Pulaagu | Pulaar.org | O yahii, oo mawɗo jom « ARƊO AU COEUR DE LION » (tiitoonde defetre o winndunoo). Ceerno Juulde Layya, Ganndo Afriki, laatinooɗo Ɗowoowo CELTHO 1977 haa 1997, tergal timmungal « Goomu UNESCO Anndeyankaagal ngam binndol Daartol Kuuɓtinngol Afrik ». Oo gorko newiiɗo, moƴƴo, jiɗɗo pinal mum e ɗemngal mum, mo tampataa, saŋkiima ñalnde 27 Juliyee 2014 to wuro Ñaamee (Niijeer), ko ɗoon o wirnaa ñalnde 28 nder « Cimetière Musulman de Niamey ». Yo Geno yurmo mo yaafoo mo, yarna mo e beeli Kawsara …. aamiin.
Ceerno Juulde ko ganndo kuɓɓuɗo to renndoyaŋkaagu (ganndal renndo), o jeyanoo ko lesdi Niijeer. O yahii o waynaaki ñalnde 27 juliyee 2014, o wirnaa janngo mum ɗoon e sahre Ñaamee, ñalnde juulde Koorka, tokara makko. O yahrii ko duuɓi 77 tan. Hannde oo ko e cukaagu.
Geno e baawɗe mum limtotaako ñemmbotaako. O yiyi Aduna ko ñalnde Juulde Taaske hitaande 1937, o ruttii e Joom makko ñalnde guppili Juulde Koorka 2014. Ɗum jibinii e ɓerɗe men malu e jaabowol duwawuuji juulɓe kala.
« Renndoyaŋke Ngenndi » (le Sociologue National), ko noon wiɗtooɓe Duɗal Toowngal Ñaamee mbiyatnoo mo. Ñalnde wirwirnde makko, Alfaa (Pr) Buube Gaado, gooto e sehilaaɓe makko, yahdiiɓe makko, seedtiima golle oo gorko « jamyamo », newiiɗo mo hono mum weeɓaani hannde.
Nguurdnam Juulde heewii nafoore : o wonii sanɗa kaɓaniiɗo ƴellitaare Afriki, o laatiima biɗtoowo timmuɗo. Ko ɗum addani mo ɗannanaade leydi Mao Tse Tung, Shiin. O arti, o naati e heerto (parti) PAI. Gaagaa darnde makko to dawrugol, o ɓuri teskoreede ko ganndo timmuɗo, biɗtoowo ko fayti e geɗe renndo. Golle makko ndañii ngartam paayodinɗam to bannge Renndoñankaagu, Leƴƴiyankaagu, Neɗɗiyankaagu, Hakkilantaagu, Donaaɗi e Daarti Jangtaaɗi, Ɗemɗiyankaagu, Coñce Jangtaaɗe, ekn.
O yiyliima, o wiɗtii, o remii ɗee gese kala, teeŋti noon to bannge renndinde, winnditoo, kadi fira donaaɗi jangtaaɗi kala leƴƴi leydi Niijeer haa arti noon e Zarma-Sonngay, Hawusa e Fulfulde. Golle makko e banndaaji o renndini ina mooftaa to senngo nanɗe-jiyle SERVA mo IRSH to Ñaamee. Juulde liggodiima e mawɓe annduɓe wiɗtatnooɓe ŋanaa ko fayti e Afrik, ko wayi no Mawɗo Buubu Hamma, Jean Rouch, André Salifou, Louis Vincent Thomas, Abdullaay Baara Joob, Greenberg, Geroges Balandier, ekn.
Juulde woppirii en golle paayodinɗe laatiiɗe hannde duttorɗe wiɗtooɓe. Ko binndanɗe e defte e ciimti ɗe ngartam mum en heewi fannuuji. Yoga heen, maa fof, mbinndaa ko e ɗemngal Farayse. Ɗe njettiima defte jeenay (9) kuutorteeɗe hannde nder Duuɗe Toowɗe. Eɗen cifotora deftere o winndidi e Christiane Seydou nde tiitoonde « L’Epopée peule de Boûbou Ardo Galo ».
“Renndoyanke Ngenndi” woppirii en kadi binndanɗe e ngartam wiɗtooji bayyinaaɗi (caraaɗi) e jaayɗe mawɗe kormaaɗe, ko ina yettoo binndanɗe sappo e tati.
Juulde tawtoraama golle keewɗe. Nde Ceerno Buubee Gaado jangtotoo golle Juulde Layya, o haalii ngol konngol jowitiingol, konngol Aamadu Hampaate Bah « Hay so Juulde Layya wonaa donaaɗiyanke e mbaydi kiiɗndi, o laatiima tigi defterdu sumndu ». Tigi, o jeyanoo ko e wuurɓe hakkunde gonal koloñaal e jeytaare leyɗe men. Juulde Layya liggodiima e mawɓe tedduɓe afriknaaɓe, kono kadi o laatiima neɗɗo mo neɗɗaagal timmungal, kaɓɓiiɗo e pinal Afrik, pinal noddungal ɓiɗngu-yummaagu, jokkere-enɗam, pinal noddungal jam e cehilaagal. Juulde Layya ko Renndoyanke juurnitiiɗo kuutaragol donaaɗi jangtaaɗi nder nguurndam ñalnde kala.
Juulde Layya jibinaa ko e hitaande 1937 to sahre Taamu, nder diiwaan Saay. Ko ɗoon e Saay o naati jaŋde duɗe koloñaal hade makko naweede Kolloo e hitaande 1944 haa 1950, duuɓi jeegom. Nde o gayni ɗoon jaŋde leslesere, o fayraa Bamako, o waɗi toon jaŋde hakkundere to « Lycée Askia Mohamed » (1950 haa 1957). Caggal nde o heɓi « bakkaa », o janngoyi to Duɗal Toowngal Ndakaaru duuɓi sappo (1957 haa 1967). Ko ɗoon o heɓi talkuru Jaŋde toownde ko fayti e renndoyankaagu. O diwi ɗoon kadi o fayi Farayse, o woni toon haa 1974, to Duɗal Toowngal Paris 10 – Nanterre. O yaltiri talkuru Doktoor ko fayti e Leƴƴiyankaagu.
To nguurndam makko to njuɓɓudi-laamu, o ardiima nokkuuji keewɗi, haa arti noon e :
– koolaaɗo kuuɓal Goomu Ngenndiyankeewu UNESCO to Niijeer (1962-1970)
– jooɗaniiɗo hooreejo Buubu Hamma to Goomu Nduumiingu wakilaaɓe ngam binndol « Encyclopedia » Afrik to Accra, Gaana (1964-1966).
– ɗowoowo « Institut de Recherches en Sciences Humaines », IRSH/Duɗal wiɗto siyaas neɗɗaagu to Duɗal toowngal Abdu Mumini to Ñaamee (1970-1977).
– ɗowoowo Nehaande Njiylawu Ɗemɗe e Daarti e rewrude e donaaɗi Jangtaaɗi, « Centre d’Etudes Linguistiques et Historiques par Tradition Orale » (CELHTO) mo Fedde Ngootaagu Afrik (OUA) to Ñaamee (1977-1997).
– tergal Goomu siyaas winndereewu ngam binndol Daartol Kuɓtidinngol Afrik, UNESCO (1979-1999).
UNESCO teskiima golle Juulde Layya ko ina wona laabi ɗiɗi. Heen gootol o yeenaa ko « Médaille de bronze Simon Bolivar ». Weeɗi mo ɗum ko Koolaaɗo Kuuɓal gadano UNESCO e lewru Nowammbar 1998. Ɗiɗmol ngol o heɓi ko « Médaille d’argent Avicenne » e lewru abril 1999.
Renndoyanke ngenndi heɓi fooftere golle ko ñalnde go’o saawiyee 1998. O dañii to ɓesngu ko ina tolnoo e ɓiɗɓe njeetato. Ko o ganndo fannuuji keewɗi Niijeer e Afrik ɓelsi. Ko ɗum tagi musiɗɗo makko Buubee Gaado wiyde “Juulde, a golliima ko potno-ɗaa gollaade nder tiiɗnaare, a dañii heen raay nder deeƴre e teddungal. Yo leydi ɓuuɓe, Juulde”.
Aamadu Malal Gey, biɗtoowo/binndoowo e ɗemngal Pulaar
Renndoyankaagu = Sociologie
Leƴƴiyankaagu = Ethnographie
Neɗɗiyankaagu = Anthropologie
Hakkileyankaagu = Psychopathologie
Donaaɗi Jangŋtaaɗi Daartol = Traditions orales historiques
Ɗemɗiyankaagu = Linguistique
Coñce jangtaaɗe : Littérature orale
– IRSH : “Institut de Recherches en Sciences Humaines” : Duɗal Wiɗto Siyaas Neɗɗaagu to Duɗal Toowngal Abdu Mumini to Ñaamee
– CELTHO : Centre d’Etudes Linguistiques et Historiques par Tradition Orale
Yah ɗoo ngam humpitaade mo
