Bowlol dow njiimaadi

0
2515
Aimé Césair discours sur le colonialisme
Aimé Césair discours sur le colonialisme

Neesu faatoraangu hattan ñawndude caɗeele nguurndam mum ko neesu nuskoowu.

Neesu cuɓiingu muɓɓude gite mum e caɗeele mum yummaaje ko neesu piɗaangu.

Neesu ƴoƴintoongu doosɗe mum ko neesu fekkorngu.

Ko woodi koo ko neesu mbiyeteengu Oropiyankeewu, neesu hirnaangeyankeewu, hono no teeminanɗe ɗiɗi laamu ngaluyankeewu cehiri ngu, ngu hattanaani ñawndude caɗeele ɗiɗi mawnasɗe ɗe nguurndam maggu jibini : saɗeende liggam-miskinaagu e saɗeende njiimaadi; haa so o noddaama e ñaawirgo “hakkille” walla e ñaawirgo “ngaanɗeeri”, oo Orop maa jogo mbaasndoolu hujjikinaade; etee, omo ɓeydii haa jooni mogginaade caggal nguu naafigaagu wasɗungu haa o nattii jogaade fartaŋŋe waawde fuuntude.

Orop hillantaako

Ina wayi no ko ɗum teskuya ka fewjiyankooɓe Ameriknaaɓe ñohata to les. Ɗum e hoore mum bonaani.

Woni bone oo ko Orop waawaa hillaneede, wonaa to baɗte neɗɗaagu, wonaa to baɗte diinaagu.

E hannde oo ina tawee wonde, wonaa tan diɗɗe Oropeeje mbaawi fawde kuuge, kono ngoo wullitaango ko winndereyankeewo iwngo e capanɗe limtinɗe miliyoŋaaji aadeeɓe dartoriiɓe wonde ñaawooɓe, nder mbunndi njiyaagu mumen.

Ina waawi wareede to Endosiin, torlee to Madagaskaar, dummbee to Afrik ɓaleewo, hiiɓee to Aantiy. Honaaɓe nganndii hanti ina njogii e honiweeɓe mumen ɓurorde. Ɓe nganndii wonde “laamɓe” maɓɓe penat. Waɗde laamɓe ɓee ko doofolɓe.

Nde tawnoo hannde naamndaa-mi ko haalde njiimaadi e neesu, njaaɓanen fenaande maamaare huufnde keddiiɗe ɗee kala.

Njiimaadi e Neesu ?

Kiite ɓurɗe yaajde he ndee toɓɓere ko wonde nuunɗo-ɗaayɗo nguu naafigaagu huuɓnungu, ƴoƴanngu junnitde gaggaaji ɗii ngam waawde dagnude ñawnde basɗe ɗe ɓe podanta ɗi ɗee.

Ɗum artata ko wiyde wonde ko jojji ɗoo koo ko laɓɓinde jiyle, heelɗinde miijooji, saasnude nanɗe, ngam jaabtaade no laaɓiri laaɓndal jaambural gadanal ngal: hol ko woni njiimaadi e nder doosgal mum?

Kawren he ko ndi wonaa koo : ndi wonaa diineyankeeri, ndi wonaa gollal jokkere-enɗam, ndi wonaa fiɓnde riiwtude keeri majjere, ñawu, laam-ndoolaagu, ndi wonaa yaajtinaare Geno, ndi wonaa laynol laabi ñaawoore; jaɓde laawol gootol, ko aldaa e fiɓre saloyaade baɗtine ɗee, wonde baɗal ɗoo ngal ko ngal tumaranke e taƴoowo, ko ngal julanke e joom-laaɗe, ngal ndeereeru e ndool-ndoolaagu, diiñingal e mbeelu mbon-wonu nguu neesu ngu, e won sahaa e daartol mum, yenanaa ko potngu yaajtinde e winndere hee fof kihondiral paggorɗe mum luurduɗe.

So mi jokkii silo am, mi tawa wonde naafigaagu ko kes-hesiwu; wonde wonaa kortees nde yiytata Meksikoo toon to dow Tewokalli mawngo, wonaa Pitsarre yeeso Kuskoo (saka noon Marko Polo yeeso Kambaluk), ɓe caltaaki wonde soofaaji nulal dowrowal ngal; wonde ɓe mbar, wonde ɓe ñaay, wonde ɓe kippu koye, ɓe tam gaawe, ndeereeru; wonde joom-joodi en ngari ko wattan; wonde mawɗo caabiiɗo ɗum oo ko kii kaalkilanki nasaarayankeewi, nde ki fawi ɗee potindire nuuntare, hono: Nasaarayankaagal woni neesu; kala ko wonaa ɗum ko ɗaayre, ndeen noon waawnoo jibineede ɗoon tan ko baɗtine kaamtorɗe honoyankeeje añam-leñankeeje, janoyooje e Endonaaɓe, e Oolɗuɓe, e Ɓaleeɓe.

Ɗum nde ñawndaa haa gasi, miɗo jaɓi wonde waɗdude neesuuji ceertuɗi yo njotondir ina moƴƴi; wonde resondirde dunaaji ceertuɗi ko ɓural; wonde neesu, no ceeɓndam mum keeriɗam foti fof, so uddiima e hoore mum, ɗoomtat; wonde gostondiral ngalɗoo ko guurnowal, wonde fartaŋŋe mawɗo Orop dañi ko wonde ɗum laabi-celi, wonde, wonnoode ɗum nokku miijooji ɗii fof, heɓɓorde miijtiyankaagal ngal fof, jaɓɓorde cohndam ɗam fof, waɗii ɗum saaktirde yakawere ɓurnde yuɓɓude.

Wadde noon, mi werloo laaɓndal ngalɗoo: Mate njiimaadi waɗii jotondiral tigi-rigi? Walla, so en njiɗii, mate hakkunde laabi baɗgol jotondiral goodɗi ɗii kala, ko njiimaadi ɓurnoo feewde?

Mi jaaboo Alaa

Kadi mi wiya wonde hakkunde njiimaadi e neesu, yolnde ɗoon ndee ko haaɗtorde; wonde, so nule konuweeje ɗee kala ndentinaama, caggal ɗee tuugne konuweeje binndaaɗe kala, caggal ɗee jamirooje jaagoriije nuldaaɗe kala, hay siinde neɗɗankeere wootere heɓetaaka heen.

Pot-ɗen tawo ko wiɗtude hol no njiimaadi gollortoo e neesɗitde honoweejo oo, e ɓociɗinde mo no maanaa gadano helmere ndee nih, e nuskinde mo, e finndinde e makko ƴuɓte ubbinooɗe, e gite-yitilaagu, e neegre, e añam-leñaagu, e yowitoyankaagal neɗɗaagu; hollirde wonde, kala nde leggal daande taƴaa to Wiyet-Naam, nde yitere solaa toon tawa gaay e Farayse ina jaɓee, kala nde cukalel dewel yanaa toon, tawa gaay e Farayse ina jaɓee, kala nde Madagaskaarnaajo yargaa tawa gaay e Farayse ina jaɓee, won panndal neesuwal woni e teddirde ñisre mum maaynde, won yortere faruwere woni e laataade, won ñawannde woni e aafaade, won sewnde fiɗo woni e ƴerde; wonde to wattan ɗee kawre kodaaɗe, ɗee penaale lollinaaɗe, ɗii njannguuli deƴƴaaɗi, ɓee dummbaaɓe haɓɓaaɓe lorlaaɓe, ɓee ngenndiyankooɓe torlaaɓe, to wattan oo mawmaw leñiwo coftinaaɗo, to wattan ɗii piytaali-becce, maa tawe toon raafulde soɗiinde e nder ɗaɗi Orop, kan e garal leelngal, kono ngal luutataa, ɗaaygol doŋre ndee. […]

Muhammadu Faalil Sih

Kelmeendi

Bowlol  discours
Njiimaadi  colonisation
Neesu  civilisation
Faataade  perdre
Hattan  capacité
Ƴoƴindaade  waɗde ƴoƴe 
être dans un état critique, dans une criseFekkorde 
Teeminannde  siècle
Sehde  tailler, former
Ñawndude  résoudre
Liggam-miskinaangu  prolétariat
Compétition  kihondiral
Mawnasre (mawnasɗe) le plus grand
Saɗeende  difficulté, problème
Ngaanɗeeri  conscience
Hujja  argument
Hujjikinaade  argumenter
Wasɗude  être odieux
Hillude  défendre (konngol)
Diinaagu  spiritualité
Dummbeede  être emprisonné
Dummbirgo  prison
Dummbaaɗo  prisonnier
Geƴƴelle  chaines
Honde  coloniser
Honoweejo  colonialiste
Soofaaji  soldats
Taƴoowo (laabi)  coupeur de route
Doofollo  faible
Maamaarecentral, principal, essentiel, colossal
Gagga  problème
Jojjude être urgent, nécessaire
Jojjanɗi , hujjaaji droits
Kaalkilanki nasaarayankeewipédantisme chrétien
Fotindirki  équation
Nuuntaro  malhonnête
Yakawere  energie
Cohndam  sensibilité
Haaɗtorde  être infini
Ƴuɓeeri  stimulus
Ƴuɓte  instincts
Faru  univers
Faruwal  universel
Yortere  régression
Sewnde  source
Sewlo  nature
Hodo /jamfatrahision
Raafulde  poison
Soɗaade s’insérer, être enfoui dans, s’intégrer ….
Doŋre  continent
Yuɓɓude  feewde, s’organiser

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.