Ndulumaaji Demɓe wuro Delliyaa, toongo Faatimata Hawwaa Jeŋ, jatti Demdemɓe yuɓɓinii ñalɗi kaalteteeɗi tuggude e ñalnde 26 haa ñalnde 28 lewru bowte(décembre) hitaande 2013. Njuɓɓini ñalɗi ɗii ko Dental Ndulumaaji Demɓe, jibinannde wuro ngoo, wonɓe ɗoon haa e yaltuɓe ngo maa mbiyen ɗanniyankooɓe wuro ngoo.
Golle puɗɗii ko ñalnde 26 bowte hitaande 2013. Tuggude e 9w30h subaka haa 13w30h caggal midi, darnde ko wootere, dadungal ko gootal, waaƴo ko wooto. Alaa puurɗo, alaa purguɗo, alaa kadi puujiiɗo saka yantinee e bolol. Huunde heen fof ena jogii ardinaaɓe ɗum e sahaa mum nde foti yuɓɓineede. Adii tawo ko jaɓɓaade hoɗɓe e joɗɗinde ɗumen. Aranɓe laamu nguu ena njogii heedtinaaɓe e mumen, rewɓe e worɓe sormitiiɓe tawa kala jiyɗo ɓe ena heptina ko jaɓɓotooɓe jagge laamu ngoni ɗoo. Gure nootitiiɗe ɗee, mbaɗanaa ko caaleeje beertaaɗe haa njooɗi e dookooɓe softuɓe. Nde hoɗɓe ɓee njooɗodii haa gasi, joom-wuro wuro ngoo waɗi konngol bismaango timmungol. Nde o rowi, jonaaɗo Dental Ndulumaaji ƴefti konngol, siftini golle gollanooɓe e sahaaji jawtuɗi, no ñalɗi ɗiiɗoo kebliraa gila e peeje haa e ngalu hade mum jumpude e paandaale ñalɗi ɗii. Caggal ɗum, jatol ngenndi(hymne national) rewnaa heen hade Goomu Pinal Ndulumaaji uddirde subaka oo jime e jimɗi heedde 13w30h. Ko ɗoon jamaanu nguu ñaltoyi. Tesko-ɗen wonde hoɗɓe arɓe ɓee, hay heen mo anndaano ɗoon neɗɗo, rokkaama jippunde, njaatigi e dookooɓe. E oon sahaa kadi tawi ko bottaaje e yahdiiɓe mumen fof keblaama gila ko adii golle subaka ɗee ena ngasa. Heddinoo tan ko wottaade e fooftaade e fawtude won e farillaaji.
Caggal bottaaje, jaɓɓungal mawɗo diiwaan oo(le gouverneur de la région) woni e hebleede. O naati Ndulumaaji Demɓe ko 15w00h, omo ardi e seto teskinngo. Hade makko yettaade ɗo jaɓɓungal ngal waɗetee ɗoo, o inni tawo ko mbedda gooto e mbeddaaji wuro ngoo, wiyaa Mbedda Sammba Kajjaa Dem. O ɓenni kadi to galle pinal wuro ngoo ngam innirde mo Galle Mammadu Boolo Dem. Ko caggal innugol ɗiiɗoo nokkuuji hankadi, mawɗo diiwaan oo yettitii dingiral jaɓɓungal ngal. Nde o ari, o bismaa, o jooɗii, o hucciti e jamaanu nguu, o weltiima haa o ronki suurde weltaare makko, kanko fof e wonde kilifa. Ko e oon sahaa woni nde seppo ganni waɗaa ngam hollirde Jontaaɗo Fulɓe e nder diiwaan Fuuta Tooro no foti wayde. Ooɗoo fannu heewaani waɗeede walla nii mbiyen alaa tawo ɗo o meeɗi waɗeede e nder Fuuta Tooro so wonaa ɗoon e Ndulumaaji. Leeɗe nay wuro ngoo, gootal heen fof suɓii paɗɗuɗo mum addi:
– Leegal Ceenel addi ko biyeteeɗo Kummba Labbo Jum
– Leegal Ganayel suɓii ko Ami Mbay Soñaan
– Leegal Beelel Maani addi ko biyeteeɗo Aminata Gaakel
– Leegal Ñaaɗngel labii ko biyeteeɗo Aysata Ibraa Soñaan
Leegal fof ko kañum heblata jontaaɗo mum e fannuuji kala. Jontaaɗo fof kadi ena taƴanaa rewɓe njeegomo heblooɓe ɗum, wondooɓe e mum e worɓe ɗiɗo yahdooɓe e mumen.
Paɗɗondiral ngal ena waɗanaa goomu ñaawooɓe e fannuuji ñaaweteeɗi. To bannge geɗe ñaaweteeɗe ɗee ko 5:
– Tagoodi ɓanndu
– Ñaantungal
– Jaɓɓal
– Wicco
– Mooso
Miijo suɓngo jontaaɗo Fulɓe, e wiyde Yaayaa Habooy Dem, ummorii ko e musiɗɗo Ibraahiima Muktaar Daree Saar. Ko kanko sakkitnoo ɓe ngo gila eɓe to duunde Orop.
Caggal paɗɗondiral ngal, Goferneer diiwaan oo ƴetti konngol ngam salminde e jaarde ɓesngu Ndulumaaji e jamaanu ndariingu nguu e kuuɓal e yamirde puɗɗagol golle ñalɗi ɗii e mbaydi laawɗundi. O rowi konngol ko 20w00h. Ko ɗoon Goomu Pinal Ndulumaaji naati dingiral, waɗi jime e jimɗi ngam waɗde eeraango dental ɓiɓɓe Fulɓe. Njuɓɓudi ñalɗi ɗii yowi golle ko e 21w30h. Ko ɗoon gooto fof fayti galle njaatigi mum ngam heblanaade hiraande e yahdiiɓe mum.
Caggal kiraaɗe ko hiirde ganni daɗɗi tuggude e 22w00h haa fajiri feeri. Ngadii e dingiral ko awluɓe Ndulumaaji Demɓe, nawdi daaɗe, kelle e kumballi e boloŋaaji, njimi, ngami haa jirwi. Lawɓe Ndulumaaji e lawɓe woɗɓe nootitinooɓe, kañumen naati dingiral mbelni haa weli, ƴeeŋi. Wammbaaɓe ne lomi yolnde. Buubu Bammbaaɗo Bah mo Kanel ardi e yimɓe mum, koɗi, kaali haa Pulaagu fof weltii, mbaynii, ngoppi yimɓe ena kaamtoo sabu mumen waasde dakmitaade. Ndeke maabuɓe yimooɓe dillere ena njooɗii ɗo woɗɗaani ena padi. Hay so Umaar Gafoo Sanngoot e Mammadooru Maabo nguuraani hannde ne yimɓe ɓee kam nganndii ndeke dillere maayataa sabu yimatnooɓe ɗum ɓee ena jogii rontooɓe. Nde maabuɓe taggi geese mumen dillere, ko subalɓe yimooɓe pekaan njoli, njimi maayo, njaari waɗnooɓe golle tiiɗɗe e nder gure cubalooji hakkunde Ŋawle e Ƴella, cappii haa yimɓe puɗɗii faayde woto Maayel Hooni ƴerde walla woto gabi e noodi tawde ɗumen ɗoon. Pekaan e dillere ɗeɓi nanndude. Ko njimri cappanteeɗi, ndi foɓɓantaake, amantaake, hoɗantaake kadi hanngantaake mbaggu, buubaa walla taasa, fiyantaake hay hoɗdu walla moolo. Maabuɓe njimii no feewi ko goonga kono subalɓe ɓee ne kay ŋaññaaki hiirde ndee. Ko Goomu Pinal Ndulumaaji e gardagol Pooloori Sammba ganndiraaɗo Poolel Sammba nguddi hiirde ganni ndee.
Ñalnde 27 bowte hitaande 2013, tuggude e 9w00h haa 14w30 ko joɗnde ngam ɓulnaade ko fayti e Ɗemngal Pulaar, Remru, Ɗanngal e Ɓamtaare e gardagol Mammadu Alasan Bah gardiiɗo ARP/Tabital Pulaagu Senegaal. Yimɓe tawtoranooɓe ɓee peccitaa e tummbuli golle ɗiɗi tuugnaade e gooto fof fannu mo yahri:
Tummbudu adanndu nduu resndaa ko ko fayti e batte e ƴellitagol ɗemngal Pulaar e ooɗoo sahaa gonaaɗo:
a- Ɗemngal Pulaar e jaaynirɗe
b- Ɗemngal Pulaar e karallaagal kesal kumpital
Tummbudu ɗiɗaburu nduu halfinaa ko sunnaade no ɗanniyankooɓe men mbaawata wallondirde e remooɓe men haa mo woni fof daña yiytaade heen no haanirta nii caggal nde ndu tonngi caɗeele e ɓure gonɗe e fannu heen fof.
Dartini golle ko juulal tiisubaar. Caggal juulal, golle ɗee ɓamti. Goomuuji ɗii ngartiri golle mumen, golle ɗee caataa. Caatagol ngol duumiima haa heedde 18w15h. Ko ndeen golle ɗee ngasi. E oon sahaa tawi to dingiral too, naalankooɓe ɓee kañumen puɗɗiima golle mumen. Ngadii e dingiral hee ko Fulɓe Fuuta. Rewi e maɓɓe ko Goomu Pinal Jolof. Nde jolofnaaɓe ɓee mbaynii ko Goomu Pinal Ndulumaaji woni heen haa 21w30 h. Ko ɗoon golle naalankooɓe ɓee ndartii, yimɓe kirtoyii. Jamaanu nguu artoyi e dingiral kewuuji ngal ko 23w00h. Diɗɗe jabbaaɓe(rappeurs) ndeggondiri: Raasin Jah lollirɗo R J, Pakko Leñol, Mammadu Dem, Abuu Sih haa heɓi Abuu Gise. Caggal ɓeeɗoo sukaaɓe, ko jaale mawɗe ɗe fulɓe tiitortoo hannde to bannge naalankaagal gila to rewo haa to bannge worgo maayo, naati dingiral. Ɓeen ngoni Gormbolle Kaŋŋe ganndiraaɗo Usmaan Hammadi Joop e Alhajji Baaba Baydi Maal. To batte ɓeeɗoo ɗiɗo, adii e dingiral ko Usmaan Hammadi Joop e goomu mum. Caggal ɗuum Baaba Maal e Daande Leñol njogtii jamma oo haa e 4w25h subaka.
Ñalnde 28 bowte 2013 woni ñalawma cakkitto ñalɗi ɗii. Nde wonnoo ko kanko woni mbayniigu, maa mbiyaa ko kanko ɓuri rimndude fannuuji walla yimɓe ɓee ɓuri haljude. Ñalnde heen ɓuri doolnude e ñalawma oo ko kurmbitgol duɗal jaŋde hakkundeere wuro ngoo, ɗum woni Liisee Ndulumaaji. Gila subaka haa 16w15h, yimɓe ko dariiɓe darnde wootere. Naalankooɓe jirnooɓe kewuuji, hay gooto ŋakkaani. Awluɓe, maabuɓe yimooɓe dillere, subalɓe pekaan, lawɓe, naalankooɓe, almuɓɓe-ngay, coolooji, aynaaɓe nayi e baali, Fulɓe Fuuta haa arti e Goomu Pinal Ndulumaaji, gooto hollaama ɗo foti daraade ngam hollirde fannu mo yahri. Pucci maantaaɗi, ñaantaaɗi haa mbayi no buraaɗi, kollaama ɗo keedata e jaɓɓungal ngal gila subaka. Jagge laamu nokku oo, hilifaaɓe diine e aada gure Ndulumaaji Demɓe e Funeeɓe haa heɓi yontaaɓe gure ɗee fof nana njooɗii ena cabbii e garal jaagorɗe laamu garooje hurmbitde duɗal ngal. Dingiral duɗal ngal e jaajde ronki ko nawdude yimɓe ɓee. Hay fanniyanke haala gooto waawaa sifodaade ma ŋarɗugol jaɓɓungal ngal haade kay a yiyraani yitere maa. Kala ko neɗɗo haali heen maa wood bannge mo woppi sabu sifotoo tan ko bannge ɗo woni ɗoo walla mo heedi oo. Heedde 16w15h, yimɓe cooynii nduudi dimaaɗi baaraaɗi ena mbaarnii ena payti e dingiral jaɓɓungal ngal ngam habrude jettagol jaagorɗe garɗe hurmbitde duɗal ngal. Gulaali, kelle e bawɗi ɓamti. Daaɗe yimooɓe, kumballi e coorumbe cerooje ngoni e soorondirde e oolel kuɓeeje kese nokku oo haa lappol cabbanoongol ngol yettii. To bannge jaagorɗe, ngari e innde laamu nguu ko Mammadu Talla, jaagorgal heblo golle (ministre de la formation professionnelle) e Mahmuud Salleh, jiiloowo geɗe gollordu Persidaa Makki Sal (Directeur du cabinet du Président Macky Sall). Eɓe ngardi e Iisaa Aamadu Njaay, gardiiɗo ANCAR e biyeteeɗo Abuu Loh, mo nganndu-ɗaa ko oon ardii RTP e Papa Biraan Caam mo PAISD. Ko jiidaa e dipiteeji nantuɗi inɗe mumen wayɓe heen no Farba Ngom, gawlo hooreejo leydi ndii, Saydu Jallo, Dipitee Aliiw Demburu Soh e nulaaɗo jaagorgal cellal. Abdullaay Salli Sal e Aamadu Kontee, diisnondirɓe heeriiɓe hooreejo leydi ndii hono Makki Sal (conseillers personnels du président) tawtoraama ñalawma kurmbitgol Liisee Ndulumaaji oo. Goferneer diiwaan Maatam, Perefee Maatam e Suu-perefee mo Ogo, horooɓe jaŋde e diiwaan Maatam, mawɗo safrooɓe diiwaan Maatam, mawɓe komiteeji Nabbaaji Siwol e Ɓoki Jawe kattaaka kañumen ne e ñalawma oo.
To bannge daraniiɓe ɓamtude ɗemngal e ƴellitde pinal Fulɓe, ɓeeɗoo worɓe tawtoraama wolde Ndulumaaji haa huulti:
– Mammadu Alasan Bah, hooreejo ARP/Tabital Pulaagu Senegaal
– Saydu Bah, gardiiɗo Kawtal janngooɓe Pulaar/Fulfulde e Winndere
– Mustafa Jiggo, tergal Tabital Pulaagu
– Yuusuf Baalde, tergal Tabital Pulaagu
– Aamadu Dem tergal K.J.PF.W
– Mammadu Abdul Sek lollirɗo Feetere Jeyngol, tergal K.J.PF.W
– Gelongal Fuuta ganndiraaɗo Njaay Saydu Aamadu, gummoriiɗo to leydi Muritani.
Ko adii nde duɗal ngal hurmbittee, araaraay ŋabbina tawo haa sisi, sukaaɓe tokosɓe njimi jatol leydi Senegaal e ɗemngal farayse haa njoofni nde mawɗo lappol ngol, nulaaɗo laamu nguu hono Mammadu Talla mecci lefol hurmbito ngol. Kelle poɓɓi, gulaali ngulli. Caggal ɗum, ɓe payi to les caaleeje darnanaaɗe ñalawma too. Ko toon denndaangal konnguɗi ɗii kaalaa ko adii nde lappol ena ɓenna ngam hurmbitoyde kadi safrirde hesere wuro ngoo heedde 17w35h. Tesko-ɗen wonde safrirde ena wonnoo e wuro hee. Ko ndeen yaajtina haa nde ɓeydii lakkitaade ngam waawde tammbaade fannuuji keewɗi to bannge safaara. Haa ɓeydoo laaɓde, huɓeere safrirde woodnoonde ndee feewnita haa ŋarɗi, mahanaa kadi kuɓeeje tati goɗɗe, njanti e mayre. Nde hurmbito ngoo gasi, lappol ngol fayti galle njaatigi mum. Ko ɗoon ngol waynorii heedde mutal naange. Hakke e tampere ndee mawnude e geɗe ɗee teeŋde, heewɓe ndañaani tawtoreede kurmbitgol safrirde ndee.
Dañnooɓe hawritde heen ɓee, heewɓe e mumen ko toon ɓennori feewde dingiral kewuuji. Ko lammba tiindaa e oon sahaa. Ka leelii fuɗɗaade seeɗa. Woni mawɗo mbiruuji ɗii ko biyeteeɗo Haamiidu Boɗewal Ñaŋ ganndiraaɗo Daaroggal Laaw to Aram Sahre, wuro Gellaay Aali. Sippirooji ɗii ko ɗiɗo doŋ:
1- Aamadu Manngaan to Mbaakna waɗdaa e Haamiidu Sammba Sih mo Kogga.
2- Umaar Saar mo Barmacce waɗdaa e Seenaa Gay to Kogga.
Caggal lammba kaa, ko ɓuri teskinde ko ballal Mayram Fay, joom suudu Makki Sal fayde e Ndulumaajinaaɓe. O neldi ɓe ko otooji nay haa naaɗii kaɓirɗe kuutorɗe e nder jibinirɗi (matériel de maternités). Nulaaɓe ɓee ngaddi otooji ɗii haa ɗo dingiral lammba ɗoo. Ko ɗoon ɗi kolliraa ko adii nde ɗi njebbitoytee. Ko e dow ɗuum yimɓe kooti, kirtoyii, pooftoyii hade hiirde Baaba Maal fuɗɗaade. Caggal kiraaɗe, Alhajji Baaba Baydi Maal e diɗɗal Daande Leñol ngaroyi dingiral ko 1w45h. Baaba ko naalanke jiɗaaɗo, korsinaaɗo, kormaaɗo, teddinaaɗo e nder Fulɓe Fuuta Tooro. Garal makko e nokku wonaa garal Sammba Ngoƴa e nokku, ko ɓeydaare, ko martaba joom nokku en ɓee. Ko yurminii heen tan ko sukaaɓe tokosɓe jofdooɓe e gertooɗe ɓee ndañataa dakmitaade e ñeeñal makko nde tawnoo ɗaanotoo ko gila law. Hade gorko Duwoyra naatde dingiral tawi Pakko Leñol, Raasin Jah, Mammadu Dem e Abuu Sih njeewtii jamaanu nguu no feewi. Usmaan Hammadi Joop ko naalanke ɓooyɗo, belɗo daande. Heewɓe e jooɗiiɓe ena ndaara mo ɓee, njimri makko won ko siftinta ɗumen. Nde o toƴƴunoo daande mawɓe njiilii koye. Kono jamma oo ko Alhajji Baaba Maal e Daande Leñol njogori uddude ɗum. Nde ɓe njoli, ɓe ngoni heen haa ngori joggi, yimɓe carondiri. Ko ɗoo woni ɗo ñalɗi Ndulumaaji njoofi.
Ñalɗi ɗii ndogii balɗe tati e jammaaji mumen ko alaa e fergitere dowrowre laaɓtunde. Ndulumaajinaaɓe mbaawii kewu mumen, mbaawii kadi hoɗɓe mumen. Ko jiidaa e hoɗɓe limtaaɓe dow ɓee, gure catiiɗe ɗee, alaa heen heddiingo ngo araani. Tuggude e Wuro Funeeɓe, Dumgaaji tati deggondirɗi, Mbooloyel, Ɓoki Jawe, Daabiya Oodeeji, Kiɓɓillo, Taabe dow e les, Cilon, Cilon Tokosel, Kaaƴe-Pawe, Aañameeji, Wuro Moolo, Njaakiri e Asnde Balla haa Jaaba alaa wuro heddiingo. Ko noon ne tuggude e Mbaakna, Jowol rewo e worgo, Doondu, Gurel Njawdi, Keeɗeele, Aali-wuuri, Daara wuro Koli, Somana, Saadel, Wudduru e lewe Njaayɓe, Kundel worgo, Tiggere Siree e Tiggere Yeenee, Jammel Jale haa adan maa e Maatam, to bannge daande maayo, alaa kadi luutaango ñalɗi Ndulumaaji. So a nanngitii kadi palol jeeri worgo, tuggude e Wuro Soogi, Caamɓe, Boyyinnaaji, Mogooji, Siñcu Mbaalɓe, Nabbaaji Ciwol, Ɓokki Sabbundu haa ŋabbitoyaa to dow jeeri Seedo, Caareem, Kaawel e Kaatoote wuro Asan Arɗo e Aamadu Arɗo, diiri Gujjo Baydi e Maalaw, hay ɓe ndañaani heen daabeeje ɗo njahi, ngardi ko koyɗe.
Ndulumaajinaaɓe kaalii yimɓe nanii, mbaɗii kadi yimɓe njiyrii gite mumen. Gila nde “Renowaasiyoŋ” Njum lelni araaraay, ko kamɓe ƴettiti. Ko ɗuum waɗi sahaa e sahaa fof eɓe kolla Fulɓe Fuuta Tooro wonde bannge mo ɓe keedti oo lohaani. E kebungal ɗiiɗoo ñalɗi, kala ganndo nantuɗo innde mum walla jontaaɗo peɗɗitiiɗo e fannu mum e nder leñol ngol, hakkunde Senegaal e Muritani, ɓe njettiima ɗum walla ɓe noddii ɗum e jeew-deesto ngam bismaade ɗum haa heddoo dañde no ardi walla waasde dañde.
Alla ena rokki ɓe paamondiral, ngal heewaani hannde e nder gure men Fuuta. Eɓe njiɗondiri, eɓe njaggondiri, eɓe njiɗi nokku maɓɓe haa laaɓti. Ɗuum ena jeyaa e ko rokki ɓe fartaŋŋe mo gure keewɗe ngalaa. Ena jeyaa e ko ɓe ngadii waɗde ɗoon e wuro ngoo galle fitiram gollaagu ɗo mecce njanngetee. Jibinannde wuro ngoo, so wonaa heen jiɗɗo yaltude, ko heewi ena dañee ɗoo e Ndulumaaji: fannuuji minisaagal leɗɗe e jamɗe, mbaydiiji ganndal e karallaagal oto, ñootol masiŋ, cañu, goobu e moorol. Ɓe mahii ɗoon galle ɗo ɓe njippinta hoɗɓe renndaaɓe. Nokku oo ena waɗi cuuɗi keewɗi, keblorɗe e jeewtirɗi tawa wonaa galle sukaaɓe. Ɓe keblii nokkuuji ɗo sukaaɓe njanngata ngaadiije (ordinateurs) ngam yahdude e aduna kesam-hesaagu.
To bannge pinal, wonɓe ɗoon, wonɓe nder leydi e wonɓe to caggal fof poti sago e ɓamtaare ɗemngal Pulaar ngal, poti e ƴellitaare pinal ngal. Ko ɗum waɗi gila nde ɓe cosi goomu pinal, ɓe ndokki ɗum kattanɗe timmuɗe, mbaydi e goobu ngenndiyankeewu pattamlamu, Ndulumaaji jeytaa ko e gure daɗɗe. Ko ɗuum ne kadi jeyi sabaabu haa ngenndiyankooɓe mawɓe wayɓe no Mammadu Sammba Joop ganndiraaɗo Murtuɗo, Mustafa Booli Kan lollirɗo Saydu Kan, Yero Dooro Jallo, Mammadu Alasan Bah, Ibraahiima Muktaar Daree Saar, Katante Leñol Kan e woɗɓe ɓe limotaako horsinde ɓe e waɗdude e maɓɓe aadiiji nguurndam tiiɗɗi. Ko ngal ngenndiyankaagal rewi ɓe haa, kala ɗo ɓe tawi fedde fulɓe, ɓe naatat heen, ɓe ndaroo heen darnde tiiɗnde, ɓe mbaɗa heen golle maantiniiɗe haa ɓe teskee heen.
E raɓɓinaade mbiyen ñalɗi Ndulumaaji mbaɗii faayiidaa haa juuri. Annduɓe kawritii ɗoon, ganndal laaɓtungal feeñninaama heen. Naftortooɓe maa kuutoro ndeen ɓesnoore tawa coodaani, ɗannanaaki. Ganndondiral coñcungal naftowal kadi arii heen. So naalankooɓe mawɓe wayɓe no Alhajji Baaba Baydi Maal e Usmaan Hammadi Joop walla no sukaaɓe jabbaaɓe heptinaaɓe wayɓe no Raasin Jah (R.J) e Pakko leñol, ngarii e nokku, oon nokku ena haani welde e weltaade saɗne. So haaliyankooɓe mawɓe wayɓe no Demmba Hammee Gise mo Ndenndoori, no Tuunoo Gay to Wudduru kawritii e wuro, ngoon fotaani hooɗeede jeewte aduna naftooje. Etee Ndulumaaji Demɓe renndinii ko wonaa ɓeeɗoo tan fotde balɗe tati e jammaaji mumen e nder mum.
Banndiraaɓe, sellataa joofnude ngolɗoo ciimtol tawa en nduttaani teddungal fayde e Dental Ndulumaaji Demɓe, Goomu Pinal Ndulumaaji Demɓe, musiɗɗo Saada Manngaan, teeŋti e musiɗɗo Yaayaa Dem e ɓesngu mum. Musiɗɗo Yaayaa ɓooyii jokkondirde e men ko fayti e ɗiiɗoo ñalɗi. Gila e lewru juko (août) hitaande 2013, o seeraani e noddude ngam siftinde en. Hay ko ngummani-ɗen laawol Kameruun koo, o noddii en cili keewɗi. Ko ɗum waɗi nde ngartu-ɗen ñalnde 26/12/2013, en ɓuuɓtinaani, enen fof e tampude. Janngo mum tan, ñalnde 27, en ndawan Ndulumaaji ngam hawritoyde e ñalɗi ɗii hay so waktu gooto. Alla sooynataa jikke. Jamma ñalnde ndaw-ɗen ndee e ñalawma janngo mum ñalnde 28 ndee fof, en ndañii tawtoreede e renndude e Ndulumaajinaaɓe weltaare.
Ñalnde 28 ndee, Goomu Pinal Ndulumaaji teddinii en teddungal mawngal waɗani en beetawe keeriiɗo gittanɗo en sunu, mette e nimsa laawol Kameruun. Ñalnde heen en njiyii ñaantungal ngal weeɓaani sifaade, en keɗtiima njimri mbelndi e haala njuɓɓuka, ka fusataa ɓoccooɗe noppi.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
