Gorko ngenndiyanke jaɓɗo janngude e jannginde pulaar mo hono mum weɓaani gorko mo Siñcu buubu Maka(jaraale Siñcu Buubu Maka:Siñcu Buubu Maka e wuro Buubu,ƴiɓɓe e ƴiiwoole wuro ƴiiwaata nayi mbewla Baltungel wali kaŋŋe.Nawel Baaba Yero,Takkii baari huñnjooɓe bubduɓel e dow laabi diidee e yommbayru beeli.Naatirgol jarli jaltirgol gayi dimmaaɗi.Bargo tokooso e mawngo.Hurmbusel e dow laabi.
Gorko ngenndiyanke jaɓɗo janngude e jannginde pulaar mo hono mum weɓaani gorko mo Siñcu buubu Maka(jaraale Siñcu Buubu Maka:Siñcu Buubu Maka e wuro Buubu,ƴiɓɓe e ƴiiwoole wuro ƴiiwaata nayi mbewla Baltungel wali kaŋŋe.Nawel Baaba Yero,Takkii baari huñnjooɓe bubduɓel e dow laabi diidee e yommbayru beeli.Naatirgol jarli jaltirgol gayi dimmaaɗi.Bargo tokooso e mawngo.Hurmbusel e dow laabi.
Ladee sori e suudu baawe, sabbundu ŋaakooje.Beelel dulli e gawduule.Koyli siloodu gesel baaba Yero,takkii jeyi Ñokkannaaɓe Baari sago e dow laai.Caltol e dow ruus mawndu beeli.Faram farde mbabba,Amosal e Buso beeli.Sanndigi simmbooɓe weli ngara Baaba Demmba,Weli sukaaɓe e mawɓe ɗaccaa jooɗiiɓe.Kofel Sammba baari,Jaaɓel Demmba gaynaako ɗo huufii Neere e ballaaga,wuro Buubu Jibeeri e Aali.Alfakka mawna hoore teddi roondaaki mbanndu.(Usmaan Sammba Joŋ)
Kanko Usmaan Sammba Joŋ ɓurɗo lollirde Baaba maabel joŋ o tuggi janngude ɗemngal ngal ko gila hitaande 1991 to ɗuɗal liyetina Bah Abdul Ŋuddus to Nuwaasot caggal ɗum o janngii to Nuwaadibu tuggi 1993 haa 1995.Ko e hitaande 1995 o heɓi seedantaagal tolno e oon sahaa wonnoo seernaaɓe makko ko Najiiru Sih e Aamadu Joop mo Njorol e Usmaan Gise e Mansuur Haaruna Joop.Caggal ɗum o jokkii to ceerno Kayyaa Joop ko fayti e karallaagal jannginde e celluka pulaar.
Fooyre Ɓamtaare(FƁ):Hol ko njiy-ɗaa e nafoore jaŋde pulaar?
Baaba Joŋ(BJ):Jaŋde pulaar ina heewi nafooje no feewi sanne sibu idii fof jaŋde nde ina feɗɗita hakkille neɗɗo haa waawa miijaade e waawde lelnude konngol pulaar,ko soɗorɗe mawnde wonannde jiɗɗo janngude ɗemɗe goɗɗe haa teeŋti e ngal farayse e ina jeyaa e nafooje ɗe kadi winndude haajuuji mum gila e jime haa heɓi fefte ekn…..
FƁ :Ena heewi jannguɓe pulaar tawii njannginaani woɗɓe,mbele aan ko e ɓeen njeye-ɗaa?
BJ : Alhamndu Lillaah Rabbil aalamiina eɗen jetta Allah no feewi sanne mi jeyaaka e ɓeen shbu mi jannginii e nder Nuwaadibu ko ena tolnoo e ɗuɗe jeetati(8)idii fof ko to galle pulaar ,mi jannginanii fedde Faabu Lenñol e ɗuɗe gooɗe e nder leeɗe Nuwaadibu kadi kala ne Naattu-mi Siñcu mi udditat duɗal mboɗo janngina haa ñalde mbaynii-mi.
FƁ :Holi yiyannde maa e jaŋde pulaar nder Nuwaadibu?
BJ :Jaŋde nde ena ustii no feewi sanne walla gaa mbiy-en koko maayi sibu hannde yimbe ɓee ɓuri toppitaade ko naalankaagal e yuɓɓinde tinndinooje e pijirlooji goɗɗi taw alaa heen fof geɗel gonndungel e jaŋde e humpito.So tawii ko goonga e maɓɓe ko ɓe mbaɗata koo ina waɗi nafoore yo ɓe ngardin jaŋde.
FƁ :Hol ko tagi jaŋde ndee ina ustoo?
BJ : Usti ɗum tan ko janngooɓe ɓe coftaani,jannginooɓe ɓe cemmbinaaka e tammbiiɓe jaŋde nde ina leefi no feewi sanne.
FƁ :Hol ko ɓur-ɗaa faamde ena waawi ɓamtude jaŋde nde nawra ɗum yeeso?
BJ : Laamu ko alaa e sago daranoo ɗemɗe ngenndiije ɗe fof e pelle ɗe ngonaa laamuyankooje ndokka en juuɗe e jannginooɓe ɓee natta njannginirde Allah Ɓolo e janngooɓe ɓe cofta paamnee ko woni nafoore jaŋde ɗemngal ngal.
FƁ :Yimɓe heewɓe ena keptini wonde ma heɗtiyanke jeewte rajooji FM leydi ndii haa caggal leydi ndii hol ko paam-ɗaa e ɗi ɓeydani leñol ngol to bannge jaŋde ɗemngal ngal?
BJ : Cuɗaari e pinal leñol fof foti ummoraade ko e rajooji ɗii sibu foti wonde golle jaayndiyankooɓe wonɓe toon ɓe ko finndinde hummpitde e jeertinde e habrude.Ɗum won ko ɓeyɗata jaŋde ɗemngal ngal.
FƁ :Holi e jeewte ɗe e sikke ma, maa jaŋde nde walla pinal ngal waaw ɓamtoraade toon?
BJ : Jeewte taariik walla jeewte ɓurɗe abbaade hollitde tinndi e daari e finaa taawwaa men, haa teeŋti noon e yeewtere Sifaa Hanki-Pinal hannde nde musiɗɗo Dooro Gey yuɓɓinta e rajo FM mo Nuwaadibu.
FƁ :Ka janngiyanke Jaaynde Fooyre Ɓamtaare e yiyannde maa mbele jaŋde nde e geɗe goɗɗe ɗee ena ƴellitii heen?
BJ : Ko idii fof ko njettoor ɓurɗo mawnude e yimɓe huufɓe jaaynde nde.Mboɗo yetta Allah no feewi sanne mboɗo yetta ɓe sibu darnde maɓɓe e golle maɓɓe maantiniiɗe ɗe leñol ngol fof foti yettirde ɓe hannde kala ko filirii en maa ko majjiri en maa ko majjirnoo en ina yiytee e jaaynde nde gila noon e taarikaaji haa heɓi e kabaruuji kesi e geɗe pinal e geɗe diine ekn….yoo wuur Jayynde Fooyre Ɓamtaare(aamiin).
FƁ :holi wasiyaaji ɗi njogi-ɗaa fayde e leñol ngol?
BJ : Hare hakkunde leƴƴi fuɗɗii ko e janngude ɗemngal mum.Hare men hannde yoo won wootere ko daranaade jaŋde Pulaar.
Pelle pine maa pelle gure yoo ummo e cooloyaagal e naalankaagal ɓolal ngal yahdaani e jaŋde e humpito;jannga janngina ndaranoo ɓamtude pinal men e ƴellitde finaataawaa men.
Pelle ɗee kadi yo ɓur huutoraade ɗemngal ngal e nder dente mumen gila e batu haa e heɓi hiirde mum.
Usmaan Sammba Joŋ Ɓurɗo lollirde Baaba Maabel a jaraama no feewi sanne nde mbaaw-ɗaa hokkude miijo maa e jaaynde Fooyre Ɓamtaare.Jiɗɗo jokkonditde e makko fof ina waawi noddude mo e toŋŋngoode noddirgelmakko:740 35 25.
Abuu Kan (Nuwaadibu)
