Koolol Waadaan ko koolol ngol laamu Muritani yuɓɓinta hitaande kala e lewru desaambar walla saawiyee e wooto e gure Waadaan, Singiti, Waalata e Tiisiit, gure ganni ɗe UNESCO waɗti e “Jeyi Winndereejo”. Ngolɗoo koolol woni jeegoɓol. Faandaare koolol ngol ko “teeŋtinde jotondiral gonngal hakkunde pinal e togo; Ko feeñninde ngalu pinal tawa ina hormii tago, ina ƴellita cofte faggudu e renndo”. E nder ɗuum, kooli ɗii ina ngaddana pine ɓooyɗe ubbiteede e anndineede e softineede mbele ina kisa e majjugol. Kono kadi ko o fartaŋŋe wonande fitiram golle en hollitde mbaawka mum en e geɗe mum en, e yeeyde ɗum en.
Koolol hikka ngol ɗum noon waɗi ko to Waadaan gila 12 haa 18 desaambar 2016. Ko rawane ngol fotnoo yuɓɓineede, kono dirtinaa sabu hawrude e sankaare ɓiy mawɗo leydi oo.
Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani tawtoraama koolol ngol. Nde neldii lappol tawi ardinaa ɗum ko Faatimata Sal, cukko kalfinaaɗo golle njeñu Fedde ndee, ina wondi e Jibi Muusa Joop kalfinaaɗo juɓɓingol Fedde ndee wondude e Mammadu Njobbo Jah tergal fedde. Aɓe njahdi e naalankooɓe e fitiram golle en, hono : Jimoowo ina wiyee Jeynaba Bah lollirɗo Gawlo Rasuul, bammbaaɗo, hono Hammadi Moolo Jah, debbo Pullo hono Aysata Bah (hooreejo catal FƁPM El Miinaa), baylo hono Ibaa Conngaan lollirɗo Baylo Leñol, lawɓe hono Aliw Sow e Gemmu Jum, e sakke biyeteeɗo Buubu Jimmeera.
Udditi koolol ngol ñalnde altina 12 desaambar 2016 kon hooreejo leydi oo, hawri e juulde Mawluud Nabawii. Subaka oo ko wejo. Nde yahnoo haa jamma, hiirde yuɓɓinaa. Ndee fuɗɗii ko waktuuji 21 e tawtoreegol gardiiɗo leydi ndii kam e yoga e jaagorɗe leydi ndii, e yoga e ardiiɓe palɗe duwaan oo. Nde tawnoo ko jamma Mawluud hawri, hiirde ndee udditiraa ko Al-Quraan, caggal ɗuum ko jimɗi Nulaaɗo Alla Muhammadu (JKM) e daaɗe naalankooɓe diiwaan oo. Rewi heen ko maruknaaɓe, alaserinaaɓe, lublaaninaaɓe, malinaaɓe,… Caggal ɗum ko Jeynaba Bah (Gawlo Rasuul) e ɗoftal hoddu Hammadi Moolo Jah, waɗi ɗoon golle paayodinɗe sane, ɗe tawtoranooɓe ɓee fof mbeltii e mum en.
Ñalɗi keddiiɗi ɗii fof ko nii njahri : subakaaji ɗii ko wejo, jammaaji ɗii ko kiirɗeeli.
Sete Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani oo waawiino jillaade toon nokku wuro Waadaan ɓooyngo ngoo, e jumaa ɓooyɗo oo. O njuuriima yenaande Ceerno (waliyu) wuro ngoo hono Ahmed Mustafaa lollirɗo Ɗaalib Ahmed ben Ɗawiir Jennatu.
Waadaan ina yahra hikka e duuɓi 900, e ngo heewi kaawisaaji sanne, so konuuji walla kulle njaniino e maggo, peeje ɗe ɓe ƴettatnoo, ina heen uddude wuro ngoo, ina heen woyndu ndu nganndu-ɗaa waawi yiytude ɗum tan ko jeyaaɗo e wuro ngoo, e tabalde wuro ngoo… ekn.
Ɓe keɓii naamnaade ko firti Waadaan ? Ɓe mbiyaa Waadaan firti ko “Caaɗli ɗiɗi” (Waadaani) : Caaɗngol Ganndal e Caaɗngol Tamaro.
Golle ɗee njoofi ko ñalnde alet 18 jamma e gardagol kalifu pinal.
Kuɗol Mammadu Njobbo Jah, kalfinaaɗo njuɓɓudi sete FƁPM to Waadaan, Koolaaɗo kuuɓal catal Daar-nayiim
