Ko ina wona jooni duuɓi 60 ŋakkuɗi seeɗa hooreejo Dental Dowlaaji Amerik e hooreejo Kubaa pottitaani e nokku gooto walla jooɗodaaki e joɗnde wootere, sibu ɗum wayrunoo waɗde ko gila 1956. Ɗum wayritii ko e Eisenhower (Esoneweer) hooreejo Amerik ndeen kam e Batista, hooreejo Kubaa e oon sahaa. Ɗum waɗti ko ñalnde 10 abriil ɓennuɗo ɗoo oo, sibu Barak Obama e Raul Kastoro ndokkondirii juuɗe, calmondirii, njooɗodiima e joɗnde wootere to Panama, e batu kuuɓtodinngu VIIɓu leyɗe Amerik.
Ɗum noon, ngol woni go’o ko aɓe calmondira. Ko goonga nii, e hitaande 1959 Fidel Kastoroo yahiino to Dental Dowlaaji Amerik, kono e oon sahaa, o heɓaani yiyndirde e Richard Nixon hooreejo leydi ndii e oon sahaa. Ndeke ngalɗoo pottital hikka ko maantinngal no feewi. Kubaa meeɗaa tawtoreede nguuɗoo batu gila sosaa e hitaande 1994, sibu Dental Dowlaaji Amerik ko ko ɗaɓɓunoo gila 1962, jaɓanaa baasgol Kubaa jeyeede e Fedde Dowlaaji Amerik (OEA : Organisation des Etats Americains).
Ko goonga ɓe kawritiino e wirwirnde Manndelaa to Soweto ñalnde 10 desaambar 2013. Kono ngolɗoo ko ngam yeewtidde e peeje moƴƴitingol jotondire hakkunde leyɗe maɓɓe ɗiɗi ɗee, huunde nde Barak Obama huniinoo. E nder haala makko, Barak Obama wiyi « sahaa mo Dental Dowlaaji Amerik (DDA) naatatnoo e fiyakuuji leyɗe oo nokku tawi alaa baawɗo heen huunde, oon sahaa ɓennii ». Ngolɗoo konngol noon haawii heewɓe, sibu ngol firti tan ko DDA ko e tooñannge wonnoo. O wiyi kadi kanko Obama : « Yo laaɓtu ; so tawii min ngullanii daande dow yimɓe dummbaaɓe sabu tan cuusii haalde goonga, min mbaɗiraani ɗum sabu nafooje amen, min mbaɗiri ɗum ko sabu yiɗde nuunɗal. Miɗo anndi ɗuum no feewi, sibu waɗii sahaa, e nder leydi am, won e goomuuji yimɓe ko ciicetenooɗi (…), sabu darnde yimɓe winndere ndee fof, ɗuum wayliima. Ɗum noon, amin ndewee ñamaande nde min poti yoɓde, sibu ko haala yimɓe hakindiiɓe moƴƴitini min. Miɗo yiɗi yeneneede mi yoɓii ndeen ñamaande e ooɗoo nokku e winndere ndee kam e nder nokkuuji keddiiɗi ɗii».
Hakkunde Kubaa e Amerik meeɗaa welde gila 1962, caggal waklitere (Révolution) Kubaa e hitaande 1959. Kubaa yaaɓani ɓorƴitte kompañiiji amerik gollotonooɗi e leydi mum, Amerik ne saltii soodde suukara Kubaa. Nii woni, e hitaande 1961 leyɗe ɗiɗi ɗee taƴondiri, caggal nde Kubaa ɓallitii URSS. E lewru abril 1961, Amerik fewji yande e Kubaa, rewrude e kubaanaaɓe moolinooɓe to mum. Ɓe njipporii nokku ina wiyee « Baie des Cochons », kono ɓe ndiiwtaa.
E hitaande 1962 John Kennedy waɗi Kubaa ammbargo. Kono hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee ɓeydii bonde nde dowla Sowiyet (URSS) foŋti misilaaji mum nikleyeer e nder Kubaa. E hitaande 1966, Amerik ƴetti kuulal ngam wallitde luulndiiɓe Kubaa, ɗum woni moolde kala dogɗo toon, e rokkude ɗum golle. E hitaande 1996 Amerik teeŋtini ammbargo waɗi Kubaa oo. George Bush teeŋtini ɗum kadi e hitaande 2001, o ɓeydi saɗtinde ɗanle hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee ; o saltii kaalis ummoroo Amerik feewde Kubaa, ɗuum woni hay kubaanaaɓe gollotooɓe toon mbaawaa neldude koreeji mum en keddiiɗi toon, kaalis. Kubaa ne jaabtorii ɓe nattugol huutoraade dolaar e nder njulaagu mum, e hitaande 2004. Ko maa Obama ari, fuɗɗii yolbinde, e hitaande 2009, jotondire hakkunde Amerik e Kubaa.
