Daartol Annabi Muusaa (5)

0
590

En ngardiino e daartol ngol haa ɗoo : “ Wiyaama nde ɓiyi Annabi Sooyib oo nde saɗtiraa ŋatiwere, denndaagnal ko hoɗɓe ɗoon e nadde ɗuwaa ndee e jinneeji nanii ɗum, etee ɗi ndentii e dow ɗuum, ɗi kuɓɓani mo jeyngol, ɗi ɓadtii mo haa o jibini, nde ɗi puɗɗi woɗɗitaade mo. Caggal ɗumɗoon, Annabi Muusaa arti ina weltii, o yetti Alla no feewi. Jooni, njokken …

Ko jolti caggal ɗeenɗoon geɗe ?

Caggal ɗuum, nde ɓiyi Annabi Sooyib jibini haa gayni, Alla hokki ɗum gaynaako ina anndi mo, ko oon nawti mo to baaba makko Annabi Sooyib. Oon seraani kadi wonndude e maɓɓe haa Annabi Muusaa mo (jkw), haljita e geɗe Firaawna, ɗum fof ko e dow yamiroore Annabi Muusaa. Caggal ɗuum nde Annabi Sooyib nani Muusaa haljitii e geɗe Firaawna, o neltiri Muusaa jom suudu mum.

Naatugol Annabi Muusaa mo to leydi Misra

Nde yahi haa yonti Annabi Muusaa ina naata Leydi Misra, Alla lonngini Haaruuna mo (jkw) gartugol Annabi Muusaa mo (jkw). E oon yonta Haaruuna mo (jkw) ko jaagorgal mawngal e nder jaagorɗe Firaawna, etee ɓe ceertataano jamma e ñalawma, haa nde Alla toowɗo oo lonngini mo, omo woni e nder ɗoyngol makko, wiyi mo  kanko Haaruuna “anndu miñe Muusaa ummiima to leydi Modeyyana ko nelaaɗo Alla, o woni ko e laawol omo ara, ko aan e makko ndenndi gaalɗoon nelal feewde e Firaawna.” Haaruuna waɗti heen hakkille mum e wondude e kulol mawngol sanne. Haa Haaruuna sikkitii koyɗol ngol, o sikkitii koyɗol ngol, ko ɗum geɗe Seyɗaani, o tinaani omo lelii jamma tan, haa koyɗol ngol arti e makko, ko noon o woniri haa timmi laabi tati, ko waɗtindii koo, ɗum wiyi mo : “ummo feewde e miñe.” Laatiima noon, baafe laamorde ndee fof ko ko cokii, omo huli laamɗo oo so jooɗaaki e sara laawol, hoto yiyde mo. Alla wiyi mo : “ummo yah jaɓɓo miñe”. Oon tuma noon henndu ina addana Annabi Musaa haala Haaruuna e ko miiji fof e dow kattanɗe Alla. Haaruuna kadi Alla waɗtii adande ɗum ko wayi noon, caggal ɗuum, Haaruuna fellittii jaɓɓoyaade Muusaa mo (jkw) o yalti o jaɓɓoyoo Annabi Muusaa kono o anndaa ɗo heedi, ko henndu anndinta gooto e maɓɓe kala ɗo goɗɗo oo woni, haa ɓe kawri, ɓe njaɓɓondiri, ɓe njooɗodii, ɓe ngoni e yeewtitde e koye maɓɓe. Annabi Muusaa haalani Haaruuna (jkw) nelal mum ngal no siforii haa Haaruna faami. Caggal ɗuum, ɓe njiɗi yiyoyde yumma maɓɓe, Haaruuna wiyi “miin noon mbiɗo huli hoto goɗɗo anndude ko ngon-ɗen e dow mum koo”. Annabi Muusa wiyi mo “hoto hul, ngam Alla wiyi : “miin ngonndu-mi ko e mon, mbiɗo yiya on”“ simoore Ɗaaha, kaawise 46.  Ndeen ɓe ummiima ɓe njahii haa ɓe njettiima damal galle, ɓe konngi damal ngal, caggal mum, ɓe naati ɓe njooɗii to woɗɗaani yumma maɓɓe, ndeen yumma maɓɓe yiyii ɓe tan, weltii haa faɗɗii. Nde yahi haa o ɗifti, Annabi Muusaa raadtanii ɓe ngurndam mum fof, o anndini ɓe kadi, ko o nelaaɗo, e ko woni nelal makko. Etee o nelaa ko e Firaawna e leñol mum, ko ɗoon yummiraaɗo oo, sujji, yetti Alla.

Oon jamma Annabi Muusaa waali ko sara yumma mum haa weeti. Nde yahi haa jamma ɗiɗmo oo, Annabi Muusaa ƴetti sawru mum yahi. Baafal noon ko tiiɗi ko fof, so o fiyii ɗum sawru nduu tan, udditto. O udditiri noon baafe keewɗe. Nde o ari haa o yettii galle Firaawna, ko noon o udditiri baafe tata oo, haa o yettii suudu Firaawna, o tawi ɗum ina ɗaanii. Mawniiko Haaruuna ina jooɗii e sara hoore Firaawna e dow jooɗorde makko. Haaruuna wiyi : “eehey maa Muusaa, ko ooɗoo waktu ngarataa ɗoo, huunde fof kay, ina jogii nde foti waɗeede, waɗ feere njahaa”. Annabi Muusaa yahi, yalti nokku oo, ɗum fof Firaawna ina ɗaanii tinaani.

Nde yahi haa weeti, Annabi Muusaa ari to Firaawna. nde o ari, ina waɗi e leñol ngol annduɓe mo, ina waɗi heen nganndaa mo. Annduɓe mo ɓee njahi kaalani Firaawna wonde Annabi Muusaa dognooɗo oo artii. O wiyi “ko waawnoo wonde fof, Muusaa artii ?” ɓe mbiyi ko o gorko naawo, njool, mo waare sukkunnde, omo ɓoornii wutte ñagga baɗɗo leeɓi, les koyɗe ɗee kam hay huunde alaa heen, so wonaa omo ɓoornii paɗe taƴee hulee. Ko refti heen noon, omo jogii sawru woɗeeru e junngo makko. Ɗoon e ɗoon yeeso Firaawna oolɗi haa ɓooyi ngo furɗi, ngo ñirɓinii haa yimɓe cikki o woni ko e woyde. Ɗo o woni ɗoo, omo siñña omo gergerta, o haftii o darii, omo huli kulol mawngol sanne. O yamiri jaagorgal makko biyeteengal Haamaan ngal, yo yah nannga Muusaa soka ɗum. Caggal ɗum o wiyi mawnum Annabi Muusaa hono Haaruuna ɓiyi Umraan, “hol ko tagi a anndinaani mi gartugol Muusaa ?” Haaruuna mo (jkw) wiyi : “mi yiɗaa sorsortude e maa ngam hokkude ma fiyakuuji makko, jooni kay haadi Muusaa a nawii ɗum to kasoo etee kosoo oo ko kasoo maa, waɗ feere ngaddaa mo ɗoo e yeeso maa, naamndo-ɗaa mo hol no o ardi ɗoo, ko ɗum ɓuri laaɓde.”

Yeewtere Annabi Muusaa mo (jkw) e Firaawna : caggal jaabowol Haaruuna, Firaawna ñaanti galle mum laamorɗo haa yooɗi, o yaltini cuɗaari leeso makko o noddi hoohooɓe makko annduɓe e huunde e koreeji makko, o darni Haaruuna bannge makko ñaamo, haamaan bannge makko nano. O addi Annabi Muusaa. Heddii, bani Israyiilnaaɓe ina mbiya “hannde kam o jogori ko wareede, ɗum kam sikke alaa heen.” Ndeen Annabi Muusaa darnaama e yeesoo Firaawna, Firaawna naamndii mo, wiyi mo : “aan holi aan ?” Annabi Muusa wiyi mo “miin ko mi maccuɗo Alla, ko mi nelaaɗo mum kaaldiiɗo mum.” Firaawna wiyi mo : “aan Muusaa ko a maccuɗo am, ɓiyi maccuɗo am.” Annabi Muusaa wiyi mo : “Alla ɓuri teddude, deweteeɗo alaa so wonaa oon. Yo Alla sur, nde laatotoo-mi ɗumɗoon.” Firaawna wiyi mo : “joome oo, hol mo o nel maa feewde e mum?” Annabi Muusaa wiyi mo  “nelal ngal fayi ko e maa, aan e yimɓe Misra.” Firawna wiyi mo “ hol ko neliree-ɗaa?” Annabi Muusaawiyi mo “ yo mi wiye, deweteeɗo alaa so wonaa Alla mo alaa denndidiiɗo hono Muusaa ko maccuɗo makko, ko nelaaɗo makko, ooɗoo mawni am Haaruuna wonndi ko e am kanko e hooree makko ko o nelaaɗo feewde maa.” O heɓɓitii kanko Muusaa, o wiyi “Haaruuna jippo ɗo ngon-ɗaa ɗoo njettinaa nelal joome”, Haaruuna (jkw) jippii e jooɗorde nde jooɗinoo ndee, o  wiyi “eehey maa Firaawna! Minen ko min nelaaɓe joome feewde e maa mbele oɗon ngoongɗina Alla gooto, oto ndenndidinee e makko hay huunde.” Ndeen Firaawna nanii ndeen daande nde Haaruuna haali tan, o wutti foofaandu mawndu sanne ngam mettere e weemo weemo. Waɗi noon ko Haaruuna ko e yimɓe ɓe o ɓurnoo hoolaade jeyanoo, omo hokki ɗum galle mawɗo no feewi, alaa ko wattinta so wonaa tikkande mo. Firaawna wiyi jaagorgal mum Haamaan “ɓoortu kala ko woni e Haaruuna to bannge comci.” Ɓe ɓoori Haaruuna kañum fof ha o laaɓi, hay huunde heddaaki e makko so wonaa tuuba makko. Muusaa ina joginoo wutayel, o itti ɗum, o totti mawniiko yo ɓoorno. Firaawna wiyi Haamaan “ummo, yahdu e maɓɓe nganndinaa ɓe ɓure am e ko ngon-mi, e golle ɗe ngollii-mi no mbayi yooɗde. Haamaan ƴetti Muusaa e Haaruuna o nawi ɓe to galle makko, ngam waajaade ɓe. Nde ɓe njettii, o teddini ɓe, o newnani ɓe geɗe kala, ɗum fof ko yo ɓe ɗoofto Firaawna. Kamɓe ɗiɗo ne, ɓe ngoni e waajaade mo ngam o waɗta rewde Alla maɓɓe. Kono gooto e maɓɓe fof ronki waawnude goɗɗo oo e ko yiɗi koo.

Caggal ɗuum, Firaawna addi ɓe e laawol ɗiɗmol e yeeso mum o wiyi Muusaa e haala Alla toowɗo oo “mbele wonaa ko miin neh maa e nder amen gila njibine-ɗaa, ñiiɓ-ɗaa e amen, nguurndam maa duuɓi e kitaale” simoore, yimooɓe, kaawise :18 Annanbi Muusaa jaabii mo e haala Alla kaa, wiyi mo : “a golliima golle maa ɗe golli-ɗaa ɗee, ndeke aan ko a keefeero (19)”. O wiyi “mi golliima ɗum ma a taw miin ko mi majjuɗo (20)”. Muusaa wiyi mo e haala Alla “dog-mi oon saanga nde kul-mi joomi am, o hokki mi laamu, o waɗi mi e nelaaɓe”. Simoore yimooɓe, kaawise :21. Annabi Muusaa wiyi “eehey maa Firaawna, a waɗii Israayiil-naaɓe maccuɓe maa, aɗa hirsa ɓiɓɓe maɓɓe, aɗa hoyna rewɓe maɓɓe.” Firaawna ina jooɗii ina tuggorii bannge, omo tikki, o wiyi Muusaa “hollu am kaawise, so tawii aɗa wonndi e goonga.” Annabi Muusaa mo (jkw) weddii sawru ndu joginoo e junngo mum nduu “ndekete yoo ko ɗum baajol leydi peeñngol” simoore yimooɓe, kaawise : 32, Ndeen Firaawna e wonndiiɓe mum njiyii ɗum tan, ɓe ndogi kamɓe fof, waɗi noon ko ɓe njiyii ɗoon ko ɓe meeɗaani yiyde e gite maɓɓe, etee ko Firaawna e hoore mum adii dogde nde heddiiɓe ɓee ndewi heen. Firaawna heɓɓitii wiyi : “ooɗoo noon ko ñenngotooɗo mawɗo woni ɗoo, alaa e sago o haɓee so wonaa ɗuum, o tampinat yimɓe no feewi.” Caggal kaaɗoo haala ka Firaawna haali, o felliti haɓde e Annabi Muusaa (jkw), o noddi wileeɓe maɓɓe kala, o fodani ɗum en jawdi ndi hay gooto meeɗaani yiyde e oon yonta, yo ɓe ngar ɓe mbaɗda e Annabi Muusaa kawgel ñenngi. So ɓe pollii Annabi Muusa, denndaagal ko ɓe podanaa koo, ɓe keɓat ɗum. Oon ñalnde ko ñalawma ñaantungal. Ndeen wileeɓe ɓee ngarii, ɓe ndenndini ɓoggi e cabbi haa heewi, ɓe mbaɗi kala hakkunde ɓoggi ɗiɗi sawru, hakkunde cabbi keewɗi fof ɓoggol, ɓe noddi yimɓe wuro ngoo fof ɗo gootel yantude e yimɓe gure gonɗe saraaji wuro ngoo fof, yo tawtore geɗe ɗee. Annabi Muusaa e Haaruuna, kañum enne, yimɓe mum en fof ngari tawtoreede ko waɗatee koo. Wileeɓe Firaawna ngadii fuɗɗaade, ɓe mbaɗti cabbi ɗi e ɓoggi ɗi ɓe lelnunoo fof barooɗe laadooje. kañƴe fof eɗe njaha e ɗe pilondira e koye majje, gooto e maɓɓe kamɓe wileeɓe ɓee, nadde wootere ina wonno ɗoon, o waɗi heen daasi haa heewi, Firaawna e jaagorɗe mum ina njooɗii ina ƴeewa ina moosa, ngam yiyde ɗee barooɗe laadooje na piilondirta e koye mum en. E no Alla wiyiri e nder Ɓuraana tedduɗo, “ɗum dillini fittandu makko, ngam hulde Muusaa” Alla toowɗo oo lonngini Muusaa, o wiyi mo : “oto hul ko aan woni dow ! Weddo ko woni e ñaamo maa ngoo koo, maa ɗum alɓo kala ko ɓe peewni”, simoore ɗaaha, kaawise : 78-79 Muusaa weddii sawru mum nduu, ɗum wonti laadoori ndi koye jeeɗiɗi, ndi ñaami denndaangal cabbi e ɓoggi e goorooɗe gonnooɗe ɗoon e cuɗaaje yimɓe. Firaawna e jaagorɗe mum, ina ndarii e dow tulde mawnde ina ndaara, mboddi ndii, nde gayni ñaamde kala ko wonnoo ɗoon e goorooɗe e cuɗaaje, ndi waɗtindi ko roontaade endi fayi e yimɓe. Ndeen Firaawna en cooyniima endi ara tan, ɓe ndogi. Bileejo mawɗo ina wonnoo ɗoon e nder wuro ngoo, ko gumɗo, o naamndii ɓe, o wiyi ɓe “mbele sawru nduu nde arti ndee, on nanii endu fuufa?” ɓe mbiyi “alaa, ndu wayi tan kono ndu waynoo, ndu waylaaki nih.” O wiyi “ɗum, sinno ko mbileewu wonnoo, ndu fuufat. Ndeke, oo ina goongɗi etee ko o nelaaɗo”.

Jibriil Muusaa Joop

Ine jokki

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa