Fedde Ƴellitaare kayhayɗi walla fedde « Kaédi Développement » ferii laawol.
Ndeeɗo fedde ko fedde sukaaɓe kayhayɗinaaɓe yarlitaniiɓe ƴellitaare Kayhayɗi. Ɓe ɓuri heeroraade ko laaɓal wuro ngoo. Ina anndaa Kayhayɗi hannde jeyaa ko e gure ɓurɗe tunwude e Muritani. Kominaaji ko goonga ngalaa doole, kono ndonkaama tan yo lelnu ginol golle laaɓtungol ngam gollal duumingal ngam haɓaade mbalisaaji, laaɓal duumoo. Kominaaji ɗii ina njogii caɗeele njuɓɓudi, haa teeŋti noon e jokkondiral majji e pelle sukaaɓe gonɗe e leeɗe ɗee, toppitiiɗe ƴellitaare leeɗe ɗe.
Ƴellitaare noon aaɓnotaako ɗoon to laaɓal alaa. Diine Lislaam e hoore mum ina mawnini laaɓal. Laaɓal woni : laaɓal ɓanndu, laaɓal ñamri, laaɓal nokku (nder galle e caggal galle). Laaɓal soomi cellal, cellal woni afo ngalu. So wiyaama laaɓal, noddaani tan Komiin walla fedde “ Kaédi Développement “, alaa noddi ko yimɓe fof, neɗɗo fof koɗɗo e wuro hee ina waɗɗii e mum daranaade laaɓal. Komiin Kayhayɗi e ndeeɗoo fedde kala ko mbaawi waɗde, so tawii yimɓe ndaraaki mballi ɓe, gollal maɓɓe alaa fof ɗo yahata. Kala nde wiyaa ballal (tuuse) arii ngam pittugol, yimɓe fof njalta, hay nayeeɓe. So tuuse ngalaa, gooto fof naatta, ɗum ina hersinii sanne. So wiyaama mawɗo leydi ina ara, yimɓe njalta pitta. Paamen pittanten ko koye men, yo wuro men laaɓ e kala sahaa. Alaa e sago mbaylen jikkuuji men : kala to neɗɗo heɓi rufa mbalis, weddoo kuus, rufa ndiyam boru. Paamen hay sinno laawol rewii sara galle maa, ko yimɓe fof ndenndi ngol. Aɗa foti teddinde laawol ngol, mbaasaa weddaade heen mbalis. Calo-ɗaa kala nde kel-ɗaa ɓalal maa aɗa mahtoo goɗngal ñaamaa e laawol hee. Salo waɗde fos (ngaska) he laawol. Ndartinen hokkude mbalisaaji ɗii almuɓɓe. Kala jogiiɗo leydi yo hurlu ɗum. Ndee toɓɓere komiin oo ina foti sakkande ɗum feere.
Ndeeɗoo Fedde ko njuɓɓudi ndi hono mum meeɗaa yiyeede e wuro Kayhayɗi. Faandaare mayre adannde ko laaɓal. Ko nde fedde fotnde semmbineede no feewi. Pulaar wiyi “ko hooynetenoo so saamii foti ko hocceede”. Ko fayi yeeso, kala jiɗɗo wallitde wuro Kayhayɗi to bannge laaɓal, ina waawi jokkondirde e maɓɓe. Pelle ɗe ngonaa laamuyankooje (ONG) ina ngoytotonoo ina njiɗi gollaade to bannge laaɓal, hannde ɓe ndañii gollodiiɗo. Fedde ndee ina waɗi sukaaɓe wuro, lewru fof eɓe piya, e sukaaɓe wonɓe caggal leydi. Lewru fof eɓe njooɗoo, kala nde leegal ɗaɓɓi ballal ngam laɓɓinde nokku mum, kamɓe terɗe Fedde ndee eɓe ngara, ɓe ndarodoo e yimɓe. Ko Gaasuwaal tan yoɓetee e sofeer gooto.
Fedde ndee ina foti, gaagaa golle pittugol e jaltingol mbalis, waɗde jeewte e rajooji e whatsap, heblooji e tinndinooje ngam famminde yimɓe ɓee faayiida daranaade laaɓal, mbele jikkuuji ina mbayloo.
E jokkondiral men e gooto jeyaaɗo e yiilirde fedde ndee, hono Alhajji Yuusuf Soh lollirɗi Lelel Soh waawii anndinde en hol ndeeɗo fedde ? Fedde ndee sosaaama maa won duuɓi nayi. Yiilirde mayre ko nii siforii:
Hooreejo : Jeynaba joop
Koolaaɗo kuuɓal : Tijjaani Mangasuba
Kalfinaaɗo Ngalu : Alhajji Yuusuf Soh
Kalfinaaɗo jeeyngal : Haamiidu Njaay
Kalfinaaɗo Njuɓɓudi :Kawru Jagana
E ooɗoo sahaa, terɗe mayre ko noogaas, kaɓirɗe mayre ko beenuuji ɗiɗi e peeluuji e ratooji e burwetaaji
Ko ɓe puɗɗii gollaade , ɓe mbaawii waɗde ɗeeɗoo golle keewɗe faayiida
– Peewnitgol ekkolaaji Tulde, lekkon 2, lekkon sooninke, lekkon 3, lekkon 4 e nder duuɓi;
– Udittgol kanaluuji nawooji diƴƴe toɓo;
– Peewnirgol Dispenseer e PMI Tulde ;
– Dokkirgol tamarooje e 70 jamaa e jumaaji e nder Komiin Kayhayɗi;
– Caali duɗal Hadaaiqa Ɓuraana e gardagol Ceerno Abuu Siraaji Soh;
– Ballitgol muulngo deftere Ceerno Daawuuda Sammba Ndonngo nde tiitoonde mum woni «Kayhayɗi»
– Bannge Laaɓal, coodgol otooji 2(beenuuji ) e kaɓirɗe laaɓal.
-Pittugol leeɗe Tulde (laabi 3), Siñcaan Sammba Cillo (laabi 3), Kilinkaare (laawol 1); Opitaal (laawol1), lekkon Faaruuk (laawol 1).
-Ɓamtugol(leydi ɓeydaama heen) diik tulde palotooɗo ndiyam mayo e nder ɗum ɓe ngaddi masiŋ nokkoowo ( Sarsoor) Nuwasoot
To bannge Caɗeele :Fedde nde ina foti yillaade leeɗe wuro ngo fof ,mbele yimɓe ɓe ina paama tigi rigi nafoore laaɓal,faayiida daranaade laaɓal.Leeɗe ɗe muum ,caɗeele mumen wonnoo ko yaltinde kurjuru o weddoyoo ɗum to woɗɗi,ɗum hannde wontii daartol ,leeɗe ɗe ina poti gollondirde e ndeeɗo fedde.
Jokkondiral e Meeri ina wayi no woɗɗaani, ko goonga komiin alaa doole, kono eɓe poti heptinde ndeeɗoo fedde, mbele Kayhayɗi ina wela yiyde. Sago jolduɓe e laana ko ƴeeŋde.
Usmaan Ñaan
