Jolal kawtal pattamlamal fuku koyɗe baɗtungal 33, gasii ñalnde 06 lewru feebiriyee 2022. Ko ngenndi Senegaal nawi raay yeeso Ejipt (Misra), ɓaawo kuulal ceerndowal faw-pettaa (seerii penaltii) : 0-0, Senegaal loggi 4, Egipt loggi 2. Ko adii noon ko eɗen ngudda enen ne ngoon hello, ngarten e baɗe mawɗe e yimɓe teskinɓe nder nduu lewru kiikondire to Kameruun.
Senegaal uddii dingire
Senegaal yahiino haa jaaɓi-haaɗtirde kawgel cakkitiingel 2019, ɗuum waɗi hikka, ɓe ngardi ko he ɓurɓe waɗeede jikke, e sikkaaɓe maa mbaɗ ko tiiɗi he ndeeɗoo hitaande. Kono noon, ɗo adan ɗoo, yaakaare he kippu oo ustinooma no feewi, sabu he daawal gadanal ngal fof, ɓe loggi ko gootol, hay ɗuum ne ko penaltii wonnoo. Kono nde daawal ɗiɗmal ngal huccanaa, boorooɗe Senegaal puɗɗii hollitde takke mum en, ɓe lappi Kapweer e Gine Ekuwatoriyaal, e Burkinaa Fasoo. Nde ɓe njettii Jaaɓi-haadtirde, kihondiral hakkunde maɓɓe e Misra muusii, nde wonnoo, Firawna en mo Mohammed Salah, ko fettooɓe moolanaaɓe moolee, leydi ɓurndi heewde ko nawi kupeeri ndii, tawde ɓe cajjitiima ndi laabi 7.
Ɗuum waɗi, caggal murɓanɗe keewɗe, senegaalnaaɓe ndañii weltaare hiwoynde colli. Ko baarooɗe Senegaal kawi kanndii, njooɗii hannde e jappeere kaanankaagu foku-koyɗe Afirik.
Ñalnde jamma 06 oo, moritaninaaɓe kollii maayo wonaa keerol, ɓe mbaali kamɓe ne ko he mbeddaaji, aɓe njaysa, aɓe njaysina otooji. Hono no Ndakaaru nih e gure mawɗe ɗee kala, haa teeŋti he Nuwaasoot, a sikkat ko Moritani hawi. Ɗuum moccii tooke musalla, pergitte ɗe Muraabituun dañi toon ɗee. Sabu ko he daawal gadanal ngal ɓe kaaɗi, ɓe petti laabi 3, ɓe kawaa laabi 3, ɓe ndañaani boom hay loggol gootol, ɓe ngarti ɓe ndimndaani.
Baɗte kowiid 19
He nder kawgel hee kala, kowiid 19 seeraani e aannude e wemjinde golle ɗee. So en ndokkii yeru, senegaalnaaɓe heewɓe arnooɓe yeeɓde kiikondiral jaaɓi haadtirde to Yawunnde, ndañaani naatde dingiral ngal, sabaabu nde ronkude seedantaagal ƴeewndo mo wondaani e rafi oo (attestation test négatif). En njejjittaa kadi wonde hay gooto he kippu Kameruun meeɗaa holliteede ina wondi e koronaa; ɗuum jibinii sikkitaare e ñawgol ɓerɗe, tuumde leydi ndii waasam-nuunɗaagu. Ko ɗoon Samiyeel Etoo Fiis hooreejo Fedde toppitiindi ko yowitii e fuku koyɗe jaabtii: “yooɗaani tuumde Kameruun forlude njaltudi ƴeewndo kowiid (…) Ina waɗɗii faamnude he nder manndaa am oo, mi jaɓataa ɗuum. Μi hawee, ɓurani-mi hawde tawo ko nguyka.” He wiyde makko, kanko Samiyel Etoo Fiis.
Weenstaan Abuu Bakaar
Oo jeyaa ko he barooɗe Kamaruun, laawiindi he nder kawgel ngel, so wonaa hakkunde maɓɓe e Misra. O addii loggi 8, o ɓurtii Benii Mak Artii e Hosam Hasan, ɓe ngaddaano so wonaa loggi 7 he nder kawgelaaji 1998. Ko ɗuum waɗi noon, he nder daartol kawgelaaji afirikiyankeeji ɗii, ko o ɗimmo, ɓaawo konngonaajo Ndaay Mulammbaa gaddunooɗo loggi 9 he hitaande 1974. He o sahaa, Abuu Bakaar foti rip ko e Loraan Pokku mo Kodduwaar, joom loggi 8 he ”CAN” 1970.
Saajo Maanee, manaama
Saajo luulndaaki jikki, haa teeŋti noon he daawal ɗiɗmal kawgel ngel. Jontaaɗo Liwerpuul oo addii loggi 3, o weeɗi fokuuji 2 lobbi gadduɗi loggi (2 passes décisives). O ɗesii noon hasrude kippu makko, o roondtoo kala saɗeende, tuma nde o woofi penaltii he nder kiikondiral Senegaal-Ejipt. Kono Allah waɗii, hannde, o jeyaama e ballaniiɓe leydi makko hoodere arwaniire, manoore e nafoore ngenndi makko, ruttii, o fiilaa ɓurɗo waawde fuku-koyɗe nder kawgel ngel kala. Allah waɗii ko kanko sakkitii fettude nder faw-pettaa oo, o hulaani, o majmajnaani, Saajo samtii, saakitaaji cajii, Saajoo sajii, Maane manaama dañii wune, Senegaal nawii raay, naatii he hello dartol fuku-koyɗe ”CAN”.
Weltaama, kono sunanooma
En ngaynataa, en ciftinaani sunaare kewnoonde to dingiral Olemmbee, yimɓe njeetato mbaasi piɗtaali mum en he ñoƴƴondiral, heen gooto ko cukalel ngel duuɓi 6 tan. Ɗuum keewnoo ko he kihondiral Kamaruun-Komoor, ñalnde 24 Saamwier, gootal he jeetaɓe jaaɓi-haadtirde. Ɓaawo ɗuum, peeje kisal kese ndaɗɗaama, hay tanaa gooto goɗɗo kewaani, kono ko boomaare heddotoonde he kelle daartol.
En njejjittaa
Won he baɗe ɗe njejjittaake. Ina heen ko suppitaare kippu Gammbi jooɗiiɗo maa ɓur duuɓi 5 hawaani [2013-2018], samtii Moritani, haljini Tinisii e Gine Ekuwaatoriyaal (8ɓe jaaɓi haadtirde). Ko adii aɓe ngara ko leydi ndii waɗtunoo 150ɓiiri nder doggol ”FIFA”. Kono kippu Jahe Gammbi he ɗowol loggoowo mum ŋanaa Muusaa Baro, e nannano mum gaaɓɗo Ablaay Jallo, e kapiteen mum Pa Moodu Jaañ, ɓe laatiima kippu teskinɗo, teskaaɗo nder ngel ɗoo kawgel.
Salima Raadiya Mukansanngaa ko debbo gadano, afirikinaajo, gadiiɗo wuufde liital ñaawoowo (arbitre) nder daartol ”CAN”, wonnoo ko hakkunde Gine e Simmbaabowe (2-1). Wallidiiɓe makko ɓee fof kadi ko rewɓe ngonnoo. Teskaama kadi golle makko ndewii laawol. Kanko ko o basketeer o wonnoo. O hollitii tan, rewɓe ko heen njeyaa, ina poti mbaawa wuurde mbelammaaji mum en no haanirta nii. Wadde yo ɓe ndokkondir e men aadi to kawgel winndereyankeewel, yo Allah tawnu en.
Boobo-Loonde, Fooyre Ɓamtaare.
