Allah dey ina teddini ɓiy aadama, ina yiɗi ɗum ; o wiyi : o heƴaani e leydi, o heƴaani e asamaan, kono omo heƴi e ɓernde maccuɗo makko. So allah wallii ma haa a waawii yaltinde e ɓernde maa hee kala ko wonaa Allah, tawa ko sabu Allah, maa yiy Allah heewa nde. Allah noon so yiɗii huunde, ɗuum naamndetaake so daɗii maa so ɓurii. Lekki mawki ɓurnooki leɗɗe mawɗe yanii, waɗde colli mawɗi ɓurnooɗi colli mbeemii, ganndo mawɗo diine lislaam ɓurnooɗo yoga e annduɓe mawɓe yanii, addanii sanɗaaji mawɗi daɗnooɗi sanɗaaji keewɗi wemjude ; seernaaɓe e almuɓɓe jamaaji e jumaaji ndaraniima siftinde juulɓe kala tagaaɗo ko maayoowo, sabu ko nawi sahabaaɓe e waliyaaɓe accataa kala tagoore. Hannde noon ndeen fodoore yettiima, yettiima ceerno men, ceerno fuutankooɓe, ceerno suwoyraatnaaɓe, ceerno Moktaar Taal, jaltuɗo aduna ñalnde dewo hoyre biir 03 feebariyee 2013 to laamorgo leydi muritani Nuwaasot.
Banndiraaɓe hol gonnooɗo ceerno Moktaar Taal ?
Ceerno Moktaar Taal jibinaano ko 1930 e nokku biyateeɗo Njorol, fotde 25 kiloomeeter to hirnaange worgo wuro Ɓoggee. Jibnaaɗo makko gorko ko Alhajji Ibraahiima Taal. Ko e yonta Alhajji Saydu Nuuru Taal e Ahmadu Muntagaa Taal. Omo jeyanoo e waɗdunooɓe lappol yahdu Makka e Madiina e Alhajji Mammadu Muusa Lih, (yoo Allah waɗ e maɓɓe yurmeende mum). Baaba makko hono Ibraahiima Taal, gila o jibinaa suɓtanii mo tan ko jaŋde quraana. Jibnaaɗo makko debbo wiyetee ko Sokna Aminata Demmba Joob, mo ceerno Muttaar Taal ɗooftinoo, daraninoo, mo heedannoo e kala nokku ɗo ɓiyɗo debbo ina heedana yumma. Oon jikku ina sifee ko addanno mo heɓde duwaawu law, gila e nder juutɗe jibnaaɓe.
To bannge asko duhol e kosam, omo sifanee iwdi moƴƴiri, sabu omo jeyaa e jokkere Alhajji Sayku Umar Taal, mo o renndi taaniraaɗo gooto, o renndi diine lislaam, o ɗooftii laawol naatni e leyɗe Sudan hono laawol Tijjaani, ngol o mawnini, o daranii, o ligganii kanko e hoyre makko.
- Jaŋde makko Quraan.
Nde ceerno Moktaar Taal yontunoo naatde jaŋde, jibnaaɗo makko gorko ittu mo, halfini mo waliyyu Allah kuɓɓuɗo hono Alhajji Mammadu Muusa Lih mo Daara halayɓe. Ko oon winndannoo mo alkulal (b) garwanal ngal o reftii etee ko oon hebori lomtonoyaade mo jibnaaɗo makko gorko, wona ceerno makko mo heɓori ɗooftaade haa ñalnde ɓe ceerti sabaabu nde maayde. Ko Alhajji Mammadu Muusaa Lih hokki mo laawol wirdu Tijjaani e hitaande 1947. Caggal daawal o waɗdunoo e Alhajji Mammadu Muusaa Lih, oon neldi mo to Ceerno Alhajji Saydu Nuuru Taal ngam jokkude jaŋde. Nde oon ne hokkunoo mo ko o fodananoo heɓde e mum to bannge ganndal, neltiri mo to Alhajji Mammdu Muusaa Lih, mo mbiy-ɗen o ɗooftinooma etee o ittaniino ɗum geɗal jibnaaɗo haa ñalnde oon yamiri mo jokkoyde jaŋde, halfini mo Ceerno Mammadu Bookara Kan mo Kayhayɗi, (yoo yurmeende allah won e makko). Ko e juutɗe ceerno Mammadu Bookara Kan o janngi yoga e fannuuji haa o reeni ko wayi no sariyya, Lugha, Nahwu maa mbiyen Mutimmaat. ɗooftaare, nehtaare e yarlitaare makko addaniino mo heɓde teddungal toowngal e duɗal Ceerno Mammadu Bookara Kan, sabu tafsiiru oon battano e aduna, ko kanko Ceerno Muttaar Taal halfinanoo yoo o jokkit e yeeso almuɓɓe e arnooɓe heɗtaade fof.
Caggal nde oon woppiti mo sabu hoolaade o ɗigginii ganndal, o neltiri mo e juutɗe Alhajji Mammadu Muusaa Lih. So en teskiima, ceerno mawnunoo ko e nehaande halifaaɓe diine, kono ko ɓuri himmude e teskinnde, ko hoolaare moni kala e maɓɓe jogii e keddiiɗo oo, haa teeŋti noon yiɗde moni kala e maɓɓe huuɓnude sarɗi pawaaɗo e mum. Ina laaɓi ɓe njiyiino ko en cooynanooki, kono eɗen nguurdunoo heen eɗen naftoroo. Ko adii nde o naatata e juuɗe Alhajji Mammadu Bookara Kan mo kayhayɗi, Ceerno Muttaar Taal yahdiino e biyeteeɗo Ahmadu Alhajji e hitaande 1936 to ceerno mum hono Ceerno Shakiyaa Jaw. Ɓe ngonndii ɗo Canngay e to Aali Wuuri, caggal ɗuum ɓe ngonndii e Ceerno Ibraahiima Billi to nokku biyeteeɗo Kanel. Ceerno Muttaar Taal janngiino e Ceerno Ahmadu Lobbel Joob mo Njorol e nokkuuji Kita e Bamako to leydi Mali. Oon ko almuudo ɗooftaniiɗo Alhajji Mammadu Muusaa Lih e jibinannde mum haa ñalnde o ruutii e joom makko. Ceerno Muttaar Taal ɗaɓɓoyiino kadi ganndal haa to Mbuut, haa rewo to Misriyya e Ceerno capaato baawɗo ganndal biyetenooɗo Dedda wul Telmidi. Ceerno Mutaar Taal ina haalatnoo ɗemɗe jonɗe: Pulaar, ɗemngal makko neeniwal, Arab, Wolof, Wambarankoore e seeɗa sooninkoore. Omo nana Farayse so haalaama.
- Seedanteeji jaŋde
Ceerno heɓii saadanteeji keewɗi to bannge jaŋde e kilifaagu maa hoolaare e juuɗe seernaaɓe seertuɓe, ina jeyanoo e ɓeen; Alhajji Mammadu Muusa Lih, gonnooɗo jokkorde makko haa to jibinannde, Ehajji Saydu Nuuru Taal, Ceerno Muntagaa Ahmadu Muntagaa, Ceerno Mammadu Bookara Kan jannginnooɗo mo haa oo roondii, e taaniraaɓe Seek Tijjaan hono Mohammed El Habiibu e Aliyyu Haydara. Ɗeen seedanteeji ngoni: yamiroore joɗnde ngam jannginnde e sarde Diine e nder wuro suwoyraat ; seedantaagal timmoode jaŋde quraana e sariyya ; seedantaagal yonde mo koolaaɗo e kaliifu laawol tijjaani ; seedanfaagal jonaaɗo e jooɗaniiiɗo diine Islaam e ko wonaa ɗuum tan.
- Njillu makko e Suwoyraat
Ceerno Muttaar Taal, e yamiroore Allaahu, naati suwoyraat ko e hitaande 1966. O ardunoo ko wuurtinnde enɗam e miñiiko mo o wayrondirnoo, hono Muusaa Bookara, koɗnooɗo e hoɗorde maɓɓe hannde ndee. Ƴeewen noon, o hoɗinooma oon, o hoɗiino e hoɗorde oon, oon egginaano huntere wootere e ko waɗanoo e galle oo. Nokku oo kadi ina siforee wonnde ɗum jippunde kala moƴƴuɓe diine fotde laabi limtinɗi. Ko ɗoon o heɓi yamiroore seernaaɓe makko yo o jooɗo e wuro Suwoyraat hee ngam sarde jaŋde Quraana e laabi diine lislaam.
- Jaŋde diine
Ceerno Muktaar Taal jannginiino heewɓe kono ɓuri teeŋtude heen fof ko Ceerno Haaruuna Sal, (yoo allaahu moƴƴu e makko) sabu oon ina wiyatnoo « Ceerno Muttaar Taal diwanii kam ceerno, ko jibnaaɗo am ». Ceerno Muttaar heɓɓitoo wiya: « ceerno Haaruuna diwanii kam almuudo, ko o afo am ». Ndeke eɗen ceedtii ɗooftaare almuudo fayde e ceerno mum, ko hono noon njaɓir-ɗen kadi hoolaare ceerno joganii almuudo mum.
- Muumaa diine e wuro suwoyraat
Teskaama almuɓɓe wuro ngoo fof ina ɗooftii Ceerno Muttaar Taal sabu duuɓi e ganndal. O yahii kono hannde, hilifaaɓe diine leñol ngol fof ko haɓɓere to bannge nanondiral, nafondiral e ɗooftondiral ngam fiɓde ngootaagu jibinannde ndee, kamɓe fof e seertude jokkorɗe.
- Ɗanle e cargol diine Lislaam
Laabi keewɗi, Ceerno Muttaar Taal ina ɗannortonoo to Kodduwaar, Gaboŋ, Konngo Barasawiil. E nder ɗee ɗanle, o fiiliino leppi 36 tawi ko jeewte diine e wasiyaaji geɗe aduna : (laaɓal, ngonndiigu, njuulu, koorka, ndonu, wirdu Tijjaani, asakal, sariyaaji, nuunɗal njeeygu e njulaagu, nehdi e jikkuuji moƴƴi e nder golle, jiɗaaɗi e gañaaɗi diine lislaam, koɗaagu e koɗdigal, hakke jibnaaɓe e jiidaaɓe, jokkere enɗam).
Alaa e ɗii nokkuuji fof ɗo ceerno Muttaar Taal meeɗi ñaagaade ɗacciteede etee kala heen nokku, o soodondiranoo-ma moƴƴere e teddungal naftungal denndaangal fuutankooɓe e leƴƴi koɗdaaɗi e guurdaaɗi. Ceerno Muttaar Taal tafiino pelle faabu e jokkere enɗam, ngam artirde loggiiɓe e ladde e ɓe damuɗe dañal uddanii. O yillinoo ma Makka e Madiina, o fotnoo wiyeede ko Alhajji Ceerno Muttaar Taal
- Sifaaji Renndoyankooji
– Alhajji Ceerno Muttaar Taal ko tergal cemmbinannoongal kala dental dagingal, ɓeydowal nanondiral, tagowal jokkere enɗam. Yeru goomu yonaaɓe leñol fedde DEKAM (dental, kawral, musiɗal) ardinnoo mo e wuro hee.
– Alhajji Ceerno Muttaar Taal ko keɓinooɗo e kala sahaa, ko weeti e ko jenngi fof. Ko o caggitoowo mo hulaano siftinnde kala aadee laabi sariyya Allaahu ɗii. So haala diine e jaŋde Quraan naatiino mo, heɓindii mo, omo fitna, o ñannga haa sikkee ko ñaaɗre.
– Alhaaji Ceerno Muttaar Taal ko kiisnooɗo to bannge diine, sabu jaŋde e nehdi gorol e jibinannde makko fof ko e alluwal e jaŋde diine lislaam mahii.
– Alhajji Ceerno Muttaar Taal ina anndiranoo karaysiraagal, nuunɗal. Ko o paarnorɗo e paarnorinooɗo diine e laawol Tijjaani, jonanooɗo wonndiiɓe mum to bannge golle, jamirooje e peeje aduna (hono ceerno Yuusuf Bah, ceerno Abdullaay Aaw, ceerno Ahmadu Tijjaani Wan, Ceerno Abbdul wahaab Aac e wonndiiɓe mum en).
– Alhajji Ceerno Muttaar Taal ko newinooɗo, calinooɗo yowitaare e fawre hiisnde sabu neɗɗaagu, innde maa ganndal makko, ko jankininooɗo aduna, calinooɗo mawu-mawu e wasu.
– Alhajji Ceerno Muttaar Taal ko korsinnooɗo ɓesngu mum, leñol mum e leydi mum, ɓe o seerataano e duwanaade moƴƴere, nanondiral, udditaare e peewal.
– Alhajji Ceerno Muttaar Taal ko aadiyanke, baawnooɗo musiɗɗaagal, toownooɗo korsa, sabu juulɓe e jamaaji ceedtii ma hakkunde makko e seernaaɓe makko, jibnaaɓe mum en maa sehilaaɓe hono Ceerno Muttaar Bah, Ceerno Njaay Baro, Ceerno Abdullaay Lam e Ceerno Abdullaay Buubu ekn. (won heen yoo Allah ɓuuɓnan ɗum en).
– Alhajji Ceerno Muttaar Taal ko cooynotonooɗo, ko dariiɗo yiyataanoo. Ina jeyanoo e ngoƴaaji makko: – ñiɓde fuutankaagal e ɓesngu nguu e nokku oo, ngam tabitinnde gonaangal jibinannde makko e kuuɓal.
– Hokkude mo woni kala hurum e teeŋtinnde hoolaare hakkunde ɓesngu makko e hoɗdaaɓe.
– Ndaartude laabi tabitinooji diine lislaam ngam suurde jibinannde ndee e tanaaji.
– Omo sifortonoo hoɗorde no faayiida koɗɗo, no teddungal, geɗal timminoowal jilliiɗo. Ko ɗuum addannoo mo darnude hoɗorde ngam riiwtude faaɗeende e fawre.
– Darnde makko yiɗde ñiɓbe e tabitinnde Fuutankaagal e diine lislaam nder Suwoyraat seedtini toowgol yarlitaare makko so mahde jamaa e jipporde moƴƴuɓe wonnduɓe e ballal Allaahu e juulɓe .
– Jiyanɗe makko e laaɓndeeraagu makko keɓiino habrude moni kala yiɗde makko mahde hoɗannde e wuro Suwoyraat ngoo. Ndeke won ko ganndo maa kormaaɗo ina waɗa, jowitiiɗo foti tan ko ñeemtinnde hay sinno faamaani, sabu deftere fof ñaawirtee ko banndum.
Alhajji Ceerno Muttaar Taal yaltii aduna, yaltidii e manoore mawnde. Nguurndam haa maayde ko janngude kam e jannginnde diine lislaam, e jokkude enɗam. Ƴeewee banndiraaɓe oo martaba mo ceerno acci caggal mum, so tawii won juulɗo gañoowo accude hono ɗuum:
go’o : o yahii omo acci sukaaɓe jannguɓe haa ndeeni tawi ko gooto e maɓɓe woni hannde almaami jamaa ɗo o juulnatnoo ɗoo, (Ceerno Mammadu Bookar) sabu nulaaɗo, mo jam e kisal woni e mum o, wiyi : « ɓuri e mon fof ko jannguɗo Quraan rutii kadi janngini Quraan ». Ɗiɗi, ko accude mo almuɓɓe hannde reenɓe sariya, reenɓe ganndal. Tati, ko mahde mo kanko e ɓesngu makko fuutankooɓe suudu juulirde (jamaa).
Ceerno hulaani, etee mboɗo sikki won e maayɗeele ɗe ngoynaani sabu nulaaɗo (mo jam e kisal ngoni e mum oo) wiyi : « so Allah yiɗanii ma moƴƴere wallu maa e reende ɗemngal maa ». Ceerno ko deennooɗo ɗemngal mum. So tawii Njaay Saydu Aamadu ina wiya: Suleymaan Baal helnoo muudo hormo e sahaa mum, Sayku Umar Taal fellannoo diine, ñiiɓni laawol Tijjaani e yonta mum, Abdul Qaadiri Kan mahnoo jumaaji e jammaaji, Alhajji Mahmuud Bah ne fusnoo suudu humambinnaagal, Alhajji Ceerno Muttaar Taal kañum ne woniino teeŋtinɗo jokkere enɗam e sahaa mum.
- Huunde e wasiyaaji ɗi o rokkatnoo
E ko heewnoo wiyde, nelaaɗo Allah sallaahu alayhi wa sallam wiyi « Naamndoto annduɓe, jillondirat e ñeeñuɗuɓe, wondinto yimɓe mawɓe». Walla o wiya «onon fof ko on aynaaɓe. gooto e mon fof koko naamnetee ngaynateeri mum. Elimaan ko gaynaako, maa o naamnde ngaynateeri makko, gorko ko gaynaako ɓesngu mum, maa o naamne ngaynateeri makko, debbo ko gaynoowo e nder galle gorko mum, maa o naamne ngaynateeri makko, gollotooɗo ko gaynoowo jawdi koohoowo mum, maa o naamne ngaynateeri makko». Ceerno wiyatnoo fuutankooɓe : «cuuree enɗam mon, ndeenee enɗam mon, kormo-ɗee enɗam mon, mbele keɓon malal ».
Yoo Allah waɗtu mo e yiɗaaɓe mum, yeɗaaɓe yettaade ɗum.
Allaahumma salli alaa seyyidinaa Muhammadin wa aalihii wa sahbihii wa sallim.
Alhamdu lillaahi rabbil’aalamiin.
Haamiidu Bah
Kalfinaaɗo jaŋde catal F.Ɓ.P.M to Suwoyraat
