O ɗanniima laabi 38, o taccii yolnde tolniinde e 307 139 km, so renndinaama, o waɗii balɗe 17 e waktu e hojomaaji 12 e nder weeyo (diwooje), o waalii ladde balɗe 91. Waɗi ngoo wiɗto ko lowre internet wiyeteende « Alakhbar ». Wiɗto ngoo bayyinaa ko ñalnde 11 ut 2012, waktu 16ɓo ina fawi hojom gooto.
O ɗanniima laabi 38, o taccii yolnde tolniinde e 307 139 km, so renndinaama, o waɗii balɗe 17 e waktu e hojomaaji 12 e nder weeyo (diwooje), o waalii ladde balɗe 91. Waɗi ngoo wiɗto ko lowre internet wiyeteende « Alakhbar ». Wiɗto ngoo bayyinaa ko ñalnde 11 ut 2012, waktu 16ɓo ina fawi hojom gooto.
Ɗum noon, Abdel Asiis ɓuri Siidi wul Seek Abdallaahi waawde ɗannaade.
Eɗen nganndi tan, hiisaade ɗumɗoo ina ɗaɓɓi wiɗtooji keewɗi e jot keewɗo. Kono hol nafoore majjum ? Ina gasa tawa ko sabu haalaaji kaaletenooɗi ndeen… Ndeen nde ɓe njiɗi follude laamu Siidi ndee. Sibu, ko gila e naatirde winndannde ndee Alakbar winndi « E hitaande 2008, ina jeyaa e dalillaaji ɗi Abdel Asiis hollitnoo, gaddanɗi ɗum jamfaade laamu Siidi, wiyde wonde oon ina heewi ɗanle ɗe ngalaa nafoore so wonaa yiɗde yiyeede, tawi noon leydi ndii ina wondi e caɗeele, njuɓɓule laamu ngollotaako. Kono tan, e hitaande 2011 ndee tan, Abdel Asiis ɗanniima laabi 16, o ƴaaŋii 29 laamorgo e gure teeru ».
Alakbar haaɗaani ɗoon, sibu ɓe kiisiima njaru ɗeen ɗanle Abdel Asiis : «lebbi 34 ɗanle makko ɗee, njaru mum en ko 872 299 579 mbuuɗu » walla mbiyen tan ko seeɗa ŋakki miliyaar ugiyya, « tee oon kaalis ko lempe gollotooɓe men njoɓata ɗum», ɗum firti ko kaalis buur, wonaa e poos makko o itti. Ɓe mbiyi wonde heen 606 208 216 ugiyya njoɓaama e hitaande 2011 ndee. Ɗumɗoon ɓurii «bidsee senaa fotde 70%, ina sowoo bidsee Ñawwirde rowrowre ndee fotde 420% (ɗum woni sowiima ɗum ko laabi 5,2) ». Ko noon kadi o «ɓurdiri bidseeji opitaaluuji Nuwaadibu e Neema e Rooso e Ayyuun e Kayhayɗi e Kiifa fof so ndenndinaama », ɗum « ɓurtii bidsee opitaal Nuwaasoot mawɗo oo tolniiɗo e 386 469 155 mbuuɗu, walla mo opitaal Seek Saayed oo tolniiɗo e 186 885 179 mbuuɗu ».
Ƴeewdee ɗum kadi e « bidseeji Diiso Toowngo Lislaam (67 410 000 mb), e bidsee Diiso Doosɗe (100 148 042 mb)… » ekn.
« E nder ɗiin 34 lewru ɗanngal, fotde 191 652 344 mb ko ndaamordi (perdiemi) yahdooɓe e persidaa Abdel Asiis ɓee. Ndi tolniima e 11 066 677 mb e hitaande 2009, ndi yettiima 66 572 344 mb e hitaande 2010, hade mayri yettaade 83 340 108 mb e hitaande 2011. Hakkunde saawiyee e sulyee 2012, ndi yettiima 30 673 124 mb. »
Ndaamordi ndii noon fawii ko e tolno joomum e nder laamu hee. Alakbar hollitii wonde ko pelle tati ngoodi : Hilifaaɓe e diisneteeɓe e Halfinaaɓe golle, ina « heɓa 500 Oroo ñalawma kala mbaɗi to Orop, walla 550 dolaar ñalawma kala mbaali Amerik, walla 500 dolaar ñalawma kala to Asii e 300 Oroo ñalawma kala so tawii ko e Afrik. »
Fedde rewnde heen ndee, woni Cukko Kuuɓal Dowla, cukko gardiiɗo kabine Hooreejo leydi kam e halfinaaɓe golle e diisneteeɓe to Pirimatiir (nokku mawɗo hilifaaɓe) kam e ammbasaderuuji e Kuuɓe Hilifaaɓe (SG guwarnama)… ɓeen ina « keɓa 350 Oroo ñalawma kala mbaɗi to Orop, walla 400 dolaar ñalawma kala mbaali Amerik, walla 360 dolaar ñalawma kala to Asii e 200 Oroo ñalawma kala so tawii ko e Afrik. »
Fedde tataɓere ndee, woni folsineeruuji laamu goɗɗi ɗii, ɓeen ne ina « keɓa keɓa 250 Oroo ñalawma kala mbaɗi to Orop, walla 320 dolaar ñalawma kala mbaali Amerik, walla 260 dolaar ñalawma kala to Asii e 150 Oroo ñalawma kala so tawii ko e Afrik. »
Gaa gaa ɗumɗoon, jaaynoonooɓe 7 (jaaynooɓe njoyo gollantooɓe laamu e jaaynooɓe ɗiɗo heeriiɓe ina njeyaa e ɗofto mawɗo leydi. « Ɓeen ne ina kaɓa 700 Oroo ɗanngal kala ».
Kelmeendi :
– ɗofto : délégation d’accompagnement
Fulo : Bookara Aamadu Bah
Ƴoogirde : Alakbar
Jokkol : http://www.fr.alakhbar.info/4560-0-Mauritanie-En-34-mois-Aziz-a-fait-409-heures-de-vol-et-91-jours-a-letranger.html
