E wiyde pelle nay daraniiɗe jojjanɗe aadee (AMDH, AFCF, CR, SOS-ESLAVES), Muhammed el Muttaar el Shingiti, oon binndunooɗo ko heewi ko faati e « Daartol njiyaagu e nder defte laawol Maalik », sibu o winndii to o woni to Dohaa too, o wiyi : « Sariya jaɓaani warngo jedditiiɗo, tee ɗum meeɗaa kewde e nguurndam Nulaaɗo (MJKM) walla e nguurndam sahabaaɓe mum, ɓe nganndu-ɗaa golle mum en e haala mum en ngoɗɗondiraani e binndi Quraana ».
« Ñalnde darnga maa wood ko jangtaa ko wonaa warngo gertogal ». Ko Pulaar wiyi noon. E lewru desaambar ɓennundu nduu, suka gooto ine wiyee Muhammed Seek wul Mukaytiir winndii e internet huunde addunde haala mawka. Pelle nay daraniiɗe jojjanɗe aadee ina njaltini heen bayyinaango ñalnde 22/01/2014. Ina wiyaa heen wonde suka oo « ɗaɓɓatnoo ko potal wonande wayluɓe ». « E nder ɗuum o yerondiri renndo men hannde ngoo e renndo woodnoongo e nguurndam Nulaaɗo Alla (Mo jam e Kisal ngoni e mum oo- MJKM) e fawaade e wiɗto doktoor Abdel Majiid Alnagghar e deftere mum wiyeteende Kitaab al Umma, ɗo feññinaa no Nelaaɗo (MJKM) jaggirnoo Yahuud Arabi en, nanndinaa e no renndo safalɓe jaggiri wayluɓe ».
Nde o winndi ɗum e nder internet, woodi fuɗɗiiɓe (ine wiyee ko islaamiste en) ñiŋde ɗum. Bayyinooɓe ɗum ɓee, njaawnii itti binndi ɗii e internet. Kono ɗuum haɗaani kabaaru oo saraade, ɗoon e ɗoon seppooji njuɓɓinaa ina ɗaɓɓa « warngo » suka oo sibu mum « jartodinde ». Nii woni o nanngaa ñalnde 2 saawiyee 2014. Kuulal 306 Dabi kuuge (Code pénal) ina feeñnini e taƴre mum ɗiɗmere : « kala juulɗo jedditiiɗo, yo won e haala walla e gollal peeñngal maa jiytiniingal, maa ɗaɓɓire tuubde e daawal balɗe 3 ». Taƴre 3 ndee jokki « so o tuubaani e ngalɗoon daawal, o ñaawee warngo sabu jedditagol, jawdi makko heɓtee waɗtee e jawdi buur ; so o tuubii ko adii ciynugol kuugal ngal, ñaawirde dowla (parquet) yettina ɗum Ñaawirde Toownde (Cour Suprême) mbele omo rokkitee denndaangal hakkeeji ɓiyleydi… ». Bayyinaango ngoo hollitii wonde gila o nanngaa, laamu nguu jokkondiraani e makko ngam wiyde mo yo o yaafno walla yo o tuub. Ina wiyee nii koreeji wul Mukaytiir (suka oo) mbinndii bayyinaango ɗo kollitta ngondaani e makko tee mbilli mo ; won e yimɓe diine e woɗɓe keñii, mbaawni esiraaɓe makko seerndude mo e jom suudu makko, njoñoyi ɗum Geru, sibu « dewgal ngal nattii dagaade sabu warhoore yedditaare ». « Gollintunooɗo mo oo riiwi mo e golle. Yahdiiɓe makko ngoni e ƴattaade mo e sappanaade mo ». Kono wul Mukaytiir winndi goɗngol ina hollita wonde wonaa ɗuum wonnoo anniya mum. Tee ko kañum fof ɓuri horsinde Nulaaɗo (MJKM).
Haa ɗoo alaa ko laamu nguu haali. Nanaama tan wonde won diisnondirooɓe ngam ƴeewde hol no o foti waɗaneede, kono kay wonaa no o foti daɗndireede e fitina ɗaɓɓooɓe warde mo ɓee. Hono no waynoo nde Biraam Daa wul Abeydi duppata defte Kaaliil ndee, e lewru abriil 2012, huunde yuumtunoonde e goppitgol Biraam tawi ñaawaaka.
Ko laaɓi heen tan, ko seppooji keewii, haa teeŋti noon to Nuwaadibu, ɗo seppooɓe ɓee pelɓondiri e polis. Ɓe ɗaɓatnoo ko kuugal yo fawe e wul Mukaytiir, « yo o ware, no sariya wiyri nii ». Balɗe pawtii heen, seppooji ɗii njettii Nuwaasoot, haa to damal galle laamu. Bayyinaango ngoo winndi heen ɗumɗoo : « Hooreejo Dowla oo, wonaa kay siftinde ko Muritani hunanii winndere ndee, wonaa kay noddude yimɓe e deeƴre, kono woni ko e waɗde ko seppooɓe huufaaɓe ɓee njiɗi koo, yeeso ujunnaaje-ujunnaaje neɗɗo, yeeso teleeji, so arde ina fiilii kaala no salaafiyaŋkooɓe piilortoo nii, hono no o waɗnoo e hafeere Biraam ndee nii ». Yiɗde wiyde tan ma a taw hooreejo leydi oo heedani ko seppooɓe ɓee, tee waɗaani ko fotnoo waɗde, so noddude e deeƴre e woppude ñaawoore haɗa golle mum. Haaɗaani ɗoon, sibu to Nuwaadibu won galo gooto hunii rokkude kala barɗo wul Mukaytiir miliyoŋaaji 4 ugiyya. Nodduɗo e ooɗoo warhoore alaa ko wiyaa hay huunde, nana yaha e haajuuji mum. Maa mbiyaa kadi denndaangal partiiji politik leydi ndii ñiŋii winndannde wul Mukaytiir ndee. « Hay Hooreejo Goomu Ngenndiiwu Jojjanɗe Aadee, hono Irabiha mint Abdel Weduud, potnoongu heedande nguurndam e kisal yimɓe, ɗaɓɓii warngo makko ». E nder ɗii gulaali e luukaali, daande wootere nanaama, daande mawnde, daande ganndo ko faati e diine biyeteeɗo Muhammed el Muttaar el Shingiti, oon binndunooɗo ko heewi ko faati e « Daartol njiyaagu e nder defte laawol Maalik », sibu o winndii to o woni to Dohaa too, o wiyi : « Sariya jaɓaani warngo jedditiiɗo, tee ɗum meeɗaa kewde e nguurndam Nulaaɗo (MJKM) walla e nguurndam sahabaaɓe mum, ɓe nganndu-ɗaa golle mum en e haala mum en ngoɗɗondiraani e binndi Quraana ».
Nganndu-mi ɓee wiyooɓe ko kam en tan ngoni juulɓe hannde ɗoo ɓee, ina njogii ko toppitii haa heewi : hol ko ɓe kaali e fenaande ? Hol ko ɓe kaali e wujjude jawdi buur ? Hol ɓe kaali e macungaagu walla e siiɓaade e doole juulɗo hono mum ? Hol ko ɓe kaali e warde juulɗo, saka e lewru koorka ? Hol ko ɓe kaali e bonnude jawdi tawi hoɗdiiɓe mum na maaya heege ? Hol ko ɓe kaali e ? Hol ko ɓe kaali e ?
Yo Alla daɗndu en e jedditagal walla e haaluuji bonnitooji Nulaaɗo Alla (MJKM), mo nganndu-ɗaa alaa memaandi. Diine ko huunde fotnde hormeede. Juulɓe kadi ina poti hormeede. Annduɓe diine ina njogii darnde ngam nehde yimɓe ɓee e ɗuum, e rewrude e ganndingol diine e jamirooje Joomiraaɗo Toowɗo oo, kam e jamirooje e golle Nulaaɗo Alla (MJKM), tawa ina ngoɗɗitii kala etagol huutoraade diine e geɗe goɗɗe.
Muttaar
