Habbiraango juulde : hono yeewtere Aliw (yo mbelemma Alla won e makko -(YMAM)) wiyi: “nelaaɗo Alla (MJKM) wiyi: coktirgal juulde ko laaɓal, kono teeŋtinta ɗum ko habbirde, uddirtee ko salminde.” Naniraa ɗum ko Saafiyu, Ahmadu e Abuu Daawuuda e Ibnu Maajah e Tirmisiyu.
Habbiraango juulde : hono yeewtere Aliw (yo mbelemma Alla won e makko -(YMAM)) wiyi: “nelaaɗo Alla (MJKM) wiyi: coktirgal juulde ko laaɓal, kono teeŋtinta ɗum ko habbirde, uddirtee ko salminde.” Naniraa ɗum ko Saafiyu, Ahmadu e Abuu Daawuuda e Ibnu Maajah e Tirmisiyu.
Habbiraango juulde : hono yeewtere Aliw (yo mbelemma Alla won e makko -(YMAM)) wiyi: “nelaaɗo Alla (MJKM) wiyi: coktirgal juulde ko laaɓal, kono teeŋtinta ɗum ko habbirde, uddirtee ko salminde.” Naniraa ɗum ko Saafiyu, Ahmadu e Abuu Daawuuda e Ibnu Maajah e Tirmisiyu. O wiyi hay huunde ɓuraani ɗum sellude. Ko ɗum woni ko teeŋti e njuulu nelaaɗo Alla (MJKM) hono no hadiseeje ɗiɗi ɓennuɗe ɗee nih, haala mum tan ko Allaahu Akbar. Hono no yeewtere Humaydi wiyri nii : “laatiima Annabi (MJKM), so ummii ma ina fayi e juulde, o darato haa o fota, o weeyna juuɗe makko ɗee dow o wiya : Allaahu Akbar.” Naniraa ɗum ko Ibnu Maajah.
Darnde njuulu farilla : ɗum ko huunde waɗɗiinde to bannge deftere e sunna fof e to bannge annduɓe wonande kattanɗo ummaade daroo oo, ngam Alla toowɗo o wiyii: “ndeenee juulɗeele e juulɗele hakkunde ɗee, ngummonoɗon ngam Alla, tawa ina yulyultu ndiri.” Simoore nagge, kaawise : 238. Hono Umraan Bun Elhuseynu wiyi : “laatiima ɗo am ɗoo mbiɗo wonndunoo e perol les (hémorroides) naamndii mi Nelaaɗo (MJKM), ɗum ɗoon ko fayti e juulde, hol no joom mum waɗata ? Nelaaɗo Alla wiyi: juuldu darnde; so tawii a hattanaani njuuldaa joɗnde, so tawii a hattanaani ɗum, njuuldaa bannge.” Naniraa ɗuum ko Bukhariyyu. Ɗum ɗoo noon denndaangal annduɓe ina kawri heen, e so neɗɗo ina juula kadi seerndude koyɗe mum, tawa wonaa fonndude koyɗe mum takkondira ɗe no koniyaŋke jiyɗo seneraal mum nii. Yiɗaaka e neɗɗo renndinde koyɗe mum so ina juula, o foti ko seerndude ɗe.
Darnde njuulu naafle : ko fayti e juulde naafle noon, ina aaɓnoo juuldude joɗnde hay sinno o mo hattani, omo waawi kadi juuldude darnde so omo hattani, kono tan juuldude darnde ndee ɓuri heewde toɓɓe. Firti ko ɓuri heewde baraaji, ngam naniraama Abdullaahi Bun Umar (yoo mbelemma Alla won e maɓɓe) o wiyi: “Nelaaɗo Alla (MJKM) wiyi: juuldude neɗɗo joɗnde ko feccere, firti ko feccere baraaji juulduɗo darnde oo. Naniraa ɗum ko Bukhariyyu e Muslim.
Roŋkude juuldude dar nde tawa ko njuulu farilla : oon mo roŋki juuldude darnde, njuulu farilla ngam rafi, o juulda no o waawiri : fawaade e koŋngol Alla wiyde: “Alla fawataa e fittaandu ko hattanaani, so wonaa ko waɗani hoore mum. Alla noon ma waɗoy caggal ɓittere newaare.” Simoore ceergal, kaawise: 7. Hono juuldoowo joɗnde ngam roŋkere oo, so o juuldii joɗnde o mo jogii njoɓdi timmundi, no juulduɗo darnde oo nih, hay huunde alaa ko ustatee heen. Biyateeɗo Abuu Muusaa wiyi: “hono Annabi (MJKM) wiyi: so macuuɗo Alla sellaani walla ko ɗanniɗo, Alla winndanii mo nde o laatii o mo selli o mo liggoo nde, walla nde o jooɗii o diraani ndee. Naniraa ɗum ko Bukhariyyu.
Jaŋngude faatiya kala darnde e njuulu farilla : ɗum ko hunnde sellunde sanne e njuulu farilla. Hadiseeje ɗee fof ina cellini ɗum, ɗum alaa ɗo waɗi luural ko fayti e ngaal ɗoon geɗal. Ɗum ɗoon noon ma en paam ɗum e ko arata ɗoo ko :
1. biyateeɗo Ibaadatu Bun Saamaat (YMWM), wiyi : “hono Annabi (MJKM) oo wiyi: njuulu alanaa oon juuloowo mo janngaani faatiya Elkitaab, walla mbiyen udditirdi deftere.” Naniraa ɗum ko dental Annduɓe.
2. Hono Abii Hurayrata (YMAM) wiyi : “Nelaaɗo (MJKM) wiyi: oon, mo juuli, juulde etee o janngaani heen yummum Khuraana, ɗuum koko riiwtatee”, firti ko ɗum huunde ustiinde. Naniraa ɗum ko Ahmadu e Saykhaani.
3. Hono kanko Nelaaɗo Alla (MJKM) o wiyi: “kala juulɗo mo janngaani faatiha, ndee juulde yoɓetaake.” Naniraa ɗum ko Ibnu khuseyma e tuugnorde sellunde.
Hono Abii sayiid, wiyi: “min njamiraama so a min njuula, yo min njanngu uddittirde deftere, yo min njaŋngu Khuraana kadi ko newanii min heen.”
Basmala: woni jaŋngude Bismillaahi ar rahmaani ar-rahiimi : Annduɓe ina kawri, wonande Basmala oo, e yoga kaawisaaji e nder simoore (Namli) ɗum woni simoore meettullu. Kono eɓe luurondiri e jaŋngude ɗum e yoga e cimooje, ɗum noon ko ina tolnoo e pelle tati ɓurɗe lollude, ina njahdi e ɗum ɗoon.
– 1. ko adii fof, ɗum ɗoon, ko ɗum kaawise ummoriiɗo e faatiya e simoore, e dow ɗum ɗoon, fuɗɗoraade jaŋngude ɗum ndee alaa caɗeele. Kono feññinde ɗum e hoore jaŋde juulgol, ɗum ɓuraani hawreede. Kono fedde wootere e fawaade e yeewtere –Nu-aymi Mujmira wiyi: “mi juulii caggal Abii Hurayrata o jaŋngi bismillaahi arrahmaani, arrahiimi e fenñinde ɗum caggal ɗuum o rewni heen yummum khur aana.” O fawti heen ngam teeŋtinde ɗum, o wiyi: “mi woondirii mo fittaandu am woni e juuɗe mum oo, ko miin ɓuri anndude njuulu Nelaaɗo Alla” (MJKM). Kanko Nu-aymi o wiyi: “ko Abii Hurayrata haali ko jaŋtaa ɗo koo”.
– 2. Hono Basmala oo, kañum ko ɗum kaawise keeriiɗo : jippinaa ko ngam seerndude cimooje. Jaŋngidde ɗum e faatiya ina waawi ɓennude, kono feeñninde ɗum ndee to bannge juulde wonaa sunna. Fawaade e hadiis, Anas wiyi: “mi juulii caggal Nelaaɗo Alla, mi juulii caggal Abii Bakri, mi juulii caggal Umar e Usmaan Bun Afaan, ɓeeɗoo fof laatiinooma, so ina njuula, peeñnintaa Bismillaahi arrahmaani arrahiimi”. Naniraa ɗum ko Ibnu Majah, e Ibnu Hibbaan, e Ɗahaawiyyu, e tuugnorde sellunde, e tuugnaade kadi e ceeluɗe ɗiɗi ɗe.
– 3. Kañum, ɗum wonaa kaawise ceŋiiɗo tan e faatiya, wonaa kadi huunde seŋondirde e kaawisaaji goɗɗi, alaa, ko ɗum huunde heeriinde. Won wiyɓe nii feeñninde ɗum e njuulu farilla ina añaa, so tawii noon ko naafle, ɗuum, tanaa alaa heen. Hono Ibnu khaymu hollii won pelle ɗiɗi tan luurondiri heen ko fotaani, ngam o wiyi: “Nelaaɗo Alla (MJKM) ina feeñninannoo Bismillaahi arrahmaan arrahiimi sahaa, sahaa kadi suuɗa, kono ko o suuɗata koo ɓuri heewde.” Naniraama oon kadi, wiyi: “ɓuri moƴƴude e dewe Alla, ko wiyde: “subhaana Allaahu wal hamdu lillaahi, wa laa-ilaaha illa-allaahu, wallahu Akbar”. Senaare ko Alla jeyi, jettooɗe ngoodani ko Alla, dewateeɗo alaa so wonaa Alla, ko Alla ɓuri mawnude”. Hono yeewtere Rafaa –at Bun raadi o wiyi: “hono Annabi (MJKM) wiyi: o jaŋnginii gorko gooto o wiyi ɗum, so tawii won ko njogi-ɗaa e Khuraana jaŋngu ɗuum, so tawii noon alaa ko njaŋnguɗa e Khuraana, njettaa mo, mawninaa mo, caggal ɗum tukko-ɗaa”. Naniraa ɗum ko Abuu Daawuuda e Tirmiis ina moƴƴini ɗum Nisaa-iyyu e Bay-Hakhiyyu.
Tukkagol njuulu : ɗum ko, ko renndinaa e farillaaji, ngam koŋngol Alla Toowɗo o wiyi: “eehey mon goongɗinɓe! tukko-ɗee, cujjee.” Simoore Hajju ɗum woni. Kaawise 77. Hono Khataadati wiyi: “Nelaaɗo Alla (MJKM) wiyi: ɓuri sakkitaade e yimɓe fof ko gujjo ƴeewoowo wujjude mi e njuulu. Ɓe mbiyi eehey ma Nelaaɗo Alla! Hol no ngujjirte-ɗaa juulde? O wiyi: juuloowo mo timmintaa tukkunde mum, walla cujjugol mum, walla o wiyi: mo nganndu-ɗaa so ina juula, so tukkiima o tukkitiima, o fooccataa ƴiyal keeci makko. Juuloowo so ina juula, so o turiima, so o umminii hoore makko, o dartiima, omo foti fooccaade haa gulɗe ƴiye keeci makko ngarta ɗo ngonnoo, nde o fuɗɗoo naaytaade, o sujjoya.” Naniraa ɗum ko Ahmadu e Tabaraañyu.
Hono Abii Mas uud Elbadri wiyi: “hono Nelaaɗo Alla (MJKM) wiyi: njuulu alanaa oon juuloowo mo fooccataa gulɗe keeci mum haa ngarta ɗo ngonnoo. So tawii keeci kii alaa ngantu, juulde mum yoɓetaake.” Hadiseeje keewɗe kaalii ko wayi noon. Hono Abii Hurayrata, (MAWM) wiyi : “Nelaaɗo Alla (MJKM), wiyi: so tawii juuloowo tukkiima, yo o fad haa annda tukkiima, so tawii o tukkitiima, yo o daro haa o annda o dariima, so o sujjii kadi, yo o fad haa o annda o sujjii, ko hono nih o foti waɗirde njuulu makko kala.” Habri ɗum ko biyateeɗo Musyi.
Jibriil Muusaa Joop
