Hol no ownooɓe keɓirta kaɓirɗe ? Ngal naamnal ina jaaki yimɓe heewɓe. E wiyde CAR (“Conflict Armament Research”), ko ɓuri heewde e majje peewnaa ko Riisi e Siin e leyɗe fuɗnaange. Kono ɗuum firtaani ko ɗeen leyɗe njeeyi ɓe ɗuum, sibu ina anndaa yoga e kaɓirɗe elektoroniije Amerik walla Orop (ordinateeruuji walla telefonaaji ekn.) peewnetee ko toon, nde tawnoo ko toon juuɗe ɓuri newaade. Hedde 12% njogitaaje E.I. (Dowla Lislameejo) keɓtaa ko e konu Irak (yoga heen keɓtaa ko Musul e suwee 2014).
Ine ɗeɓi haawnaade, kono so a ƴeewtiima seeɗa, ma a taw haawnoraaki noon fof. Huunde e kaɓirɗe ownooɓe ummorii ko e Amerik e Sawuud. E tuugnaade e ciimtol fedde nde wonaa laamuyeere wiyeteende “Conflict Armament Research” (CAR), Wasinton e Riyaad ndokkii haɓdiiɓe laamu Siiri kaɓirɗe. CAR hollitii wonde Amerik e Sawuud ngalaano hakke rokkude rebel en ɓee ɗee njogitaaje peewnaaɗe Orop (haa arti Rumaani e Bulgari), haa teeŋti noon ɗeen njogitaaje mbattini ko e juuɗe ownooɓe E.I. Ɗumɗoo noon wonaa huunde hesere sibu Amerik e Farayse e Angalteer ndokkiino rebel en kaɓirɗe e fuɗɗoode wolde Siiri ndee, kaɓirɗe mbattindiiɗe e juuɗe Al-Nosra (Goomu njokkondirngu e Al Kayda). Ɗum jiidaa e rebel ɓe Amerik heblata, caggal ɗuum ndoga tawtoya jihaadiyankooɓe.
BAB
