Riisi-Ikren walla Riisi-OTAN ?

0
844
Karta IKREN
Karta IKREN

Wolde mawnde ummiima hakkunde Riisi, bannge, e leyɗe Hirnaange (Orop e Dental Dowlaaji Amerik), bannge goɗɗo oo. Njaafo-ɗee, ko hakkunde leydi ine wiyee Ikren e Riisi. Ikren ko leydi ɓiliinde hakkunde Riisi e leyɗe jeyaaɗe e haɓɓere konu Hirnaange anndiraande OTAN, keɓndi jeytaare mum caggal pusgu URSS (Dental leyɗeeɗe sosiyaalist sowiyet). 

Duuɓi 30 caggal wolde ɓuuɓnde, Riisi naattii wolde kadi, kono ngolɗoo, ko to Ikren (Ukraine). Hakkunde 2014 e 2019 ko famɗi 1 300 neɗɗo maayii to bannge fuɗnaange leydi too, tee Kirime (Crimée) jeyaaka he Ikren, jeyaa ko he Riisi.

Gila wolde ɓuuɓnde joofi, ngaska hakkunde Riisi e Hirnaange meeɗaa fotde nii yaajde. Hol ɗo rewaa haa yettii ɗoo ?

Ikren

Ikren ine himmani Riiri no feewi, sibu ko ɗoon woni mbootu « Rus’ de Kiev », woni « muuɗaandi Kiew ». Wayi tan ko no « Gaulois en » mbayi he Faraysenaaɓe nii. Wonande Riisinaaɓe heewɓe, Riisi e Ikren ko gootum. Duuɓi 200 hannde, leyɗe Riisi e Ukren meeɗaa seertude, so wonaa hannde.

Nokku gooto ine woodi to Ikren, mo Riisinaaɓe ɓuri fof haɓɓaade, oon woni Kirime (Crimée).  Kirimee ko ndee ɗeɓi-duunde heednde rewo geec Ɓaleejo. He nder wolde adunaare ɗimmere, Kirimee e tufnde mum, hono Sebastopol ndariima darnde teeŋtunde nder hare hakkunde Riisi e Almaañ. Haa e kitaale 1950 Kirime fof jeyanoo ko he Riisi. Ko maa Mikitaa Kurutshef ari e hitaande 1954, felliti rokkunde nokku oo Ikren. Ɗumɗoon waanoo ko no njeenaari nii ngam mawninde duuɓi 300 nanondiral Pereislaf baɗtunungal Riisi e Ikren leydi ngootiri. Kono ɗuum alaa ko waylunoo e geɗe ɗee, nde tawnoo e oon sahaa, Ikren e hoore mum jeyaa ko he Dental Dowlaaji Sowiyet (URSS), ɗum noon keeri hakkunde majji ko to bannge njuɓɓudi tan ngoodi. Waɗde haa hannde Kirime jeyaa ko he Sowiyet, tufnde Sebastopol kadi ine jokki haa hannde yowitaade e Mosku.

Kono, e hitaande 1991, Riisi fusi. Ko Ikren jeynoo Kirime. Kono, wonande Kirimenaaɓe heewɓe, leydi mum en jeyaa ko he Riisi. Yimɓe njeetato he nder sappo fof (80%), mbiyat maa woni ɗemngal mum en neeniwal ko Riis. He nder ɓeeyno waɗanoongo e hitaande 2013, ko 15% fat njaggiri koye mum en Ikrenaaɓe, tawi 40% njaggiri koye mum en ko Riisnaaɓe. Kadi, he referaandoom paatuɗo e gartugol Ikren nder Riisi, jaɓɓe ɗum ɓee (EEY oo) tolniima e 97%. Ko goonga noon no referaandoom oo yuɓɓiniraa nii laaɓtaani no feewi, kono ko waawnoo heen wonde fof, ine anndaa EEY oo arata dow.

Dalillaaji ɗiɗi goɗɗi ine ngoodi, teeŋtinooji faayiida Ikren wonande Riisi.

Ko idii fof, jettagol maayo wulngo. Riisi ine jaangi no feewi. So jaangol arii, geec horngilto. Yeru tufɗe Saint Petesbuur, Wladiwostok, e Kaliningrad, korngilto so dabbunde arii. Laaɗe kelooji galaas ine ngoodi, kono golle mum njaawaani, tee ko mosol tan mbaawi rokkude laaɗe seeɗa waawde wefaade. So wolde kewii, ɗuum wonaa feere moƴƴere no feewi. Ndeke Riisi waawi heɓirde diƴƴe gulɗe ɗee tan ko he nokkuuji seeɗa : rewrude he geec Ɓaleejo, faade geec Mediteraane, haa yettoo Piiltiiɗe (Océans). Ndaa tufnde Riisi ɓurnde anndeede, wonnde he geec Ɓaleejo ko Sebastopol, caggal ɗuum ko Ikren fof. Tufnde ndee ina heewi nafoore wonande Riisi, kono ko nde farwunde. Ko bannge mayre hirnaange ko ɓuri heewde e njanguuji iwratnoo Riisi (jangu Napoleyon 1812, njangu Almaañ Hitler. Kadi, ngam hisnude keeri hirnaange ɗii (kuccitɗi e Orop), Mosku daraniima mahde nokku hakkundeejo keedanoowo ɗum e leyɗe hirnaange. Kono, he duuɓi cakkitiiɗi ɗii, ɗuum nattii woodde.

E hitaande 1989 njiimaandi Riisi yahii haa Almaañ fuɗnaange, e hitaande 2019 ine woɗɗi ɗoon no feewi, sibu nde naattoyii no feewi faade fuɗnaange.

Ɗuum naatni en he daliilu ɗimmo oo : Pinal. Riisi tawii wonaa ko sikkatnoo koo woodi.

Ndutto-ɗen caggal seeɗa. E feccere ɗimmere teeminannde 20, Riisi ko leydi doolnundi wonnoo : gila 1917 caggal waklitere Lenin ; caggal ɗum Yuri Gagarin mo leydi ndii fof foofirtunoo, hono aadee gidiiɗo yahde e weeyo, caggal kadi nde Riisi kalitini bommbo mum nikleyeer gadano. E oon sahaa, gaa gaa Dental Dowlaaji Amerik, ko Riisi fawi junngo he winndere ndee. Ko noon woori haa nde ɓesnguuji Orop caltii tippudi politik Riisi rewi ndii : ɓalal Berlin yandinaa, refti heen ko gonnooɗo hooreejo leydi oo, hono Maaykel Gorbacef woppi laamu, Riisi fusi ñalnde 25 desaambar 1991. Ko ɗoo kadi joofi peccagol winndere ndee e tanndalle ɗiɗi he nder duuɓi 45 ɓennuɗi ɗii, hankadi aduna oo dañii no mahtorii ngootaagu mum. Ko adii ɗuum Gorbacef wasiyinooma ngootaagu Orop fof. Duuɓi seeɗa caggal ɗuum, Kuuɓal Dowla Amerik, hono James Baker noddi he mahgol tippudi kisndi hakkunde Dental Dowlaaji Amerik, Orop e Riisi, tippudi ngootiɗinoori winndere ndee tuggi Wankuwer haa Waladiwostok. E miijo Riisi noon, ɗuum waawi wonde ko he sarɗi gooto : Riisi waawa jokkude njiimaandi mum he Orop fuɗnaange. E darorɗe kitaale 90, Riisi sosi Dental leyɗe dimɗuɗe ngam hisnude jokkondiral mum e leyɗe jeyanooɗe he Dental leyɗe Sowiyet. E nder ɗuum, Dental Dowlaaji Amerik hunanii Riisi lomtinirde dentingol Almaañuuji ɗiɗi ɗii, ɗee geɗe : Otan yaajtirtaa bannge fuɗnaange, woni yettotaako leyɗe jeyanooɗe he haɓɓere fuɗnaange (bloc de l’Est), sibu Otan ko dental konuyankeewal ngal Dental Dowlaaji Amerik e leyɗe Orop keewɗe cosnoo he hitaande 1949 ngam dartaade Riisi. Yimɓe kawraani hannde e ko hunanoo koo ko woni e sifaa laaɓtuɗo, hol ko haalanoo e hol no haaldiraa…

Eɗen njenanaa tan Riis en ine nangtii he kaan haala kunanooka, tee, ɗo adan ɗoo, ka ɗooftanooma. OTAN jooɗiima duuɓi keewɗi ine woɗɗitii haɓɓere Sowiyet ndee, haa 1999. Ndeen hitaande OTAN noddi Poloñ, Cekslowaki e Hongiri yo tawta ɗum. Eɗen mbaawi wiyde noon, gaa gaa fatere Riisi jookiinde wiyeteende Kalilingarad ndee, ɗee leyɗe keerondiraani e Riisi. Ngam suusnude Mosku, OTAN hunii waasde woppude konuuji mum e sifaa duumiiɗo he nder ɗee leyɗe. OTAN wiyi alaa anniya gooto, alaa faandaare wootere, alaa hujja gooto sompude njogitaaje nikleyeer he nder leyɗe naatɗe kese ɗee. E oon sahaa, jotondire hakkunde Dental Dowlaaji Amerik e Riisi ine moƴƴi. Nii woni ñalnde 11 settaambar 2001, Putin woni hooreejo leydi gidiiɗo noddude  Geoges Bush ngam duwanaade ɗum e semmbinde ɗum. E hitaande 2004, leyɗe jeeɗiɗi jeyanooɗe he senngo fuɗnaange, hono : Bulgari, Estoni, Lettoni, Lituwani e Rumaani e Slowaki, Sloweni, haa teeŋti noon e Lettoni, e Estoni e Lituani, naati OTAN. Wonande Riisi ɗumɗoo ko jamfa, kollitoowo peeje Dental Dowlaaji Amerik, so yiɗde teelɗinde Riisi e jookde ɗum nder winndere hee. Nii woni jikkuuji Riisi ngarti : luulndagol mum hirnaange.

He kitaale 2000 dille ɓalliiɗe leyɗe hirnaange peeñi he nder huunde e leyɗe jeyanooɗe e Sowiyet, ko wayi no Ikren walla Jeorji : Riisi nootii heen. Riisi e Orop ine pooɗondira naatgol Ikren he pelle mum en keeriiɗe, dillere ɓadiinde Orop feeñi to Kief, anndiraande filñitere Maydan, haa hooreejo leydi ndii Wiktoor Iyanukowic woppi laamu, Ikren ɓeydii ɓadtaade Hirnaange. Ko heewi kala rufat, wonande Mosku ɗum haaɗii lamɗam. Gila ndeen, banngeeji ɗiɗi ɗii kala, Hirnaange bannge, Riisi bannge goɗɗo oo, njejjitii miijooji deeƴre. E ɗii duuɓi cakkitiiɗi OTAN mahii to Orop Hirnaange warwarde faddorde misilaaji, hono misilaaji baawɗi faddaade misilaaji, to Rumaani, to Poloñ. E wiyde Dental Dowlaaji Amerik ɗum ko ngam faddaade Iraan. Kono Riisi goongɗinaani kaa haala, tee Putin e hoore mum naamniima “ Hol to bonannde Iraan ummortoo ɗoon ? Hay nokku, mi yiyaani ! Miɗo anndi tan eɗen poti dartaade ! ”

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.