Muritani-Madagaskaar : hakkunde Ndakaaru e Maputo

0
617

Hoohooɓe politik ɓe (ɓeen ngoni Andry Rajoelina (duuɓi 35), Marc Ravalomanana (duuɓi 59), Albert Zafy (duuɓi 82) e Didier Ratsiraka (duuɓi 73)) kawritii kadi ñalnde talaata 25 ut 2009  to Maputo, laamorgo leydi Mosammbik, ngam feccitaade terɗe guwarnama e mudda o. Aɓe poti toɗɗaade gardotooɗo yolnde nde kam e gardiiɗo hilifaaɓe yantude e terɗe guwarnama keddiiɗe ɗe.

Hade ɗum tawi maslooɓe ɓe njahii to Antananarivo, 69 fedde renndo e politik ciifi jaɓgol mum en « piɓondiral yolnde hakkunde » kawranoongal e nanondiral 9 ut to Maputo hakkunde hoohooɓe politik nayo ɓe. Kamɓe maslooɓe ɓe ɓe mbaawii teskaade wonde Madagaskaarnaaɓe kala ina kawri e nanondiral politik keɓangal ngal.

Hoohooɓe politik ɓe (ɓeen ngoni Andry Rajoelina (duuɓi 35), Marc Ravalomanana (duuɓi 59), Albert Zafy (duuɓi 82) e Didier Ratsiraka (duuɓi 73)) kawritii kadi ñalnde talaata 25 ut 2009  to Maputo, laamorgo leydi Mosammbik, ngam feccitaade terɗe guwarnama e mudda o. Aɓe poti toɗɗaade gardotooɗo yolnde nde kam e gardiiɗo hilifaaɓe yantude e terɗe guwarnama keddiiɗe ɗe. Hade ɗum tawi maslooɓe ɓe njahii to Antananarivo, 69 fedde renndo e politik ciifi jaɓgol mum en « piɓondiral yolnde hakkunde » kawranoongal e nanondiral 9 ut to Maputo hakkunde hoohooɓe politik nayo ɓe. Kamɓe maslooɓe ɓe ɓe mbaawii teskaade wonde Madagaskaarnaaɓe kala ina kawri e nanondiral politik keɓangal ngal.

Hoohooɓe politik leydi Madagaskaar ciifondoriino nanondiral ñalnde 6 ut 2009, to Maputoo, laamorgo leydi Mosammbik, ngam yaltinde leydi mum en e iiñcuru politik naati ndu gila nde Rajoelina, e ballal konu leydi ndi, heɓti laamu e juuɗe Marc Ravalomanana. So a ƴeewdii maslahaa maɓɓe o e mo Muritani o (nanondiral Ndakaaru), ɗum waydi ko no Alla e alluki nii :

Nanondiral Muritani toɗɗii ko dirtingol woote (potnooɗe waɗde 6/6 mbaɗtaa 18/07) e compugol guwarnama e mudda (mo mudda mum diwaani balɗe 15) e baylugol CENI ( e nder balɗe 15) e juɓɓingol woote … Nanondiral baɗirangal « yo en ceertu heen tan ! ».

Nanondiral Madagaskaar toɗɗiima daawal juutngal, sibu woote maɓɓe potata waɗoyeede ko ɗo e maayirɗe 2010 (daawal lebbi 18). Yanti heen, ko ɓuri ardineede ɗo, ko kaaldigal denndaangal caɗeele leydi ndi, e beldital hakkunde luurduɓe ɓe kam e keblidgol woote e nder mudda jonɗo, jonoowo (hono no mbaɗno-ɗen e 205-2007 nii).

Nanondiral maɓɓe, ganndirangal nanondiral Maputo, toɗɗiima geɗe keewɗe : Ko idii fof, ko hakilantaagal maggal, winndannde nde ɓe ciifondiri, ɗo won ɗeen ɓure potɗe ɗoofteede cifaa (ko anndiraa « charte des valeurs » : « piɓondiral paarnorɗe »), caggal ɗum ina waɗi nanondiral jowitiingal e «yolne hakkunde nde» (Charte de la transition), woni doosɗe leydi e mudda yolnde hakkunde nde ; caggal ɗum ina waɗi «nanondiral politik Maputo» joopingal piɓle polilik ɗe ceŋɗe nay luurduɗe ɗe njaɓi ; caggal ɗum ina waɗi «nanondiral 1 Maputo» jowitiingal e niilnugol bonanndeeji kewkewe 2002 ; ina waɗi kadi «nanondiral 2 Maputo» kaalowal ko fayti e Marc Ravalomanana ; ina heen kadi «nanondiral 3 Maputo» niilnowal ñaawooje pawanooɗe e hoohooɓe politik laamu Ravalomanana.

Piɓondiral paarnorɗe : Hoohooɓe nayo ɓe kunii ɗooftaade ɗeeɗoo piɓle e nder kaaldigal maɓɓe kam e yolnde hakkunde nde. Ɗeen piɓle ngoni : waasde huutoraade fitina, waasde waɗde heedi-heeda, wallude waasɓe, ɗooftaade konngol mum, muñondiral, e beldital e kormondiral. Ɗumɗoo miijaaka e nanondiral Ndakaaru, tee ɗooftaaka ɗooyene.

Piɓondiral yolnde hakkunde nde : Alaa ko woppaa ɗo. Ina wayi ko doosɗe leydi no ngoorunoo. Soklaani ko eɗen njumpa heen, kala no haala moƴƴa ina leloroo, ko noon lelniraa. Ko idii fof ko lajal ngal ina yoni (fotde lebbi 18), wonaa kipir-kapet nanondiral Ndakaaru (NN) nii. Yanti heen ko pellital welditde nde, huunde himmunde nde saytoraaka e NN, nde tawnoo wonaa ɗum wonnoo fayndaare maslooɓe ɓe. Ko foti golleede e yolnde nde ina sifaa haa laaɓti, sibu :

kuulal-1 ngal wiyi : « ceŋɗe politik ɗe kuniima golloraade jaamburaagal e kaaldigal e deeƴre e nanondiral ngam yuɓɓinde woote dewɗe laawol, nuunɗuɗe, laaɓtuɗe, ɗe nguranaaki hay gooto, koolniiɗe, kam e sompude juɓɓule demokaraasi tabitooje, duumotooɗe ».

Kuulal-2 : golle potɗe siyneede e yonde hakkunde nde ko ɗeeɗoo : « goodal dowla o e ɗooftagol mum denndaangal ko leydi ndi hunondiranoo, yo won ko toɗɗii nder leydi ndi, walla ko yalti ɗum », « Artirde kisal » , «Umminde silsil « goonga e beldital » (vérité et réconciliation) », «Miijaade e sompude juɓɓule dowla kuuɓnooje muuyaaɗe ɓesngu Madagaskaar, gaddotooɗe peccugol nuunɗungol ngaluuji leydi ndi hakkunde leydi ndi, kam e ƴellitaare faggudu e renndo e pinal e neɗɗanke kam e kormagol pine e ngootaagu », «Yuɓɓinde woote (referaandoom jowitiiɗe e Doosɗe leydi, woote gardagol leydi e woote carɗinooje)».

Ɗum jiidaa e cifagol juɓɓule potɗe yiilde yolnde nde, ɗe golle mum en cifaa haa laaɓti, ina ndokkaa mbaawka timmuka …

E nanondiral he noon, ina wiyaa wonde terɗe jeyaaɗe e Guwarnama jiyloowo yolnde nde mbaawaa wonde kanndidaaji e woote garooje ɗe, so wonaa Andry Rajoelina, hooreejo «Mbaawka Toowka Yolnde». Mark Ravalomanana wiyi hatojinaani jeyeede e oon guwarnama.  Ina wayi no, ko hakilantaagal e yiɗde diwtude caɗeele e waɗde ko nafata ardinaa ɗo : wonaa «yiɗde fuuntude ɓee, e wallude woɗɓe» walla ƴoƴokaagal ardinaa. Ina gasa noon tawa ɗum fawii ko e ɗowooɓe maslahaa ɓe e koye mum en. Ardinoo ngalɗoo kaaldigal ko Ablaase Woydarago (Dental Afrik) e Joaquim Chissano (hooreejo kaaldigal ngal, neɗɗo SADC), e Edem Kodjo (OIF) e Cebile Daraame (Fedde Ngenndiije Dentuɗe) ; fof ko yimɓe seedtanaaɓe nuunɗal …

Bookara Aamadu Bah