Kollitgol tuugnorgal guwarnama Konngol Kajjata Maalik Jallo

1
228
Kajjata Maalik Jallo
Kajjata Maalik Jallo

Caggal nde hooreejo hilifaaɓe keso oo holliti tuugnorgal guwarnama mum yeeso depiteeji asaambele, depitee Kajjata Maalik Jallo, ƴettii konngol ngam rokkude heen miijo mum, ñalnde 23/11/2018. Fooyre Ɓamtaare firanii on ngol, kanngol woni les ɗoo :  

Hooreejo hilifaaɓe,

Ɗoo e balɗe nay leydi men ina mawnina juulde jeytaare mum. 28 noowammbar mo mawnidinintuno-ɗen enen fof e nder weltaare, wontii ñalngu sunaare wonande huunde e men. Oɗon nganndi, jamma 27 jofi 28 noowammbar 1990, koninkooɓe muritaninaaɓe, ɓaleeɓe kam en fof, jaggaama, ndummboyaa to woɗɗi cuuɗi mum en, to Inaal, mbaraa warngo bonngo, tawi wari ɗum en ko ɓiɓɓe yummiraaɓe mum en ɓe ngondunoo e nder konu ngootu. 

Ɓeen mbaɗi ɓe ko kuraaje, tuggi 1 haa 28, ɓe mbardi ɓe yargo ngam mawninde juulde jeytaare. Ooɗoo fatra tonngii ko anndiraa bonanndeeji duuɓi ɓennuɗi ko anndiraa “pasif imaniteer”. Hay so waawaa wiyeede ko laamu mon fawii ŋaddet ɗee golle tunwinde haa cay 28 noowammbar, ittataa ina waɗɗinoo ngu yiytude safaara moƴƴo tuugiiɗo e hakke mo loraaɓe ɓee njogii e anndude goonga kam e ñaawoore nuunɗunde. Kono, ko puɗɗi-ɗon waɗde heen koo yahi ko e suurde warɓe koye, ɓe huunde e mum en kalfinaa haa hannde golle toowɗe e laamu hee, tawi alaa ko rokki joom en hakke en ɓee so wonaa wiyeede yo njejjit.

Hooreejo hilifaaɓe, ngenndiiji mawɗi e ɓesnguuji mawɗi ɗii mbiyataa abada ina mumta ko moƴƴaani e daartol mum en, kono ɗi maandinirta ɗe ko geɗe jiyotooɗe, mbele eɗe mbaasa yejjiteede, mbele ko wayi noon ina waasa waɗtude haa cay.

Hooreejo hilifaaɓe,  laamu mon suɓii ko jokkude e jokkitde silsil paltoor e joñgol. Hannde, ngardiigu mon laamu ina feeñnini e ko laaɓti paltoor e joñgol haradaneeɓe e ɓaleeɓe e nder nokkuuji baaɗi no jaŋde, e pinal e kumpital e njuɓɓudi laamu siwil e militeer. Jooɓnaaɗo konngol laamu mon, nde naamndaa ko faati e ɗuum, hersaani wiyde wonde laamu mon wonaa laamu ƴele, toɗɗogol mon yimɓe tuugii ko e kattanɗe; no annama yiɗde wiyde ma a taw heddiiɓe ɓee ko njuumtaani.

Hooreejo hilifaaɓe, bayyinaango maa politik kuuɓtodinɗo ina rokki min fartaŋŋe yaltinde toɓɓe ɓurɗe yiytinaade e nder seedantaagal ngardiigu Muhammed Abdel Asiis, e sahaa nde o njoofnata manndaa makko ɗiɗmo, battano.

Muhammed Abdel Asiis maa woppir leydi ndii ñamaande yerondirnde e denndaangal kaalis pirlitaaɗo nder leydi e nder hitaande (PIB). Sosiyateeji laamu doondinooɗi faggudu leydi ndii pusaama, yeru Sonimex e Ener, walla ngoni ko e laawol fuseede, yeru SNIM (aɗa anndi no ngoppir-ɗaa ɗum), e Muulirde ngenndiire nde gollotooɓe mum njooɗii lebbi joy njoɓaaka, kam e Poor e Aeropoor (Tufnde e Kanndaa) Nuwaasoot kalfinaaɗe sosiyateeji tumarankooji e sifaa mo laaɓaani, mo hoolnaaki.  Jawdi men ndariindi taccii jooni duuɓi ɗiɗi yooro tawi alaa fof ko laamu waɗi ko maantini ngam daɗndude ɗum. Ngalu njowitiingu e awo leydi ndii woni ko jiireede  haa ko gollodiiɓe leydi ndii e koye mum en, ko nanndi Dental Orop, mbaɗtii hulande ɗum.

Hooreejo hilifaaɓe, seedantaagal Muhammed Abdel Asiis kadi, ko jahrugol caggal  demokaraasi e wellitaare, e kuutoragol ñaawirɗe ngam fiyrude ɗum luulndiiɓe to bannge politik. Dummbugol senaateer Muhammed Ghadda, kam e baɗgol e ndeenka ñaawoore senaateeruuji keewɗi kam e hoohooɓe senndikaa e jaaynooɓe, fotde hitaande, tawi alaa fof ko hollitaa ko ina seedtoo njeenaari ɓe takkaa ndii, ko e ndiin mbaadi. Ko noon ne kadi, Depitee tedduɗo, hono Biraam Daa Abeydi dummbiraa. Ngee tooñannge fawaange e luulndiiɓe yuumtii kadi e uddugol opitaal Buuamatu ɗo miskineeɓe muritanaaɓe heewɓe cafrotonoo njoɓaani, ko jiidaa e uddugol nokku Ulemaa en…

Hooreejo hilifaaɓe, Persidaa waasɓe maa yah e sahaa mo ciimtol cakkitol Fedde ngenndiije dentuɗe paatungol e Muritani, holliti wonde tataɓe nay yimɓe leydi ndii (75%) nguuri ko e baasal caɗtungal.

On njaaraama.

YOWRE 1

  1. Yiyannde am heen miin Taan Diine sih ko weltanaade on sanne nde tawnoo on njinngani demngal fulfulde ngal njokkee golle kono kadi eeraango feewde e leñol ngol ne faayodini e njokkee golle kono ngalu kala baawdo ne walla geeseeji di bamtaare kadi bamto den heen yo allah wallu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa