Faatu Jom : « Maa en ngalɗidii enen fof, maa en njoolodiima enen fof…»

0
446
FAATU.jpg

Faatu Jom helɓinii jannguɓe tuubakooɓe kam e dawruɗi Dental Orop paatuɗi e tumarankooɓe. Ɗum waɗnoo ko e yeewtere tele France 2 yuɓɓinoo, wiyeteende « Ce soir ou jamais » bismiimo heen. Tiitoonde yeewtere ndee wonnoo ko : «Caggal musiiba Lampedusa, eɗen mbaawi jaɓɓaade baasal winndere ndee kala ». Faatu Jom nde ƴetti konngol, alaa ko heddani leyɗe Orop, ɗe o wiyi ko leyɗe naafikeeje, ɗe paalaaka musibbaaji keɓotooɗi ɓeen dogooɓe leyɗe mum en ina ngara yiylaade golle e leyɗe hirnaange.

Faatu Jom helɓinii jannguɓe tuubakooɓe kam e dawruɗi Dental Orop paatuɗi e tumarankooɓe. Ɗum waɗnoo ko e yeewtere tele France 2 yuɓɓinoo, wiyeteende « Ce soir ou jamais » bismiimo heen. Tiitoonde yeewtere ndee wonnoo ko : «Caggal musiiba Lampedusa, eɗen mbaawi jaɓɓaade baasal winndere ndee kala ». Faatu Jom nde ƴetti konngol, alaa ko heddani leyɗe Orop, ɗe o wiyi ko leyɗe naafikeeje, ɗe paalaaka musibbaaji keɓotooɗi ɓeen dogooɓe leyɗe mum en ina ngara yiylaade golle e leyɗe hirnaange.

E ndeen yeewtere, o wiyi ɓe : « Maa en ngalɗidii enen fof, maa en njoolodiima enen fof, sibu hannde winndere ndee ko wuro wooto…  ». O wiyi kadi : « yimɓe maayooɓe e tufɗe hannde ɓee, mi ɓurtinaani ko njiɗ-mi wiyde koo, sinno ko raneeɓe ngonnoo, tawatnoo ko winndere ndee fof ina yerɓa. Kono ko ɓe ɓaleeɓe e aarabeeɓe, ɓeen noon, so ina maaya, ɗum alaa hiisa (…). Sinno Orop yiɗiino daɗndude ujunnaaje ujunnaaje ɓaleeɓe  maayooɓe ñalnde kala e nder geec Atalantik ɓee, omo waawi, sibu Orop ina jogii ɗeen kattanɗe, sibu kadi kaɓirɗe baɗaaɗe e FRONTEX ɗee ina mbaawnoo huutoreede ngam daɗndude aadee en ».

Faatu Jom noon ko debbo mo tulataa, ƴeŋƴotaako, ko binndoowo ŋanaa, ganndaaɗo hannde e winndere ndee. Faatu ko debbo tampunooɗo e cukaagu mum, mo nganndu-ɗaa ko cippirɗo e aduna haa heɓi ko heɓi hannde koo. Ina jeyaa e ɗeen caɗeele, waasde mo haa hannde anndidde jinnaaɓe makko, teddeendi ndi o roondii gila omo woni cukalel, ciftinoori mo ƴeewki mbonki ki yimɓe wuro makko ƴeewratnoo mo to wuro ɗo o jibinaa ɗoo e hitaande 1968, so Ñojor, to yupporde Saalum to leydi Senegaal. Nehi mo ko taaniiko debbo. Nde o felliti naatde ekkol ndee, ma o suuɗoo sibu taaniiko jaɓaano, haa nde jannginoowo ekkol oo jaɓni taaniiko oo woppude mo janngude.

Omo yahra e duuɓi 13, o fayi gure goɗɗe jokkoyde jaŋde, kono ko maa o liggoo nde o daña ko o wuurdi, haa nde o naatoyi liisee Mbuur. E ngaal daawal o wonii mbinndaan to Gammbi hade makko jokkoyde jaŋde rowrowre to Ndakaaru. 

Omo yahra e duuɓi 22, o yahdi e jom galle makko, ɓe payi Farayse. Kono o ronki nanondirde e esiiko en, o diwɗi. Ɗoon kadi o naati caɗeele teeŋtuɗe, so wonde tumaraŋke e leydi Farayse. O waɗti yahde omo golloo e galleeji ngam dañde ko o wuurdi e ko o yoɓri jaŋde makko. Duuɓi jeegom ko noon o woori, haa nde o jaɓanaa waɗtude jannginde e tuma nde o naatani heblude seedantaagal jaŋde luggiɗinaande (DEA e Farayse). Caggal nde joofni jaŋde makko, o jannginii to duɗal jaaɓihaaɗtirde Strasbourg e to Duɗal toowngal karallaagal jaŋde to Karlsruhe to Almaañ. Ko o binndoowo kadi.

Ina jeyaa e defte ɗe o winndi, deftere ina wiyee “Le Ventre de l’Atlantique” e hitaande 2003, ɗo o woyanta sukaaɓe Afrik boomotooɓe e Geec Atlantik sabu yiɗde yahde Orop.

  • FRONTEX woni Njuɓɓudi Orop ngam Ndeenka Keeri (mum). E Farayse «Frontières Extérieures».

Bookara Aamadu Bah