Ñalnde 27 siilo 2025, Jaagorɗo Pinal e Ñeeñe, e Kumpital e Jokkondiral e Sarɗirdu hurmbitii to Saaktirde Kabaruuji Laamu, lollirnde AMI (Agence Mauritanienne d’Information) tammborde limnere waɗanaande ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof. Faandaare ndee, no ɓe mbiyri, ko mbele dente kaalooje ɗeen ɗemɗe ine ndaña fartaŋŋe heɓde kabaruuji laami he nder ɗemɗe mum en. E nder ɗuum, jaaynde Le Calame jokkondirii e Hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani, hono Bookara Aamadu Bah, ngam naamnaade ɗum miijo mum ko faati heen.
Le Calame (LC) : Naamnal gadanal : E balɗe jawtude ɗee, Jokkorde Jaaynirɗe Muritani (AMI) sosii tammborde jaaynirde he ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof. Hol no Hooreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani (FƁPM) jaɓɓorii ndee feere ?
Hooreejo FƁPM : A min mbeltii e ndee feere sibu ko huunde nde ɓooyi ɗaɓɓude, kadi ɗum addan ɗemɗe ngenndiije ɓeydaade heƴde nder limnere. Maa ɗum ɓeydu moƴƴinde kabaruuji sibu maa jaaynooɓe mbaɗdu heɓde ɗi he nder ɗemɗe kuutortoo, ɓeyda yiytinaare ɗemɗe ɗee he nder dingiral denndangal.
Ko ine ɓura duuɓi 50 ko fedde men daranii ƴellitaare ɗemɗe ngenndiije, haa teewti noon e pulaar. En ɗaɓɓirii no Ardorde Toownde Jaayɗe (HAPA) e Jokkorde Jaayɗe (AMI) mbele waɗta saaktude kabaruuji he ɗemɗe ngenndiije. Waɗde, ngal pellital ko taaɓal moƴƴal wonande keƴningol ɗemɗe nder Muritani.
Le Calame (LC) : Naamnal ɗimmal : Hol ko fedde men yaakorii e ngal pellital ?
Hooreejo FƁPM Jaabawol 2 : E miijo fedde amen, nde ngal pellital jogotoo baɗte moƴƴe, ine sokli kuule timminooje keewɗe ƴettee :
•Heblo gollotooɓe nder jaaynugol : jaaynooɓe e haralleeɓe ine poti hebleede haa keɓindoo no moƴƴo ɗemɗe ngenndiije ɗee to bannge taro e binndol fof haa e karalle jaaynugol limniwol (jaaynugol nder enternet).
•Gootiɗingol kelmeendi : cellingol binndi e kelmeendi dow ballondiral e ɗemɗiyankooɓe e pelle pine e IPELAN.
•Ballugol jaayɗe to bannge kaalis : laamu ine foti wallude jaayɗe caaktooje he ɗemɗe ngenndiije.
•Kirjingol e naatnugol heen dente ɗee : waɗde oorle jangde mawɓe e jeeyngal ngam semmbinde kuutoragol ɗemɗe ngenndiije.
Ɗee golle so njantondirii maa mballu hisnude e ɓeydude faayiida e hesɗitinde ɗemɗe ngenndiije ɗee, addana yimɓe fof ɓeydaade heɓde kabaruuji.
Eɗen njiɗnoo Pelle pinal ɗee e IPELAN njeytoree e keblugol e ciynugol ndee feere. FƁPM ine humpitii no moƴƴi kuutoragol ɗemɗe ngenndiije nder enternet, rewrude e tammborɗe baaɗe no pulaar.org, jaaynde Fooyre Ɓamtaare, kam e kuufgol laylayti renndo.
Amin mbasiyoo nde kuule ɗoftooje kaalaaɗe ɗee ƴettetee. Amin kirjina kadi laamu nguu nde laawɗinta ɗemɗe ngenndiije ɗee mbele aɗe kuutoree he nguurndam ndii fof, ɗe njanngiraa nder duɗe laamu. Ɗemɗe ɗee ine poti naattineede ko yaawi nder duɗe laamu, sibu eɗen nganndi ƴeewndooji ɓennuɗi ɗii yaltiniino njañtudi moƴƴiri e tuugnaade e ɓetooji BREDA e Jaagordu Jangde e hitaande 1984 e 1988.
Le Calame (LC) : Naamnal 3 : Hooreejo leydi ndii, e haala mum, sahaa kala ine teeŋtina pellital mum mahde e tiiɗtinde ngootaagu ngenndi e mahondiral renndo. Mbele feere AMI ƴetti ndee ko he ngoon yeeso ?
Hooreejo FƁPM Jaabawol 3 : Ngal ɗoo pellital fof e moƴƴude, ngal yonaani kanngal tan timminde ngaal pellital. Ngam tiiɗtinde ngootaagu ngenndi e mahondiral renndo, alaa e sago keewal pine e ɗemɗe heɓtinee, rokkee faayiida, rerwude e politikaaji keƴninooji (inclusives). Ɗuum noon fuɗɗortoo tawo ko laawɗingol ɗemɗe ngenndiije ɗee e naatnugol mum en he njiɓɓudi laamu, e nehdi e jangde e jaayɗe, yanta e kaɓgol e paltoor, e kaaldigal hakkunde pine, e nawdugol ƴellitaare diiwe. Nedhi nguurdiigu moƴƴu e ɓiyleydaagu ine njojji kadi ngam mahde renndo nuunɗal haɓɓondirngo.
Le Calame (LC) : Naamnal 4 : AMI jeya ko e juɓɓule laamu dokkuɗe yeru moƴƴo. Hol ko pad-ɗon e Rajo e Tele mbele ine njaajtinana ɗemɗe ngenndiije ɗee ? Wiɗto HAPA yamiriino jaayɗe laamu e keeriiɗe ɗee fof nde njaajnanta ɗemɗe pulaar, sooninke e wolof kaddiiɗe ɗe, hono no Hooreejo leydi oo, e Doosgal leydi ngal njiɗiri nii.
Hooreejo FƁPM jaabawol 4 : ko goonga, e hitaande 2020, HAPA wasiyinooma nde jaayɗe laamu e keeriiɗe ɗee fof njaajtinan ɗemɗe ngenndiije ɗee, caggal nde wiɗto holliti wonde pulaar, sooninke e wolof ine paaɗaa no feewi nder jaayɗe ngenndiije, haa teeŋti noon, nder jaayɗe keeriiɗe.
Eɗen njaakorii maa ngoo noddaango nane, kadi maa wasiyaaji gonɗi e ɓataake mo pelle pinal ɗee mbinndunoo e hitaande 1984 faade e Jaagordu Kabaruuji e Poosto e Kumpital deestingal, kesɗitinaaɗi e ɓataake faade e Gardiiɗo Rajo Muritani e hitaande 2024, maa ciyne. Ɗiin wasiyaaji ngoni :
•Ɗooftagol keewal ɗemɗe e tolnooji ɗii kala (poostooji ngardiigu, tuugnorgal caaktugol kabaruuji, peccitagol waktuuji heɗngo ɓurɗi moƴƴude) ;
•Kisnugol (Ɗooftagol) dumunna jeewte ɗemɗe ngenndiije ɗee taƴanaa kaa ;
•Tuugnaade e kattanɗe e kellifuya so ine ƴetta gollotooɓe
•Peccitagol waktuuji saakto ɗii e potal hakkunde ɗemɗe ngenndiije nay ɗee
•Wallitde jaayɗe he ɗemɗe ngenndiije keeriiɗe ɗee (ɗe keewaani) kaalis.
Ɗee pellitte maa tiiɗtin gonaangal ɗemɗe ngenndiije ɗee nder jaayɗe, mbaallita tiiɗtingol ngootaagu ngenndi.
Jokkondiral Dalay Lama
Fulo : Bookara Aamadu Bah
