DAMAL VIII : Tottirgol leydi e gure teeru
Kuulal 121 – Caggal diisnondiral hakkunde Ministeer Finaas e Hilifaaɓe diwanuuji e tunnduuji e hoohooɓe meeriiji, sarwisaaji Ministeer toppitiiɗo wuraagu (Urbanisme) ina foti lelnude palaŋuuji pawatooɗi e ɓetgol leydi ngol sarwisaaji Topogaraafi waɗi.
DAMAL VIII : Tottirgol leydi e gure teeru
Kuulal 121 – Caggal diisnondiral hakkunde Ministeer Finaas e Hilifaaɓe diwanuuji e tunnduuji e hoohooɓe meeriiji, sarwisaaji Ministeer toppitiiɗo wuraagu (Urbanisme) ina foti lelnude palaŋuuji pawatooɗi e ɓetgol leydi ngol sarwisaaji Topogaraafi waɗi.
Kuulal 122 – Ina tawee e nder doosiyee eƴɓo taƴngo galleeji, gaagaa miijo maa wasiyaaji sarwisaaji cifaaɗi e kuulal gonngal dow ngal, deftere parliiɗi sifotoonde ko faanditaa e nokkuuji taƴaaɗi ɗii kala, haalee heen ko ɓuri famɗude ko dokkaaɗo oo ɗaɓɓiraa yoo waɗ heen, goɗɗondiral boli deweteeɗi, jerondiral keeweendi mahdi ndii so waɗdaama e wertaango lowre ndee, sarɗiji parliiɗi e koɗki e nder teeru.
Ko diiso Ministeeruuji jaɓata eƴɓo taƴngo galleeeji e fawaade e pillitol ngol Ministeer Kalfinaaɗo wuraagu waɗanta ɗum.
Dekere jaɓoowo eƴɓo taƴngo ngoo ina bayyina heen wonde eƴɓo ngoo ko nafoore ndenndaandi, haala heen kadi wonde lowe ɗee ina poti reggondirde caggal nde mbaɗanaa peŋɗe keeri hakkunde majje.
Kuulal 23 – Eƴɓo taƴngo galleeji ngoo foti ko tabitineede e dow leydi hee, heen lowre fof heertiniree peŋɗe laawɗinaaɗe.
Kuulal 124 – Sarwisaaji Ardorde huuftidinnde jeyuuji Dowla (Domaines) e ballondiral e sarwisaaji Ministeer kalfinaaɗo wuraagu ko kam en poti winnditaade leydi ndi taƴngo mum jaɓaa ndii e innde Dowla caggal nde kala jeyuuji keeriiɗi njaltinaa e leydi hee.
Kuulal 125 – Nokkuuji taƴaaɗi ɗii ina njogii mbaadiiji ɗiɗi :
– Taƴngo ngam koɗki, walla hakkunde koɗki e goɗɗum, walla ngam njulaagu walla noon ngam golle mbaylaandi e ñeeñal, tawi ɗiin nokkuuji, sarɗiiji wuraagu keeriiɗi ina pawii e gollugol mum.
– Taƴngo koɗki ngaadoraandi mbaylotoondi ndi farlaaki e mum sarɗiiji wuraagu keeriiɗi.
Kuulal 126 – E nder nokkuuji teeru , jogii hakke tottirde leydi e mudda walla e pandungal tan ko :
– Ministeer kalfinaaɗo kaalis so tawii wertaango leydi ndii diwtaani ujunere meeter kaare ɗo nokku oo waawi wonde fof.
– Diiso Ministeeruuji so tawii wertaango ngoo diwii ujunere meeter kaare.
Kuulal 127 – Kala jiɗɗo tottireede leydi e nder nokkuuji koɗki, njulaagu walla mbaylaandi e ñeeñal foti ko huccinde ɗaɓɓaande mum wondude e jamminoore laaɓtunde feewde e Ministeer kalfinaaɗo kaalis.
E nder ndeen ɗaɓɓaande ina foti yahdude heen :
– Tummbutere laawɗinaande kartal dantitee ɗaɓɓuɗo oo ;
– Neldal doosɗe ɗaɓɓuɗo oo so tawii ko fedde walla sosiyetee.
Kuulal 128 – E nder nokkuuji teeru baɗanaaɗi palaŋ ɗowoowo, taƴngo ngoo, ɗaɓɓaaɗe nokkuuji koɗki, ko goomu diiso cifaaɗo e ko arata ko foti yuurnitaade ɗum :
Hooreejo : Ko gardiiɗo kuuftidinɗo jeyuuji Dowla walla lomto mum e nder diwaan oo.
Nduubanuuji :
– Gardiiɗo sarwiis topogarafi walla jooɗaniiɗo ɗum e diwaan hee;
– Gardiiɗo sarwiis wuraagu walla jooɗaniiɗo ɗum e diwaan hee tawa ko kañum wonata pillitoowo goomu nguu.
Ko nguun goomu yettinta Ministeer kalfinaaɗo kaalis oo doggol yimɓe wagginaaɓe yo ndokke ɓee.
Kuulal 129 – Jogii hakke tottireede leydi e mudda e nder nokkuuji taƴraaɗi sabu golle mbaylaandi, ñeeñal ko neɗɗo teelɗuɗo walla fedde maa sosiyetee binnditiiɗo e nder Karnal njulaŋkaagu, tawi kadi joomum rewaaka lempooji, ngonka mum ina rewi laawol to bannge sarwiis kisal renndo e baŋkeeji yantude e kala gollorɗi ciforteeɗi ndaranii ko nafoore ndenndaandi.
Kuulal 130 – Foti lelnude doggol dañɓe tottireede leydi e mudda ɓee e nder nokkuuji taƴiranaaɗi nokkuuji mbaylaandi, ko goomu ciforiiɗo ni :
Hooreejo :
– Ko gardiiɗo kuuftidinɗo jeyuuji Dowla walla lomto mum e nder diwaan oo ;
Nduubanuuji :
– Gardiiɗo peewnugol leydi e Golle e nder Diwanuuji ;
– Gardiiɗo Mbaylaandi
– Gardiiɗo njulaagu
– Gardiiɗo Ñeeñal
– Gardiiɗo Wuraagu kalfinaaɗo kuuɓal Goomu nguu.
Kuulal 131 : Ko Ministeer kalfinaaɗo kaalis humpitta tottiraaɓe leydi e mudda tottirgol ngol etee ko kaŋko siññinta yamiroore jooɗagol e leydi hee, caggal nde keɓɗo leydi ndii yoɓi haa timmi hakkeeji pawiiɗi heen ɗii.
Tottiraaɗo leydi ndii ina foti hunaade wonde maa how leydi ndii e nder lajal duuɓi ɗiɗi caggal ñalawma mo heɓi kaayit tottirgol ngol etee, e nder lajal duuɓi joy, maa o gollo e dow leydi hee ko sarɗaa e nder deftere parliiɗi ɗii, so wonaa ɗuum, kaayit tottirgol leydi ndii nattii rewde laawol.
Kuulal 132 – E nder nokkuuji koɗki maa njulaagu walla ñeeñal, leydi tottiraandi e mudda jeyi ɗum tan ko tottaaɗo oo, leydi ndii ina waawi yeeyeede, rokkeede walla tottireede goɗɗo e dow sarɗi tawa ɗum waɗetee ko e dow kaayit mo Noteer siifi.
Kuulal 133 – Caggal nde Waali rokki kaayit jamiroowo mahgol nokku oo e dow wagginaango sarwisaaji karalleeji taƴɗi sañ majjum e baɗgol golle carɗaaɗe e nder deftere parliiɗi ndee, tottiraaɗo leydi ndii e mudda e oon sahaa oo, ina waawi heɓde dokkal pandungal.
Dokkirgol pandungal noon tottirtee ko kaayit biyeteeɗo « arrêté » walla dekere « décret » ƴettaaɗo e nder Diiso Ministuruuji no siforaa e nder kuulal 125 ooɗoo dekere nii.
Kuulal 134 – Teskotoo golle baɗaaɗe e dow leydi tottiraandi e mudda e nder denndaangal nokkuuji gonɗi e teeru ko goomu mo jeyaa e mum :
– Hakem/ Hooreejo
– Mawɓe sarwisaaji palɗe walla diwanuuji Domen (Domaines), wuraagu e lempoo.
Pillitol batu nguuɗoon goomu ɓetata ko golle baɗaaɗe e dow leydi hee walla bagginaaɗe yoo mbaɗe heen tawa ko ko laaɓti :
– maa wonii ko ɓeydugol lajal golle ɗee ;
– walla dokkal pandungal ;
– walla teettugol e juuɗe tottanooɗo oo.
Kuulal 135 – E nder nokkuuji taƴraaɗi ngam koɗki ɓeydotooki, ɗaɓɓaaɗe tottirgol leydi e mudda kuccitintee ko e Hakem. Doggol ɗeen ɗaɓɓaaɗe, lelnata ɗum ko Goomu ngu jeyaa e mum :
Hooreejo : Hakem
Nduubanuuji :
– meer wuro ngo ɗum toɗɗii ngoo ;
– mawɓe sarwisaaji palɗe walla diwanuuji Domen, wuraagu, booñ leydi e njulaagu nder leydi ;
– yimɓe ɗiɗo ɓe waali toɗɗotoo fawaade e humpito mum en e nananeede ɗum en e nder renndo hee.
Doggol battindiingol heen fof foti ko yettinoyeede Ministeer toppitiiɗo ko yowitii e kaalis.
Kuulal 136 – Tottirgol leydi e mudda e nder nokkuuji koɗki ɓeydotooki, tottirtee ko fawaade e silsil joofaaɗo e kuulal 126 ooɗoo dekere.
Kuulal 137 – E nder nokkuuji desanaaɗi koɗki ɓeydotooki, tottiraaɗo leydi e mudda ina waawi ɗaɓɓude jaɓgol koohoowo tottirnooɗo leydi ndii nde yamirta coodoowo mo addani ɗum, yo yeey geɗe puɗɗanooɗe golleede e dow leydi hee so tawii kay ko gollanoo koo, ko jaasi fof, yettiima ko deftere parliiɗi fawnoo heen koo.
Kuulal 138 – Caggal gollagol leydi fawaade e palaŋ taƴngo leydi ndii, tottiraaɗo leydi e mudda oo ina waawi heɓde haŋkati dokkal pandungal leydi ndii.
Teskotoo ngool gollagol ko goomu cifaangu e kuulal 133 ooɗoo dekere.
Tottiraaɗo leydi ndii e mudda oo ina waawi ɗaɓɓude, e sahaa nde yiɗi kala, garaangal teskotooɗo golle baɗaaɗe ɗee.
So tawii lajal duuɓi joy ngal timmii, Administarasiyoŋ fanndotaako hay dara, arat tan teskoo gollagol leydi ndii so wonaa noon tawa joomum dañiino ɓeydaneede lajal hee hitaande.
Kuulal 139 – Rokkiraaɓe leydi ina farlii e mum en howde lowe tottaa ɗee fawaade e sarɗiiji lelnaaɗi e nder deftere parliiɗi ndee e nder lajal duuɓi ɗiɗi, tuggude ñalngu nde tottirgol ngol waɗi.
Ngam heɓde dokkal pandungal, eɓe poti gollaade leydi ndii e nder lajal duuɓi joy tuggi ñalngu tottirgol ngol.
Baasgol gollaade leydi ndii e lajal duuɓi joy ina saaboo ittugol leydi ndii e juuɗe tottiranooɗo ɗum oo.
E oon fannu ko yoɓanoo e leydi hee wonaa ko ruttetee, heddotoo ko e jeyal Booñ ndenndaandi.
DAMAL IX : KUULE LAJAAƊE
Kuulal 140 – Ministuruuji halfinaaɓe kaalis, Fiyakuuji nder leydi e Wuraagu maa ƴettu “arrêté” (kuugal) cifotooɗo no dokke leydi dowri ndeftinirtee e laawol dekere 2000-089 ñalnde 17 sulyee 2000 e nder nokkuuji teeru.
Kuulal 141 – Ko yowitii noon e ɗaɓɓaaɗe leydi walla geɗe goɗɗe gonnooɗe e waɗeede e sahaa nde ooɗoo dekere siññintee ndee, doosiyeeji mum maa njettine hilifaaɓe taƴɓe sañ mum ngam rokkirde ɗum fawaade e kuule ooɗoo dekere.
DAMAL X : KUULE JOOFIRƊE
Kuulal 142 – Kala kuule ƴettanooɗe ko adii, luutondirɗe e ooɗoo dekere pirtaama, teeŋti noon e dekere toŋ.2000/89 ñalnde 17 suliyee 2000.
Kuulal 143 – Ko Ministeer Kalfinaaɗo kaalis, Ministeer kalfinaaɗo Fiyakuuji ndernderi e Wellitaare, Ministeer toppitiiɗo Koɗki, Wuraagu e Peewnugol leydi kalfinaa yo ciynu ooɗoo dekere potɗo yaltineede e Jaaynde Laawɗunde Ndenndaandi Islamiyaeeri Moritani.
Waɗaa ko ɗo e Nuwaasoot ñalnde 31 marsa 2010
– DR MULLAAY WUL MUHAMMED LAGDAF
– MINISTEER KALFINAAƊO FIYAKUUJI NDERNDERI E WELLITAARE : Muhammed Wul BOYLIIL
– MINISTEER KALFINAAƊO KAALIS : USMAAN KAN
– MINISTEER KALFINAAƊO KOƊKI, WURAAGU E PEEWNUGOL LEYDI : Isma’iil wul BEDDE Wul sheekh Sidiyaa.