«Jom en hakkeeji ɓe njaɓii wonde kala golle umminanooɗe walla jogorɗe ummaneede, paytuɗe e warngooji ɗi, niilii, ngoppaama ». Ɗum woni ko kuulal 3 nanondiral ciifondirangal hakkunde jogorɓe naftoraade lomtingol warngooji ngol e laamu Muritani. E lewru mars 2009, nanondiral jowitiingal e ñawndugol warhoore siifanooma to galle laamorɗo leydi, ɗo e Nuwaasoot,
«Jom en hakkeeji ɓe njaɓii wonde kala golle umminanooɗe walla jogorɗe ummaneede, paytuɗe e warngooji ɗi, niilii, ngoppaama ». Ɗum woni ko kuulal 3 nanondiral ciifondirangal hakkunde jogorɓe naftoraade lomtingol warngooji ngol e laamu Muritani. E lewru mars 2009, nanondiral jowitiingal e ñawndugol warhoore siifanooma to galle laamorɗo leydi, ɗo e Nuwaasoot,
hakkunde goomu kalfinanoongu ngaal gollal e huunde e ɓe bonannde nde yettinoo, ɓe fedde wiyeteende COVIRE yahani toon.
E ooɗoo sahaa ko 244 mbinnditaa, fotɓe lomtinaneede (indemnisés). Lomtingol ngol fuɗɗiima. Kono, kala lomtinanaaɗo ina harmi e mum hankadi hullitaade to ñaawoore.
Kuulal ɗiɗmal nanondiral hakkunde COVIRE e laamu Muritani ko nii lelorii : «ooɗoo kaalis lomtiima haa timmi bonannde waɗanoonde nde. Joom hakke en ɓe kuniima ngontaa ɗaɓɓu hankadi hay huunde, ngontaa wullito hay nokku, so e teelal walla e dental, so kam en e koye mum en walla so rewrude e woɗɓe, wonaa e nder leydi ndi, wonaa e nder winndere nde».
Yanti heen, ko noon kadi ko kollitirta wonde « ɓe kaali ko e inɗe maɓɓe e nder nafoore maɓɓe, ɓe njamiraani hay gooto, yo won yimɓe walla pelle ngenndiyankooje walla adunankooje haalde e inɗe maɓɓe ».
Kuulal 3 : « Wonande jom en hakkeeji ɓe, kala gollal umminanoongal haa e ooɗoo sahaa to bannge ñaawoore, niilii, woppaama ».
Kala keɓɗo kaalis lomtingol ngol, alaa e sago siifa tawo ngalɗoo nanondiral. Yoga e waranaaɓe ɓee njiyataa binndi. Tee won pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee ko ɓuri jooni duuɓi 16 ɗawa e nanondiral ngal, sibu waɗɓe ngal ɓe, cuuɗ ngal. Ɓe cuuɗi ngal (kamɓe ardiiɓe COVIRE) hay ardiiɓe pelle biyeteeɗe AVOMM e OCVIDH ɓe ardiiɓe mum en ngumminoo haa Farayse, ngari Muritani, tawi alaa ko addi ɗum en, so wonaa ɗuum. Ko kamɓe ceedtii ɗum e bayyinaango ɓe njaltini ñalnde 23 abriil 2009, ɗo ɓe mbiyata : « AVOMM e OCVIDH ina cunii no feewi e loowdi nanondiral hakkunde COVIRE e laamu Muritani. Kono tan ko jooni min paami hol ko saabii yonaaɓe pelle amen yahnooɓe Nuwaasoot, suuɗeede nanondiral ngal. Ɓe njiyndiriino cili keewɗi e ardiiɓe COVIRE ngam humpitaade loowdi nanondiral ngal, kono ɓeen cali haa yoori haalande ɓe ko kuri famɗude e loowdi nanondiral ngal ».
Ɓe ɓeydi heen : « E miijo amen, nafooje waranaaɓe ɓe ko booynaaɗe, yaakaare joganoonde ko ina ɓura duuɓi 20 hare e lepte, ndeen yaakaare jamfaama. E min cunii e ko COVIRE jeytoraa e oo fuunti ». Pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee keddiiɗe ɗe kaalaaka, nde tawnoo, gila law, paamii kam en fof wonde ko yahetee ko, alaa ko woni fayndaare mum so wonaa fuunti, so wonaa yiɗde laɓɓinde warkoyeeɓe. Ko ɗum tagi, ɓe ceyfitii ɗum gila ndeen.
Ina wiyee wonde won heen e waranaaɓe ɓe ndokkaa ko miliyoŋ wonande ofisiyee, 800 000 UM wonande cukko ofisiyee e 600 000 UM wonande soldaat ɓolo.
Maawiya enndiino ubbude warngooji ɗi e hitaande 1993, nde LIH Mammadu e Kan Yahya lelni sariya yaafuya kolliti asammbele. Kono addanaani haala ka deƴƴeede. COVIRE ne gollirii nii hannde, ɓe njanfiima yaakaare !
