Ina waawi nanngugol Maawiyya wagginee

0
481
avommtaya (1).jpg

Polis leydi Beljik keɗtiima ko ina wona waktuuji 5 ñalnde 7 mee 2009, gardiiɗo fedde AVOMM (Fedde walloore hesniiɓe e baayeeji militeeruuji Muritani), hono Usmaan Saar, e wondude e amwookaa biyeteeɗo Mark Libert, e dow yamiroore porkireer ñaawirde Briksel.

Polis leydi Beljik keɗtiima ko ina wona waktuuji 5 ñalnde 7 mee 2009, gardiiɗo fedde AVOMM (Fedde walloore hesniiɓe e baayeeji militeeruuji Muritani), hono Usmaan Saar, e wondude e amwookaa biyeteeɗo Mark Libert, e dow yamiroore porkireer ñaawirde Briksel.

Ɗum noon addi ɗum ko Usmaan Saar e yimɓe tato woɗɓe ko kalminooɓe toon Maawiya, sabu bonanndeeji baɗanooɗi e les laamu mum, ɗi haala mum en e batte mum njokki haaleede haa hannde e leydi he.

Kalminooɓe woɗɓe ɓe, hono Rugi Jah e Haaruuna Kan e Muusaa Sih ina mbaawi kan enne noddeede ngam heɗteede. Ɗum ɗoon noon firti tan, ko sinemaa mo seneraal Asiis e COVIRE e wallidiiɓe mum en ngonnoo o, haa arti noon e nanondiral ɓe ciifondirnoo ngal, kaɗataa haala warngooji baɗnooɗi hakkunde 89 e 91, haaleede ɗoon ɗo nanondiral kuftodinngal heɓaaka hakkunde denndaangal Muritaninaaɓe, haa arti noon  e ñaawoore laaɓtunde, e peeñningol goonga. Eɗen ciftina tan wonde ina jeyanoo e toɓɓe ngaal nanondiral wonde « loranooɓe ɓe kam e ronooɓe mum en, ngoppii hankadi haala ka, kalmotaako waɗnooɓe bonanndeeji ɓe ».

Seneraal Asiis kam e ofisiyeeji jonɗi taariiɗi ɗum gila kuudetaa ut 2008, njeyanoo ko e ɓurɓe ɓallaade Maawiya e sahaa nde ummantoo muumtude ɓaleeɓe (haa arti noon e fulɓe) e leydi ndi. Denndaangal pelle daraninooɗe jojjanɗe aadee, gollodtonooɗe e hesniiɓe ɓe gila e kitaale 1990, ko wayi no « komitee solidaaritee », walla Fonandh (dental pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee ɓurɗe heptineede e leydi he) walla AVOMM e OCVIDH, kollitiino mettere mum en e ngaal nanondiral tafangal e suɗaare ngam danndude warkoyeeɓe.

Ndeke, « dogdu dow huɓeere, so yaawii ne juutataa », yimɓe potaani ɗamtindaade moƴƴere. Sibu so tawii ko ardiiɓe leyɗeele mbaɗti ñaaweede (laamɗo Sudaan), walla haala ngaluuji hooreeɓe leyɗe ngujjunoo waɗti haaleede, firti tan, ko kaaɗoo haala ne wattinta tan ko butteede hakkunde dingiral. E ooɗoo aduna julyultondiral, ina moƴƴi ardiiɓe leyɗe kam en e jom jayngol en paama, « miin teyi » gasii !  

Gelaajo