Daarol Sammba Gelaajo Jeegi winndaama he doggol ngaluuji pinal winndere ɗi ngonaa ɓakdi (ɗi ɓakdaaki) ɗi UNESCO. Ɗum waɗi ko he batu 19ɓu Goomu hakkunde laamuuji toppitiingu kisal Ngalu pinal ngu ɓakdaaki, njooɗinoongu to Paraguway tuggi 2 haa 7 bowte (desaamburu) 2024.
Daarol Sammba Gelaajo ko huunde mawnde wonande Muritaninaaɓe, haa teeŋti e Fulɓe Muritani e Senegaal.
Daarol Sammba Gelaajo woni geɗal ɗimmal ngal Muritani winndi e ndee hitaande wootere ; geɗal gadanal ngal, hono MAHADARA (Duɗal) winndanoo he doggol hee ko ñalnde 7/12/2023.
Jaagordu Pinal, Ñeeñe, Kumpital, e Jokkondiral e Sarɗirdu hollitii wonde ɗii binndi ɗiɗi ine kolla « pellital laamu Muritani hisnude e ƴellitde ndonaandi mum pinal, tee ine darii mbele winndere ndee ine heɓtina ndi ».
E wiyde Njaay Saydu Aamadu, daarol Sammba Gelaajo Jeegi ɓuri daari Fulɓe Fuuta Tooro fof anndeede. Haalooɓe ine keewi mantude cuusal makko, hakkille makko, peewal makko e teddungal makko ; ko ɗuum addani mo wonde tiimteteeɗo. Geɗe tati ceerndotaako he daartol hee : Fetel makko kaawniiɗo oo hono « Buuselarwaay », e puccu makko « Oumoulatoum », e lekki makko hono « Ɓokki » makko.
Daarol ngol hollata ko ɗo kuule lomtagol he laamu njaɓɓaa, ɓurɗo doole heɓti laamu.
Baaba makko cawndiiɗo, Gelaajo Jeegi heɓi gaŋŋinorde laamu e hitaande 1710, caggal nde liɓi denɗum Bukar Siree Tabakali, uujɗo jooɗoyii Gumel (Seyni Maadi sara Munngel, Gorgol). O neli baaɗiiko to Maruk ngam ɗaɓɓude ballal konu ngam heɓtoyde laamu to Jowol. Oon arti e hitaande 1716 ine wondi e konu ngu 5 000 neɗɗo, yandini baaba mum Sammba, hono Gelaajo Jeegi. Sammba uuji ngam yiylaade wallidiiɓe e yoftanaade baaba mum, omo wondi e gawlo makko, Sew Malal e jiyaaɗo makko Dunguru.
Yimɓe ine mbiya Sammba ɗannanii ko leydi Safalɓe, to laamu Eli ben Zikri, leydi kooɗaandi ndiyam, sibu weendu wooturu wonndu toon nduu, mbaroodi mawndi nani tuddini heen, hay gooto suusaa jolde he mum, so wonaa yeenee neɗɗo. Sammba wardi nooroo oo fetel mum buuselarwaay, addani yimɓe ɓee ndiyam. Ngam weltinde mo, emiir oo (laamɗo oo) rokki mo konu ndoolnungu ngam heɓtude laamu.
Nde o arti Jowol, Sammba haɓi e kaaw mum Konko Buubu Muusaa, hare bonnde, e wiyde daarol ngol. O laamiima e cili ɗiɗi hakkunde 1725 e 1735. Ko ndeen o yiyti duungel Jeeriyel Tummbere, o tawi ɗoon ɓokki mawki, ɗo o waɗti hunnde puccu makko, omo reena añɓe makko. Kiin ɓokki yanii e hitaande 1980, kono Njaay Saydu Aamadu lortiima ɗoon ɓokki ngoɗki e hitaande 2007 ngam laynude daarol Sammba.
Kono Konko Buubu Muusaa heɓti laamu e hitaande 1735, Sammba haɓɓondiri e faraysenaaɓe. Ɓe njaggondiri e hare mawnde lollirnde hare Bilbasi. Kono ɓe ndonkondiri. Sammba joñtoyii to Ɓunndu, ɗo o sankii hedde 1760, o ɗacci daarol mawngol, maantinirngol cuusal, ƴoƴre, fooƴtaare e teddungal.
Miijo winndude daartol ngol ƴettaa ko he hitaande 2015, tawi jaagorgal pinal e oon sahaa, hono Hinndu mintu Ayniina ine yillii Jowol, o habri anniya ƴettaaɗo ngam winndude daartol ngol kam e daarti goɗɗi (ko wayi no daartol Wagadu), he doggol ngalu leydi.
Bookara Aamadu Bah
