Daartol iiñcuru ndu : So on njiɗii mbiyon ɗum «dillere ooñtugol» walla kuudetaa, geɗe gootel ina laaɓti : jandingol laamu Siidi wul Sheek Abdallaahi oo subaka 6 ut 2008, jibinii luural ɓeydongaal, ñalnde kala, yaajde e mettude mettude ñawndude.
Darnde gollooɓe politik waylaaki ko maantini, Siidi fof e woppiteede, «jeewte kuftodinɗe demokaraasi» (JKD) fof e yuɓɓineede (ɗe won e tooñooɓe inniri «Jeewte Demokaraasi Senerooji»),
ammbasaduuji Orop ɗii fof e ɓuuɓtande mbayliigu politik ngu.
Eɗen mbaawi dottirde nii : senerooji e wallidiiɓe mum en ngoni ko e foolde e nder leydi he, luulndo kuudetaa o, ñalnde kala ina ɓeydoo heɗaneede e nder winndere nde, dipolomaasi Oropnaaɓe fof e heewde jaj-jajti.
Pelɓondiral hakkunde wonanɓe «ooñtugol» e daraniiɓe dagaare Doosɗe hawriti ko e caɗeele faggudu leydi ndi. Ɓooyii, ko adii no feewi iiñcuru faggudu winndere nde, ko faggudu leydi ndi ɓurñitii, natti rewde laawol, natti wondeede ko moƴƴi e ko boni. Teeŋtugol heen geɗe kaɗaaɗe (tarafik dorog, e simme, ko ɓuri teeŋtude) e calsalti mum e nder renndo he ina paayni, kulɓini yimɓe no feewi, heewɓe ina njenanaa pay-ɗen ko e dowla mafiyaa. Ustagol njaru ugiyya battindiingol ngol kam e caɗtugol weccudi (ustagol dewiisaaji) ɓeydi ko caɗeele. Ɗum so yantii e kuuge winndere nde jogiri fawde e leydi ndi, eɗen mbaawi wiyde wonde faggudu leydi ndi fayi ko iiñcuru bonndu.
(…)
Ndutto-ɗen e ngonka e geɗe caabiiɗe pelɓondiral hannde ngal, ƴeewen sababuuji luggi baawɗi faamninde en teeŋtugol e kulɓinagol iiñcuru politik Muritani woni hannde ndu.
Sokkiniiji (ɓiɗɓe tekke) (kuutorɗe)
Kolonel Abdul Asiis e Gaswaani ngonaano anndaaɓe e sahaa nde liɓata laamu O. Taaya nde. Wonande tolnodiiɓe maɓɓe e larme he, ɓe ngalaano hattan e jimme waawde ardaade laamu. Ɓe ngalaano hay humpito politik wooto, tee ɓe nganndaaka no feewi e nder larme he. Ko ɗum addani ɓe soklude wallondirde e jagge konu goɗɗe. Kolonel Ely e Abdarahmaan wul Buubakar, ɓurnooɓe hormeede e nder konu he, njaɓi jeytoreede e Goomu Kooninkooɓe ngam Nuunɗal e Demokaraasi (CMJD), njaɓi wallitde kuudetaa o kam e wallitde hisnude ngootaagu konu ngu.
Nii woni CMJD ummanii diisnondirde (ngal yuɓɓaani, keewngal pergitte) e doole politik leydi ndi kam e pelle renndoyankooje. Hay so tawii noon ñalɗi diisnondiral juɓɓinanooɗi e lewru oktoobar 2005 njuumtii e nanondiral (cosgol CENI, lelnugol ɗowngo golle, baasgol terɗe CMJD e guwarnama wonde kanndidaaji, ekn…), ittaataa pergitte keewɗe mbaɗii, ko wayi no : calagol CMJD fuɗɗaade ñawndude gagga taccinaaɓe, kam e yiɗde leefɗinde partiiji politik e tafgol «jaambureeɓe».
Partiiji politik ɗi mbaawii lollinde koye mum en e dañde «fiilaaɓe» e nder wooteeji nokkuyankeeji ɗi, hono woote toɗɗagol meeriiji e depiteeji. Kono woote ɗe cemmbinii doole gaadanteeje renndo ngo. Kanndidaaji «jaambureeji» ɗi CMJD heedannoo, ko kam koonii e woote he, kuccani heblude poolgu kanndidaa militeer en e woote gardagol leydi.
Kanndidaa militeer en
Anndude mbele Siidi wul Sheek Abdallaahi ko kanndidaa CMJD walla jagge gardinooɗe konu ngu e oon sahaa wonaa huunde ɓurnde himmude. Himme mum tan ko so tawii ina waawi addande en ɓeydaade faamde geɗe dogooje hannde ɗe. Feere nde ƴettaa ko e nder CMJD ; pecce tati ina ngoodnoo e nder militeer en ɓe wonande darnde fotnde dareede e woote ɗe : Miijo adanngo ngo wiyi ko yo CMJD ittu heen juuɗe mum, woppa woote ɗe njahra no poti yahrude nii. Ko ɓuri heewde e joginooɓe ngooɗoo miijo ko ofiseeji gonannooɗi Ahmed wul Daddaa, sibu maɓɓe yenaneede poolgu Ahmed so tawii militeer en naataani e woote he. Miijo ɗiɗmo ngo, ko yo militeer en naat heen. Ardinoo ngooɗoo miijo ko wul Abdel Asiis e Gaswaani. Daliilu maɓɓe ko yiɗnoode falaade gartugol e laamu he yimɓe laaminooɓe. Ina sikkaa noon, won ko ɓe kaalaani, so añde ɓe militeer goɗɗo arditaade ɓe, hay tawii noon ko denɗum gooto e maɓɓe. Miijo Abdul Asiis e jahdiiɗo mum ko dañde neɗɗo jooɗantooɗo ɗum en e jappeere he, hay so manndaa gooto. Miijo tataɓo ngo, ko miijo Eli. Eli ko hoore mum yiylantonoo, hay so tawii noon omo anndi wonde laawol ngol ina ñaaɗi. E daawal ngal o ardii ngal fof, o meeɗaa seerde e yiylaade soɗde e sariyaaji he, mosel ngel ina addana mo naftoraade ngonka ka, e sifaaji keewɗi noon, gila e telɓingol haa e jiilyiiltugol : baasgol ɗooftaade konngol mum, ballitgol Ahmed wul Dadda (mo ɗum fuunti ko juuti), baggingol woote kartal danewal.
Neɗɗo leefɗo, mo alaa ko yiɗi
Miijo wiyngo yo ɓe naat heen ngo fooli. Siidi suɓaa e doggol yimɓe joopaaɓe ina mbaawi ardaade leydi ndi. Kono, alaa ko ɓe nganndi e makko no feewi. Walla, seeɗa mo ɓe nganndi e makko, ko wonde mo neɗɗo mo alaa ko yiɗi, goƴaaɗo seeɗa ngootaagu ngenndi ndi, jiɗɗo gollanaade potnditgol renndo ngo to bannge pinal e leƴƴi.
Ina jeyaa sikke alaa e ko addani mo suɓeede, sabu makko wonde keynum Abdul Asiis. Ko ina wona duuɓi 40, o meeɗaa fennude ko wiyetee e makko ko, e kampaañ woote ɗe kadi, o meeɗaa fennude ko wiyetee ko militeer en ngaddi mo ko.
Eɗen mbaawi wiyde tan, ko ɗum woni yummum luural jogorngal kewoyde hakkunde silaama e kurus ngal : kaɓɓondiral ngal winndaaka hay nokku, hakkunde nafooje e payndaale ceertuɗe. Ɗum noon gooto kala ina waawi loowde heen, walla faamirde ɗum no henanirii ɗum. Hade ɗuum, gooto e maɓɓe kala daraniima poolgu. Ɗo daawal hakkunde ɗo, militeer en kaaldi e Seyn wul Seydaan (garɗo tataɓo e daawal gadanal ngal), Siidi kam ne heɓi Masawuud, hooreejo APP. Seyn ardinaa guwarnama gadano, mo nganndu-ɗaa ko guwarnama politik hay so tawii ina wiyee ko o guwarnama «karallo». APP rokkaa jaagorɗe nay, yantude e gardagol Asammbele ngol Siidi waawni, nde tawnoo keeweendi depiteeji ɗi ngonanaano ɗum.
Juumre adannde e luure gadane
Jooɗiima ko juuti ina sikka wonde militeer en ɓe ko nuunɗuɓe, maa ɗoofo ko kuninoo ko, so woɗɗitaade politik kala (toɓɓere sappoɓere e nder toɓɓe 24 ɓe kunaninoo winndere nde). Kono wonaa ɗum tan : ina gasa tawa omo sikkunoo wonde Asiis e Gaswaani ina ndewa mo ñamaande. Ina sikkaa ɗum na jeyaa e ko addani mo heeroraade kanko tan ko fayti e politik e woppitde ɓe kala ko fayti e konu, aɓe mbaɗa heen ko ɓe mbelaa : ɗo, Siidi juumii ɗo juume tati : o woppii gollal makko teeŋtungal, so wonde gardiiɗo dowrowo konu, o yaɓɓii doosɗe gardagol konu, o tafrii juuɗe makko sawru ndu o jogorii fiyreede. Kanko fof noon e seerndude sifaa no o ardi e laamu he nii, e sifaa no o foti jogoraade laamu ngu. Ko ɗum tagi, hay so tawii o ɓaɓɓirii koninkooɓe ɓe yo ndokku mo inɗe fotɓe toɗɗeede hilifaaɓe, o diisnaaki ɓe ko fayti e lelngo guwarnama o.
Nii woni, ñalnde 27 suwee 2007, tawi jeeyngal bonngal ina waɗee e leydi he, kollitoowal bonanndeeji gartugol mooliiɓe e leydi he, hooreejo leydi o waɗi diskuur e rajo e tele, heptini darnde laamu Muritani e bonanndeejo baɗnooɗi e 89-90, o holliti heen pellital makko yuɓɓinde gartugol mooliiɓe ɓe ko ɓuri yaawde e rokkitde ɗum en denndaangal hakkeeji mum en. Tini diskuur o ko yumɓe ɗiɗo, maa tato. Abdul Asiis e Gaswaani, takkaanaaɓe galoŋ Seneraal e daawal hakkunde ngal, tinaani. Ñalnde 3 settaambar parlemaa ƴetti kuulal paytungal e njiyaagu. Ngaal kuulal ina toɗɗii kuuge karminooje kala golle walla biyaate ceyfitooje neɗɗo walla leñol sabu iwdi mum renndo. Ngolɗoo laawol kadi, o waynaaki Senerooji.
Hankadi, kamɓe ne ɓe paamii wonde «sokkini» maɓɓe loowaama wonki, taƴii ɓoggi. Ɓe potii nii faamde, hol to o tiindii, e hol doole politik o jogori ɓaggaade ngam tabitinde tuugnorgal makko golle.
Ina jokki
Abdullay Siree Bah (Biladi)
Fulo : Bookara Aamadu Bah