Ñalnde alkamiisa 19 suwee 2014 Mboon rewo e worgo yettinii faandaare mum e ballal Alla, so fiilde jaaltaaɓe mum tufnde. Fiilaa ko Alasan Hammadi Mbooc ɗiɗaɓo ganndiraaɗo Maalik Cillo jibinaaɗo e hitaande 1942 ɗo Ŋorel, e tawtoreede Elimaan Mboon Mammadu Muusaa Sih e Jaaltaaɓe kolongal Umar Aamadu Mbooc e Jaagaraf Mboon Baydi Sammba Sih e Farba Paate Muusaa Mboh e Ceerno Barooɓe, Jaandoogu Ceerno Yaal e Jaalaade e Jaagorga e Joom Bañnje Bah, e Joom Bañnje Soh, e Jaaltaaɓe Puri e Elimaan Puri e Jaaltaaɓe
Ñalnde alkamiisa 19 suwee 2014 Mboon rewo e worgo yettinii faandaare mum e ballal Alla, so fiilde jaaltaaɓe mum tufnde. Fiilaa ko Alasan Hammadi Mbooc ɗiɗaɓo ganndiraaɗo Maalik Cillo jibinaaɗo e hitaande 1942 ɗo Ŋorel, e tawtoreede Elimaan Mboon Mammadu Muusaa Sih e Jaaltaaɓe kolongal Umar Aamadu Mbooc e Jaagaraf Mboon Baydi Sammba Sih e Farba Paate Muusaa Mboh e Ceerno Barooɓe, Jaandoogu Ceerno Yaal e Jaalaade e Jaagorga e Joom Bañnje Bah, e Joom Bañnje Soh, e Jaaltaaɓe Puri e Elimaan Puri e Jaaltaaɓe
e El Fekki Suska e Jaaltaaɓe Soowa e Joom Wuro Ŋoral Gidaala e Hartallanaaɓe e Laamɗo Idaa e Liiduɓe e Teen Ɓokki e Jaaltaaɓe Joomanndu e Jaaltaaɓe Sokku e Jaaltaaɓe Jammaal e Jaaltaaɓe Demmbee e Jaaltaaɓe Njum Waalo e Jaaltaaɓe Gamaaji e Jaaltuɓe Liiduɓe Demmbee e Jaaltaaɓe Gede e Jaaltaaɓe Lahel e Jaaltaaɓe Ceelaw Rewo e Jaaltaaɓe Mbooyo e Jaaltaaɓe Aali Geelel e Rewɓe Mboon to Puri, yantude e ɗeeɗoo gure : Paate Galo ; Mballaaji ; Yennaake ; Siñtu Ifraa ; Daara Salaam ; Hamdallaay ; Hudallaay ; Mboon Jeeri ; Tulel Keeɗeele ; Wuro Alasan Bonkel ekn …
So en paamii, Halayɓe fof ngarii, Suska e Soowa fof ngarii, Laaw e Tooro fof ngarii, hay gooto jaɓaani luuteede. Gure Mboon ɗee fof ngarii. Meer Ɓoggee Hammadi Haasamiyyu Jah e hoohooɓe mawɓe e yontaaɓe heewɓe nootitiima e ooɗoo ndaja. Teemedde teemedde rewɓe e worɓe e sukaaɓe e mawɓe tawtoraama ɗum.
Golle ɗee noon puɗɗii ko gila alarba, nde hiirde mawnde Pekaan renndini Hammadi Ayse Jool e Aadama Sih e Gurmo Sih e Sammba Duungel e Koylel Joop. Caggal ɗuum ko bawɗi Alamari, rewɓe seɓɓe e worɓe seɓɓe mbeltini yimɓe ɓee. Joofni jamma oo ko naalanke mawɗo biyeteeɗo Sala Faal. Subaka alkamiisa oo, ko silke Quraana udditi ñalawma oo. Nde deftere ndee timmi, ɗoon noon ko yooɗi yiyaama, sibu yimɓe kuccani ko daande maayo, laaɗe cinkaaɗe haa njooɗi mbeeti dogde toon. Kala fannu gawƴugol seedaama toon, rewo maayo fof ina ɓawli kurum yeeɓooɓe, woɗɓe ina tolnii worgo, sabareeji ina konnga, gulaali e luukaali awluɓe e coolooji e almudɓe Ngay ina coomondiri.
Nde yahi haa ɓooyi Jaaltaaɓe oo e Elimaan e Jaagaraf e Farba njoli ko e motoor njanti e laaɗe ɗee. Ko adii noon nde laaɗe ɗee njoletee, taw ko jeemaayo en njolii e maayo hee, ɓe kaayii ngo, gooto e ɓiɓɓe rewɓe Sih Mammadu Awƴi ɓe, ɓe ngollii hono ko taaniraaɓe ngollatnoo koo.
Ko ko adii takkusaan banndiraaɓe bismaaɓe ɓee puɗɗii nootaade inɗe mum en les 28 tilliisa darnaaɗo. Ɓiɗɓe rewɓe ɓee, e gardagol Umar Demmba Sih ganndiraaɗo Sukkiyel e wondude e Diba Umar e heddiiɓe ɓee, njamiri Aamadu Gedda Joop yo fiil. Geɗe ɗee njooɗii, peewii. Eɗen ciftina tan noon ko hikka waɗi duuɓi 51 (1963) ko piilungal jaaltaaɓe tufnde wayri waɗeede e Ŋorel. Ko baaba mum piileteeɗo hannde oo wonnoo, Hammadi Alasan Mbooc, o wonii heen duuɓi jeeɗiɗi, o sankii. Gila ndeen faade jooni goɗɗo fiilaaka.
So Alasan Hammadi noon fiilaama wonaa sabu mawngu makko, sibu njeegomo ina ngardii mo. Mawɓe ɓee kattanaani, heddiiɓe ɓee njooɗaaki e Fuuta. Kono kamɓe kala ɓe kawri ko yo Alasan fiile, sabu softeende mum e katantaagal mum e pellital mum. Alasan ko sanndarma wonnoo haa heɓi heen daraja lasdaŋ. Hannde ko e alateret o woni. Ko mbaaw-ɗen wiyde tan ko Alla rewnii golle ɗee laawol e wondude e nanondiral e peewal e weltaare e nanngondiral tiiɗngal.
Ciimtol musiɗɗo Aadama Saydu Mbooc to Ŋorel
