Aljumaa 10 duujal (mee) 2024, jaayɗe mawɗe winndere ndee kala piniri ko tiitoonde mawnde : « ko wayri yiyeede gila 2003, wuubiliiru naange semmbundu fuɗɗiima yettaade Leydi jamma aljumaa ».
Ndu jibinii ñilke ndoogu (pooye ndoogu ñilkooje) jooɗɗe, (jiyi ɗe tan noon ko ɓadiiɓe wuddu leydi rewo : Orop, Kanadaa ekn.) Hono nduu wuubiliiru e heewde semmbe wayri waɗde ko gila oktoobar 2003 : ndeen, ɗum battiniino e laylayti yiite to Suwed, woodi ko ɗum bonni kadi to Afrik worgo.
E ooɗoo sahaa, e wiyde haralleeɓe majjum, Naange yettiima kaaɗtudi coftal mum, yirlannde leydi artoore duuɓi sappo e goo (11) fof laawol gootol.
Ɗii guubiliiji naange ine mbaawi telɓinde laylayti yiite (kuuraa) kam e jokkondire e laaɗe weeyo, e karalle goɗɗe. E wiyde NASA, wuubiliiru naange ɓurndu mawnude teskaa ko e hitaande 1859. Ndeen hitaande ndu telɓinii no feewi jokkondire telegaraaf*.
Ɗum noon, no mbiyru-ɗen dow nii, ɗee puccitte naange ine mbaawi telɓinde geɗe keewɗe, kono kadi ine ngarda e ñilke ndoogu, ɗe farayseere wiyata « aurores polaires », hono « annoore fajiri to gulli leydi ».
Toppitiiɓe satelitaaji, e kumpital, e laylayti yiite to Amerik rewo, tintinaama mbele ine ngardina peeje deentorɗe. Yimɓe ɓee kadi mbasiyaama jogitaade batiraaji… Wonande yiite noon, telɓine ɗee njettotaako galleeji, ɗe toɗɗii tan ko ɓoggi liraawo toowngo (lignes haute tension). Ko noon ne kadi, jolɓe he Jipporde mbeeyu hakkunde leyɗe (Station spatiale internationale) tintinaama, kono ɓerɗe maɓɓe ine ndeeƴi nde tawnoo caafe majjum jettotooɗe ɓe ɗee, ine ngoɗɗi yettaade ɗo bonnata ɗoo.
So artii e diwooje (piirooje), ɗe kulanaaka, nde tawnoo, goonga nii keneeli sulɗeleydi (géomangétiques) ine mbaawi telɓinde beforɗe e jokkondire rajo ɗe gartal toowngal (haute fréquence), kono tolno majjum yettaaki nokku ɗo waawi bonnande ɓe huunde.
So oɗon ciftora, ñalnde aset 3 sulyee 2021, yeeɓatnooɓe nanngondiral fuku bal he kawgel Njeenaari Orop 2021, hakkunde leydi Danemark e Cekoslowaki fof teskiima kuppugol teleeji mum en hedde waktu 19ɓo – 21ɓo he nder dumunna juutɗo (fotde waktu), haa ɗoo he Muritani. Caggal ɗuum saaktaama saabinoo ɗum ko puccital Naange doolnungal.
Bookara A. BAH
