Wonaani duuɓi 10 tawo ko neɗɗo waawi jooɗaade nder dunndu Ciikon, (sara Ɓoggee) ina haalda e gonɗo Pari, walla miijoo neɗɗo gonɗo ɗo waawi wonde e winndere ndee fof tan, nodda ɗum, wona e haaldude e mum… Ɓooyaani ko wonɓe Amerik mbaɗti habrude Nuwaanaaɓe ko kewi e Nuwaa e hoore mum.
Hol baawnooɗo miijaade ɗumɗoo ina waawi aaɓnaade ko adii hannde ? Hol baawnooɗo miijaade, duuɓi 10 ko adii hannde, neɗɗo ina waawa haaldude hannde e telefoŋ mum portaabal e ɗemngal ngal welaa? Hay gooto.
Jooni ne, hol no nguurndam men jogori siforaade ɗoo e duuɓi 20 ? So en tuugniima e luggeendi mbayliigu mbaɗngu e nder ɗiiɗoo duuɓi 10 jawtuɗi, eɗen mbaawi wiyde wonde, ɗoo e duuɓi 20, ko jogori kewde koo, hakkille waawaa ɗum faamde jooni. Kono, ɗum haɗaani annduɓe miijanaade en no winndere ndee jogori wayde ɗoo e ndeen, gila e fannu cellal, kumpital, yakawere e weytaare, denndaangal aadaaji nguurndam men hannde ko baylotooɗi mbayliigu kulɓiniingu !
Miijo tan, ko e 2033 ngon-ɗen : « oto maa ina waawi arande ma, to gollordu maa, tawa ko kañum addi hoore mum ; telefoŋ maa portaabal cowirtaa ɗum ko no cowirtaa kaayit koyɗo nii, piilaa e junngo walla ɓiɗtaa hakkunde peɗeeli junngo ; ordinateer maa, ko miijo mbaɗtataa ɗowirde ɗum ; ɓatakeeji maa ko weer kuuraaɗo e yitere njanngirtaa ɗum en (a soklaani ordinateer walla telefoŋ !) e ko wonaa ɗuum…” Kono, ma a taw mbayliigaaji ɗii fof njotondiri ko e karallaagal kesal.
Ngidoro-ɗen “ɗowirgu miijo”, woni “golloraade miijo”, ko wayi no miijo-ɗaa huunde tan, masiŋ maa waɗa ɗum. Ɗumɗoo, hay so tawii ko kesum e nanɗe men, ko huunde jarribaande. Annduɓe njoyo (5) to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Minesota (Amerik) njarribiima ɗum e doronaaji (abiyoŋon kon ngalaa konndiroowo) : “so a miijiima ko a tamɗo junngo maa ñaamo, roboo oo (doronel ngel) haylitoo bannge ñaamo”, e wiyde Karl Lafleur, gooto e annduɓe, waɗooɓe jarribo ɓee. Ko noon kadi wonande bannge nano. “so ma miijii ma ko a tamɗo juuɗo maa ɗiɗe ɗee fof, doronel ngel ŋabba; so wonaa ɗum ngel telloo”. Facciro : ko ɓoggi ceŋaaɗi e hoore makko kanko ɗowroowo laanel ngel miijo oo mbaɗtata miijo makko ngoo miiro (influx), naatna ɗum e ordinateer dokkoowo laanel ngel jamirooje ɗee.
Ngalɗoo karallaagal, so naatnaama e nguurndam men janngo, maa en mbaawoy waɗde hono ɗumɗoo, e yeru: miijo-ɗaa Baaba Maal ina yima tan, daande makko eelna e nder portaabal maa, walla ordinateer maa! Walla, mi miijo noddude Abuu Aamadu Joop tan, portaabal am lawanoo hoore mum tonngoode makko, nodda mo (tawa mi memaani ɗum dey!). Ko goonga en njettaaki ɗoon tawo, kono, e wiyde annduɓe ɓee, denndaangal karalleeje majjum ina ngoodi e ooɗoo sahaa; ɗoo e duuɓi garooji, maa ɗee karalleeje mbaaw huutoreede ngam wallitde woofɗuɓe, walla wonduɓe e si’iji goɗɗi waɗande koye mum en geɗe keewɗe, usta yowitaare mum en. Gollirɗe keewɗe ngoni ko e miijaade, gooto fof bannge mum, hol to huutortoo ngal ɗoo karallaagal. To Farayse, sosiyatee biyeteeɗo Inria tafii fijirde ɗowreteende miijo; sosiyatee Sinuwaa biyeteeɗo Haeir miijii ko feewnude teleeji ɗowirteeɗi miijo… Wonande ordinateeruuji, tappirde gaa, doombru too, hay haalde ma en nattu sokloyde : so a miijii ma tan, ordinateer oo winndan maa ɗum e yaynirde mum !!!
Ndiwaa ɗoo, ɗakkaa ɗoo!
Haa tonngoode aroore “tinnden goɗngol”
