Ñalnde alkamiisa 03 suwee 2010, Fulɓe mbaasii Jaalal mawngal hono Abuu Usumaan Bah, jeyaaɗo to Baabaaɓe looti. Ko ɗo e lopitaal mawɗo o sankii caggal nde rafi cellal makko ɓeydii tiisde. Ko ñalnde heen, o nawtaa Baabaaɓe, ko toon o wirnoyaa.
Ñalnde alkamiisa 03 suwee 2010, Fulɓe mbaasii Jaalal mawngal hono Abuu Usumaan Bah, jeyaaɗo to Baabaaɓe looti. Ko ɗo e lopitaal mawɗo o sankii caggal nde rafi cellal makko ɓeydii tiisde. Ko ñalnde heen, o nawtaa Baabaaɓe, ko toon o wirnoyaa.
Jubbannde e nguurndam Bah Abuu Usumaan.
Bah Abdullaay Usumaan mawnum cankiiɗo oo, o wiyi en wonnde Bah AbuuUsumaan jibinaa ko e hitaande 1940 to Baabaaɓe looti, kono e kaayitaaji makko woni heen 1942.
O janngii Ɓuraana ɗo Baabaaɓe ɗo, caggal ɗuum, o nawaa njannganaagu to Maatam. O janngoyii kadi Wuro-soogi. Ko toon o waɗi baydaagal makko, e sanɗaagal fof.
O jokkii sanɗaagal makko Ɓuraana to Ndakaaru, sibu ko toon o janngi fiqhu (ganndal diine), caggal mum o artii Butilimiit, o janngi ɗoon e duɗal Arab e diine (institut de Boutilimit) : o waɗii ɗoon duuɓi nay (4).
Caggal nde o ummitii Butilimiit, o fayi ko Keer to leydi Misra hono Ejipt. O winnditii e nder duɗal jaaɓihaaɗtirde ina wiyee AL Azhaar. O janngi ɗoon duuɓi keewɗi : ko ɗoon o heɓi bakkaa makko, o heɓi lisaas makko e pirtugol ɗemɗe Farayse e Arab. Ko ɗoon o heɓi kadi ‘Metiriis’ makko siyaas nehgol to baɗte jaŋde, kam e Metiriis makko ko fayti fittiyankaagal (psychologie). Ko ɗoo kadi o heɓi seedantaagal Doktoraa.
Mawɗo men Abuu Usumaan Bah jeyaa ko e jaale Mawɗe kuɓɓuɗe Lewlewal Pulaar to Misra, haa pooyni e nder denndaangal jookli ɗo Fulɓe ngoni e nder winndere nde. Omo jeyaa e jagge Kawtal Janngooɓe Pulaar (Fulfulde) to leyɗeele Arab.
Wonande teskittooɓe defte gadane gummotonooɗe Ejipt ko wayi no «Sammba e Kummba»; e defte Celluka Pulaar, keewɗe heen omo jeyaa e winnduɓe ɗum en, won heen nii ko kanko waɗi ngardinaaji mum en, e sahtooji mum en.
Darnde makko haaɗaani tan e Keer, nde o arti ɗoo e Muritani kadi o jokkii darnde makko ngenndiyankaagal, e haɓde e humambinnaagal e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani.
O yuɓɓinii jeewte e dingire, e rajo, o jannginii kadi Pulaar e nder Fedde Ɓamtaare Pulaar e nder kadi Fedde Pinal Sukaaɓe Baabaaɓe looti. Omo jeyaa e jagge cosɗe Catal Rooso. Omo jeyaa kadi e jirwintunooɓe « Duɗal toowngal » Fedde nde, e kitaale 1980, ngal Ibraahiima Demmba Bah janngintunoo.
Nde Fedde nde rokkaa galle e wuro Nuwaasoot e hitaande 1979, kanko fof idii ituude 200 000 ugiyya o rokki ɗum galle o. Teemedde ɗiɗi ujunere mbuuɗu e hitaande 1982, ina waawi tolnaade e miliyoŋaaji ɗiɗi ugiyya hannde : o ɗaɓɓiino hoto oon kaalis waɗe so wonaa e ɗuum : fedde nde ɗooftiima ndeen ɗaɓɓaande, sibu oon kaalis ko mooftanooɗo e konte goworɗo gila ndeen.
Doole makko, haajuuji makko e kaalis makko fof o waɗii ɗum e darnde ɓamtude leñol kam e gollanaade Ɓamtaare ɗemngal Pulaar. Haa Alla waɗi, hedde 1999, rafi cellal heɓtii mo, o nattiti yiyde, o heɓtoyi Baabaaɓe. Ɗum fof haɗaani, ɓernde makko, e hakkille makko omo waɗti ɗum e golle kam e darnde fedde nde.
Sabu teskaade gollal makko, e darnde makko maantinnde, addani batu mooɓondiral Fedde Ɓamtaare Pulaar e Moritani suɓaade mo e hitaande 2003, waɗi mo hooreejo Teddungal gadano Fedde nde.
Abuu Usumaan ɗaccii ɓiɗɗo gorko bajjo, ina wiyee Mammadu Bah walla mbiyaa Lawake. Suka oo jibinaa ko e 1976. O woni ko Farayse, o heɓii tawde baaba makko to lopitaal mawɗo ɗo, o duusii mo ɗo balɗe, Alla hokkii mo tawtoreede kadi wirwirnde Baaba makko.
Doktoor Bah Abuu Usumaan, golliima e golle laamu, o wonnoo ko jannginoowo to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Nuwaasoot. Mbaawka makko, kam e humpito makko to bannge diine, e ganndal aadee ina seedtaa…
Abuu Usumaan Bah winndii Defte joy (5) Pulaar, ɗe caraaka tawo, eɗena e juuɗe ɓiɗɗo oo. O waɗii leppi keewɗi haala e jeewte, kadi.
En mbaawaa haalde nguurndam oo neɗɗo, sibu kala ko omo golla ko sabu Alla, o rewi ko Lislaam, ko o jankinaniiɗo aduna, ɗum saabii ko heewi e nguurndam makko anndaaka, sibu o anndinaani. Ɗum nii rewi hay natal makko en ndonkii tawo heɓde. Nde Fedde Ɓamtaare Pulaar yahi salminoyde mo e hitaade ɓennunde nde, tawi omo rafaa, ko ɗum haɗi ɗum ƴettude natal makko.
Ko o ngenndiyanke tiiɗaaɗo pinal mum, iwdi mum, pasniiɗo Pulaagu e ɗemngal Fulfulde, o daraniima ɗum e cukaagu makko, e cagataagal makko, e mawngu makko e ɗo o lelii e rafi cellal ɗoo haa o ruttiima e Joom makko.
Hono no Aamadu Hampaate Bah wiyata nii e nder Afrik, so nayeejo sankiima, ko defterdu sumi. ”
Ganndo yahii, defterdu sumii! Yo Alla yurmo mo yaafoo mo, haarna mo aljanna.
Mammadu Maamuudu Baal
duuaw
Yoo ALLAH yuurmoo yaaffo nde hoodere rendo fulbe ;yoo juude mooyye njaaboomoton kaankoo e deendaagal maaybe juulbe amin
Comments are closed.