Galle Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani

0
1085
maande_1.jpg

NGARDIINDI : Ene moƴƴi siftinde wonde ko e fawaade e ɗ’aɓɓaande Hooreejo Fedde nde, Kalifu Toppitiiɗo Kopporeeje laamu (Ministre des Finances) hokki Fedde “Bamtaare Pulaar e Muritani dingiral ɓetowal 60 x 60 m, hawra 3.600 m2, to leegal hirnaange Worgo Sebka.

Ɗum wonnoo ko nyande 31/08/1979, e gardagol Hooreejo fedde, Umaar Mammadu ganndiraaɗo Suleymaani Kan.

 

Njaru dingiral galle ngal fuɗɗaa yoɓeede ko e hitaande 1981, ɗum timminaa ko nyande 12/06/1982, fof hawri ujunnaaji teemedde ɗiɗi e capanɗe jeeɗiɗi e tati e teemedere mbuuɗu (273.100 UM), fof e gardagol Hooreejo fedde, Mammadu Siley Bah Tuggi 1979 haa 1990, ko barakuuji ngonnoo e leegal ngal. Nde barakuuji ɗi egginaa e hitaande 1993, Yiilirde Ngenndiire, e gardagol hooreejo mum Umar Idirisa Saawo, noddaa, nde hollaa nokku o, waɗi heen keeri e maaantorɗe mum. E hitaande 1993, nde Yiilirde nde ummanii mahde galle o, nde tawi ko eɓɓaande koɗki leegal ngal waklitaama ; galle fedde nde, kam e yoga e galleeji cawindinooɗi mo fof mbaɗtaa ko e Galle Pinal e Coftal Ɓalli Sukaaaɓe Sebka, tawi teskaaka noon ɗoon ko ko hokkanoo woɗɓe, tawi kadi joom mum en ndiisnondiraaka. mbaynaaka, tintinaaka, etee ko yoɓnooɓe galleeji mum en.

Yiilirde nde jokkondirii e binndol e Kalifu Toppitiido Kopporooje, ngam wullitaade ko waɗaa ko. Oon ne yettini ɓataake o to Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe, e Koɗki e Daabaaji (Ministre de L’Equipement et des Transports) mo gollorɗe mum mbakliti eɓɓaande koɗki Leegal ngal.

E nder Jonnde Mooɓondiral jooɗinoonde nyande 10 e 11/02/1994, Yiilirde nde humpitii tawtoraaɓe ɓe ngonka galle o. Jonnde nde wasiyii Yiilirde Ngenndiire yo darano yooltude galle o.

Ngalɗo seedantaagal hollitta ko denndaangal jokkondire ɗe Yiilirde nde waɗdaa, e fawaade e ooɗoo wasiya, tuggi nyande 30 marse 1994 feewde jooni (28/08/2003 ) .

JOKKONDIRE ƊE YIILIRDE NGENNDIIRE TUGGI 1994 HAA 2003 :

Gila nde Yiilirde Ngenndiire ɓami golle murn e hitaande 2003, e gardagol Hooreejo fedde, Umar Idiriisa Saawo, nde yuɓɓinii ɗee golle garooje :

– Binndugol ɓataake naamndittooɗo hujja fedde nde e leydi ndi yoɓnoo : ɓataake o feewnaa ko e Kalifu Toppitiiɗo Kopporeeje laamu, kam e Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaaji;

– Jokkondiral e Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaaji, kam e Diisnondirteeɓe mum, nyande 29/09/1994 ;

– Binndugol ɓataake ciftinoowo hujja fedde nde e leydi ndi ; jokkondiral e Gardiiɗo Gollorɗe topitiinde geɗe mahateeri maa koɗki ;

– Diisnondiral e ardiiɓe Gollorɗe Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaji. Jeese tati njiyaa e alhaali oo : 1. Rokkeede leydi e nder dingire gonɗe e Leegal E I Mina (6°), to bannge geec. 2. Ɗaɓɓude nyaawoore. 3. Waɗde huunde (mahdi) e galle he, hayso ina waɗa haala.

Yiilirde Ngenndiire F.B.P.M. suɓii heen ko yeeso adanngo ngo : miijo rokkeede leydi ngoɗndi, do ndi waawi wonde fof e Diiwaan Nuwaasoot he, yo a taw tan dingire galleeji ɗi poti (3.300 m2).

Caggal ɗuum Yiilirde nde jokkondiri kadi e Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaji ngam ɗaɓɓirde mo ciynugol miijo ngo.

– Ittugol Musiɗɗo Siree Juh (tergal Catal FƁPM to Rooso), e dow fere fedde nde, ngam newnude jokkondiral Yiilirde nde e Kalifu keso Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaji. Nde o ari Nuwaasoot, o yahdi e terɗe Yiilirde nde to oon Kalifu, nyande 17/07/95. Caggal ɗum ko terɗe Yiilirde nde tan keddii ene njokkondira e Kalifu oo laabi limtinɗi, ngam ƴeewtaade, sahaa sahaa kala, ɗo golle ɗe njahrata e tabitingol miijo hokkude fedde nde galle goɗɗo. Kono alaa ko ɗum jibini haa oo Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaji ittaa e joɗnde mum.

– Jokkondiral kadi e Kalifu keso toɗɗaaɗo yo Toppito Gollorɗe e Koɗki e Daabaji , ngam humpitde mo jokkondire jawtuɗe ɗe fof, e ɗaɓɓirde mo ciynugoi miijo lomtinaneede fedde nde galle mum, haa teeŋti e rokkeede leydi ngoɗndi, ɗo waawi wonde fof e Diiwaan laamorgo ngo. Caggal ɗum ɓataake keso ciftinoowo ngonka galle fedde nde e hujja fedde nde winndaa feewde e makko, e rewrude e Kalifu Toppitiiɗo Kopporeeje laamu. O jaɓi miijo ngo F.B.P.M. sakkunoo ngo Eɓɓaande nde heblaa, siifaa nyande 08/08/1999 to Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaji, neltiraa to Kalifu Toppitiiɗo Kopporeeje laamu : eɓɓaande nde ko lomtinande fedde nde galle ɓetoowo 3.600 m2 to Tafrak Seyna ( Lotissement N.O.T. Module C).

– Jokkondiral e Gardiiɗo Gollorde laamu Toppitiinde Jey Leydi (Direction des Domaines) mbele ciynugol eɓɓaande nde ina yaawa. Kono oon holliti ko : 1. Kalifu Toppitiiɗo Kopporeeje laamu waawaa siifde ko ɓuri 1.900 m2 ; ko seɓi ɗoon fof siifetee ko to Jonnde Halifaaɓe (Conseil des Ministres). 2. Alaa e sago fedde nde ɓeyda kaalis, sabu njaru leydi Sebka e njaru leydi Tafrak Seyna potaani. Jokkondire goɗɗe keewɗe mbaɗaama caggal ɗuum, ngam riiwtude ngoo miijo, e rokkude fedde nde hujja mum (Iomtinaneede galle mum Sebka o). Haa ɗo e hitaande 2003, saanga jooɗagol Jonnde Mooɓondiral, alaa ko ɗum jibini.

– E tonngol Seedantaagal Yiilirde Ngenndiire yaltoore (seedantaagal galle fedde, 2003) hollitaama ko ɗo haala Galle fedde nde yahratnoo, e oon sahaa. E joofnirde seedantaagal ngal, Yiilirde Ngenndiire duwaniima heen ɓesngu Abdullaay Isaaga Nyaŋ to Jowol, duttiiɗo e joom mum ; yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo aaljannaa, aamiin. Darnde makko e kala nyalngu, e kala sahaa, e sara Yiilirde Ngenndiire, ngam yooltude galle fedde nde, ene teenti sanne. Alla woni seede.

JOKKONDIRE ƊE YIILIRDE NGENNDIIRE WAƊI TUGGI 2003 HA A 2010:

– Caggal jonnde Mooɓondiral 4ɓal, Yiilirde Ngenndiire, e gardagol Hooreejo Aamadu Umaar Jah, toppitiima Galle fedde nde no doole mum potirnoo, hono yiilirde ɓennunde ndee nii, e dow munyal e jokkondiral e gollorɗe laamu toppitiiɗe alhaali oo, tuggi 2003 haa 2005, kono alaa ko ɓosi e ciiynugol ɓataake Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaji ciifaaɗo nyande 08/08/1999, ɓataake kollitoowo lomtinangol fedde nde galle goɗɗo to Leegal Tafrak Seyna ( Lotissement N.O.T. Module C).

– Caggal nde laamu Maawiyaa liɓaa, Yiilirde Ngenndiire jokkondirii e Kalifu keso toɗɗaaɗo yo Toppito Gollorɗe e Koɗki e Daabaji, ngam humpitde mo geɗe ɗe fof no njahri, e ɗaɓɓirde mo ciiynugol ɓataake Kalifu Toppitiiɗo Gollorɗe e Koɗki e Daabaji ciifaaɗo nyande 08/08/1999. Caggal nde oon humpitii wonde galle Tafrak Seyna oo ene woodi haa jooni, o winndi ɓataake keso feewde e Kalifu Toppitiiɗo Kopporeeje ngam hesɗitinde ɓataake mo nyande 08/08/1999.

– Jokkondire e Gardiiɗo Gollorde laamu Toppitiinde Jey Leydi (Direction des Domaines) e Haralleeɓe mum e wallidiiɓe woɗɓe, dariiɓe laŋ sara Yiilirde Ngenndiire, ngam wallude ɗum heblude denndaangal kaayitaaji doosiyee potɗo yettineede Jonnde Halifaaɓe laamu nguu, ngam tabitinde lomtingol galle oo. Caggal jokkondire keewɗe, e caɗeele, e yah-ngartaa limtilimtinɗo, doosiyee oo heblaa haa timmi, alaa ko heddii so wonaa yettinde mo Jonnde Halifaaɓe laamu (Conseil des Ministres) ; kono ɗum suggi sanne, etee haa laamu jooɗinoongu e mudda yalti e jappeere nde, ronkaa yo doosiyee oo yettoo jonnde ndee.

– E nder kitaale 2007 haa 2008 jokkondire goɗɗe mbaɗaa. E ballondiral e Gardiiɗo Senaa, Yiilirde Ngenndiire jokkondirii e Gardiiɗo Gollorde laamu Toppitiinde Jey Leydi (Direction des Domaines) e Haralleeɓe mum e wallidiiɓe woɗɓe, ngam ɓenninde doosiyee oo to Jonnde Halifaaɓe laamu nguu. Kono ɗum laataaki haa laamu nguu yani.

– E maayirɗe hitaande 2009, Yiilirde Ngenndiire ummanii jokkondirde e Ardorde laamu Toppitiinde Jey Leydi (Direction des Domaines) mbele doosiyee galle oo ene yettinoyee Jonnde Halifaaɓe laamu nguu. Nii woni, e ballal Alla, e caggal yah-ngartaa e jokkondire keewɗe, e ballondiral e musiɗɓe fedde nde, ko hikka Alla newni ɗum. Kalifu Kopporeeje laamu nguu yettini doosiyee FƁPM e Jonnde Halihaaɓe laamu nguu nyande alarba 24 feebariyee 2010. Jonnde ndee jaɓi yo FƁPM hokke galle e mudda. Caggal ɗum, ko nyande 24 Marse 2010 Kalifu Gadano laamu nguu e Kalifu Kopporeeje laamu nguu ciifi Dekeree mo T° 2010.072/MF/DGPE/DD tabitinoowo yamiroore tottingol galle oo fedde ndee e mudda. Ko ɓuri teeŋtude e jamirooje dekeree oo ko ɗeeɗoo geɗe garooje :

  • – Kuulal 01 : FƁPM rokkaama e mudda galle ɓetoowo 3 600 meeteer kaaree, ganndiraaɗo 187 bis e nder eɓɓo koɗki NOT Module C to leegal Tafrak Seyna.
  • – Kuulal 02 : Oo galle ari ko lomtaade galle ɓetoowo 3 600 meeteer kaaree mo fedde ndee e tuugaade e ɓataake mo T° 024 ciifaaɗo nyande 31 Uut 1979 mo Kalifu Cukaagu e Coftal Ɓalli mahi e nder mum Galle Sukaaɓe Sebka.
  • – Kuulal 03 : Faandoraa e galle oo, ko maheede heen jonnde Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani.
  • – Kuulal 04 : Dokkugol galle oo e mudda fawi ko e dow sarɗi yoɓde Miliyoŋ e Ujunnaaji teemedde jeetati e capanɗe jeenay e tati e Teemedde ɗiɗi mbuuɗu (1. 893.200 mb), ɗum noon ko e dow jerondiral njaru galleeji ɗiɗi ɗi, e njoɓdi temmbe e kalasal galle, etee fof foti ko yoɓdeede ɗo gootel, e nder lajal lebbi tati tuggi e nyalawma mo ooɗoo dekeree siifaa.
  • – Kuulal 05 : So ɗum yoɓaaka e nder lajal dottangal ngal, galle oo artata ko e juuɗe laamu nguu, etee motaani seedtineede e binndol.
  • – Kuulal 06 : Fedde ndee huniima siinude eɓɓaande mum ndee e nder lajal lebbi noogaas e nay (24) tuggi e nyalawma mo ooɗoo dekeree siifaa. So fedde ndee ɗoftaade ndeeɗoo yamiroore galle oo ittete e juuɗe mum, etee ma nde seedtinane ɗum e binndol.
  • – Kuulal 07 : Caggal nde fedde ndee yenytini galle oo hono wiyraa e kuulal 03ɓal e ooɗoo dekeree nii, e dow ɗaɓɓaande mayre, Dowla oo ma hokkunde galle oo dokkal panndungal.

Nii woni, e raɓɓiɗinaade, tonngol daartol oo galle mo duuɓi capanɗe tati e goo (31) hikka. E ooɗoo sahaa hannde geɗe ɗiɗi teeŋtuɗe ene ndooki terɗe fedde ndee e kala yimɓe yiɗɓe jam, e sariya, e potal hakkunde ɓiɓɓe leydi ndii, e hurum e ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije e pine leƴƴi afrik e kuuɓal, haa arti noon e Muritani :

  • – 1. Yoɓdude ɗo gootel to Gollorde laamu Toppitiinde Jey Leydi (Direction des Domaines) Miliyoŋ e Ujunnaaji teemedde jeetati e capanɗe jeenay e tati e Teemedde ɗiɗi mbuuɗu (1. 893.200 mb) ko adii 25/05/10.
  • – 2. Caggal nde galle oo yoɓaa, fuɗɗaade e joofnude mahde galle oo e nder lajal duuɓi ɗiɗi, hono lebbi noogaas e nay (24), hawra e lewru Feebariyee 2012.

Eɗen njetta denndaangal musiɗɓe, e banndiraaɓe walluɓe fedde nde heɓtude galle mum, gila adan haa e wortorde. Hay sinno ɓe mbaɗani ko koye maɓɓe, eɗen mbiya ɓe Alla jaaraama, ɓe njaaraama. Jooni heddii ko fandinde galle oo. Ɗum noon ko gollal ɓesngu nguu fof, ko gollal ɓiɓɓe Muritani fof ko aldaa e paltoor lenyol e nguru ɓanndu. Wullaango jamma ɗaccidtaake e gooto. On njaaraama.

Nuwaasoot, nyande 8 Abiril 2010

Yiilirde Ngenndiire