Banndiraaɓe, haalde ko fayti e Professeur Usmaan Muusaa Jagana wonaa huunde weeɓnde saɗne. Nde tawnoo, o wonaa maayel coorowel demminaare, juuwnowel ceeɗu. O wonaa kadi caanngel ilowel ndunngu, ɓeeɓowel kawle. Usmaan ko geec mawɗo, jaajɗo, luggiɗɗo, mo taarotaako, juuwotaako, lummbotaako. Kala garɗo, wiɗtata e makko tan ko hakke hattan mum, ɗacca ɓure ena keddii, ndillaani.
En ndardoraaki ɗoo hannde e yeeso nguuɗoo jamaanu sabu ɓurde anndude ooɗoo gorko. Alaa ! ena woodi ɗoo e ngalɗoo dental, ɓe o fijdunoo, o mawnidnoo e nder mbeddaaji e dingire leegal Gataaga e nder Kayhayɗi, kay timmbee-jooroo, kay sammee-naayoo.
Banndiraaɓe, haalde ko fayti e Professeur Usmaan Muusaa Jagana wonaa huunde weeɓnde saɗne. Nde tawnoo, o wonaa maayel coorowel demminaare, juuwnowel ceeɗu. O wonaa kadi caanngel ilowel ndunngu, ɓeeɓowel kawle. Usmaan ko geec mawɗo, jaajɗo, luggiɗɗo, mo taarotaako, juuwotaako, lummbotaako. Kala garɗo, wiɗtata e makko tan ko hakke hattan mum, ɗacca ɓure ena keddii, ndillaani.
En ndardoraaki ɗoo hannde e yeeso nguuɗoo jamaanu sabu ɓurde anndude ooɗoo gorko. Alaa ! ena woodi ɗoo e ngalɗoo dental, ɓe o fijdunoo, o mawnidnoo e nder mbeddaaji e dingire leegal Gataaga e nder Kayhayɗi, kay timmbee-jooroo, kay sammee-naayoo.
En kaaldiraani ɗoo kadi, haa hannde, sabu ɓurde yiɗde mo. Alaa ! Omo mari ɗoo e ndeeɗoo joɗnde yiɗɓe tiiɗɓe, tabitɓe giɗgol, ɓe o renndunoo geɗe nguurndam tawi kadi alaa fof ko seerndi ɓe so wonaa ndeeɗoo maayde.
Darni en ɗoo tan ko teddungal e teddeendi ndi ɓiɓɓe yummiraaɓe men Sooninkooɓe, ɓiɓɓe yummiraaɓe men renndaaɓe nguurndam gila e asli e aada, haa e daartol e koɗdigal, ɓiɓɓe yummiraaɓe men ittuɓe fotde, ndokki ɗum ɓiɓɓe Fulɓe rewrude e men tawi ko ko fayti e oo gorko biyeteeɗo Usmaan Muusaa Jagana, mo ngannduɗaa ko gaannuɗo wiɗtooɓe e winndooɓe, ko tampinɗo yimiyankooɓe e haaliyankooɓe.
Ɓiyi baaba Muusaa Jeydi Jagana e neene Njabu Halima Tannjaa, Usmaan Muusaa Jagana ari e aduna ko e hitaande 1951. Ko o tataɓo e sukaaɓe worɓe ɓe jinnaaɓe mum njibini. Ko ɗuum waɗi mo wiyeede Demmboo, innde nde o ɓuri lollirde e nder mbeddaaji Gataaga.
O ruttii e joomiiko ko weetndoogo ñalnde alkamisa, 09 lewru juko maa mbiyen uut hitaande 2001. Ndeke o wuuri tan ko duuɓi 50. O wuuri ko duuɓi 50 kono duuɓi 50 ɗi taariik teskotoo. Duuɓi 50 juumtuɗi. Duuɓi capanɗe joy golle e ñaam-golluuje tiiɗɗe, cuɗaari daartol leñol. Duuɓi 50 dadungal kiisngal, darnde tabitnde e warñeende saɗtunde.
- Usmaan ko ganndo muunɗuɗo, pinɗo teyliiɗo. Duɗe jaaɓi-kaaɗtirɗe ɗe o rewnoo ɗee, ko wayi no duɗal Mohammed 5 to Rabat, laamorgo leydi Marok e duɗal Sobonne to Paris, laamorgo dowla Farayse, njaɓii, njaɓanii oo gorko to bannge ɗemɗiyankaagal, ngonii seedeeji ɗi njeddotaako wonande dokke makko.
Kanko fof e hebleede heblo seniingo e ɗemɗiyankaagal ustaani huuñƴere makko e yiɗde anndude ko soomii e fannuuji goɗɗi ganndal ko wayi no taariik, renndiyankaagal, filiyankaagal, antoropoloosi, ekn. O winndii defte pattamlame ɗe sooninkaagu ena faarnoroo, ena naftoroo e teelal, ɓesngu Muritani no diidorinoo ena yiytoo e kuuɓal. O winndii :
• Jillondire gowlaali, kelmeendi e lelngo hakkunde Arab e Sooninke( Interférences phoniques, lexicales et syntaxiques entre l’arabe et le soninke, mémoire de licence, Université Mohamed V, Facultés des Lettres et des sciences humaines, Rabat 1976-1977).
• Ɓadondiral gowlaali e mbaydi ngaddiin sooninkooɓe Kayhayɗi ( Approche phonologique et morphologique du parler soninke de kaëdi) Thèse de 3ème cycle, Paris V, 1980.
• Jillondire kelmeendi hakkunde arab e farayse (Interférences lexicales entre l’arabe et le français) Rabat e hitaande 1984.
• Ngaddiin Sooninkooɓe Kayhayɗi( Muritani) lelngo e maanaa(Le parler soninké de Kaédi Mauritanie syntaxe et sens, Thèse de doctorat d’Etat, paris V, 1984.
• Jimɗi ganni e leydi sooninkooɓe( Muritani, Mali e Senegaal)( chants traditionnels du pays Soninké( Mauritanie, Mali et Sénégal) 1990
• Ɗemngal Sooninke : Mbaydi lelngo e maanaa(La langue Soninké :morphosyntaxique et sens) en 1995
• Lislaam e konngi coñciyankooji e nder renndo sooninkooɓe e pulaar–en (Islam et expressions littéraires en milieu soninké et pulaar).
• Ɗo o ruttii e joomiiko ɗoo kadi, omo ɗacci deftere luutiire nde joofaano : saggitorde ɗemngal sooninke (un dictionnaire de la langue sooninke)
- Usmaan ko muñɗo, moƴƴo, deeƴɗo mo fuuyre jillaani. Wonande duuɓi cakkitti e nguurndam makko, ko ndeen ndañɗen fartaŋŋe anndude mo, tawi duɗal ɗemɗe ngenndiije ena waɗtaa catal demɗe ngenndiije e nder duɗal jaaɓi-haaɗtirde mawngal. E oon sahaa, ko kanko ardinoo ngaal catal. En njiydii mo e almuɓɓe makko e gollodiiɓe makko. En njiydii mo e enɗam makko, giɗgol makko e njonngu makko. Ko laaɓi tan ko jeyɗo tagɗo rokki Usmaan haa timmi, lommbaani heen sinno.
- Usmaan ko mawɗo hakkille, teeyɗo, mo aduna hoomtaani. Alla ena rokki mo nehdi waawde heɗaade kala mo omo haalda e hakkille juumtuɗo waawde seerndude ko woodi e ko woodaani. Muñal, nuunɗal, peewal e yankinaare ko jikkuuji ɗi o wuurdii, o anndiraa haa nde maayde joli o seertaani. Sinno won gonatnooɗo, so dañiino coƴ e ganndal makko walla martaba mo Alla rokki mo oo, maa wood nde naange fuɗi ronka mutde walla nii wooda nde muta ronka fuɗde.
- Usmaan firtaani aadi, yuwaani aada, luutnaani jikke, bonnaani hoolaare. Ko o neɗɗo hannde, tiiɗaaɗo hanki mum, tiiɗɗo fiɓnde. O yaltataa jamaa e jumaa, gooŋɗinɗo, gooŋɗinirɗo ɓernde e terɗe. Ko o juurotooɗo ñawɓe e mawɓe, jurmtooɗo. Ko o jokkoowo enɗam mo luutetaake innde e yannge, jaalotooɗo mo hattetaake e wirwirnde. Ko kanko wonnoo ɓuuɓri wulanooɓe, naange jaanganooɓe, giɗel waayeeɓe e roofolɓe, jahdigel majjuɓe e ɗawaaɓe.
• So Mammadu Sammba Joop lollirɗo Murtuɗo wiyno: neɗɗo yettetaake, yennetaake, ko golle mum tan njaŋtetee.
Enen ne en ngonaani e jaarde oo gorko. Ko golle mum tan ngonɗen e siimtande banndiraaɓe.
So Ibraahiima Muktaar Saar ena heewnoo wiyde : aduna ko jamanuuji e sahaaji. Jamaanu maa feewnee, sahaa maa reenee. Ko ko waɗi hanki haaltetee hannde. Ko ko gollaa hannde jaŋtoytee janngo.
Mbiyen Usmaan Muusaa Jagana, Jagana Mannga remme, feewnii jamaanu mum, reenii sahaa mum, ɗaldii sooninkooɓe e ɓesngu Muritani e kuuɓal wutte ñaantorɗo mo furataa, seekotaako, rappataa.
So kodda Elimaan Sammbooru Barka lollirɗo Tijjaani Aan ena wiyatnoo: yonta fof e yontaaɓe mum. Yonta fof, leñol e payndaale mum. Yettinta leñol payndaale ɗe toɓɓunoo ko yontaaɓe hawruɓe e oon sahaa.
Mbiyen Jagana Mannga remme remii ngesa mum, furgaani. Maa taariik tesko ñaam-golluuje ɗe o ɗaccani arooɓe kaaɗdi njuuteendi nguurndam.
En nduwaniima ɓesngu makko e kuuɓal. En nduwaniima pelle Sooninkooɓe ɗo mbaawi wonde fof. En nduwaniima ɓesngu Muritani no diidorinoo e denndaangal annduɓe winndere ndee. Yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe, lomtonoo en e ndee yolnde mettunde sukkude, nde o ɗaccani en.
Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
