Mbayliigu mawngu nder daartol winndere, caggal jiytugol 47 ñiire aadee keewɗe, ɗe mbaylaaki, e nder ngaska Fuyan to diiwaan Hunan to leydi Siin. Wiɗo ngoo waɗaa toon ko hakkunde 2011 e 2013. Ko ndeen wiɗotooɓe ɓee njani e faɗo kollawaka ina waɗi 47 ñiire.
Mbayliigu mawngu nder daartol winndere, caggal jiytugol 47 ñiire aadee keewɗe, ɗe mbaylaaki, e nder ngaska Fuyan to diiwaan Hunan to leydi Siin. Wiɗo ngoo waɗaa toon ko hakkunde 2011 e 2013. Ko ndeen wiɗotooɓe ɓee njani e faɗo kollawaka ina waɗi 47 ñiire.
Goomu wiɗtooɓe jeyaaɓe e leyɗe keewɗe kalfinaa yo njuurnito ɗum. Njeñtudi yuurnito ngoo noon, ina waawi waylude ko ngannduno-ɗen e laabi uujo aadee. Feeñi heen ko caggal nde aadee keso (Homo Sapiens, woni enen) ummii Afrik, o rewi ko Arabi, hade makko naatde Siin worgo. Wiɗtooɓe ɓee ina kaawaa ko haɗi mo ñiiɓde e Orop. Won miijiiɓe ko ɓuuɓol gonnongol e Orop e Asii hirnaange addani mo hoomaade e tiindaade fuɗnaange.
Ɗum noon ko mbayliigu mawngu e nder ganndal men daartol winndere, sibu Homo Sapiens arii Siin duuɓi 80 000 hitaande, walla nii 120 000 hitaande, ko juuti ko adii nde o ñiiɓata Orop. Ɗum noon ina addana en ƴeewtaade nde o ummii Afrik e laabi o rewnoo haa o yettii Siin.
Ina sikkaa wonde Homo Sapiens feeñii to Afrik fuɗnaange fotde 190 000 haa 160 000, ina sikkaa o fuɗɗii yaltude duunde Afrik ndee ko hedde “duuɓi 70 00” ko adii hannde.
Saakti ɗee geɗe ko jaaynde wiyeteende Nature, ñalnde 15/10/2015.
BAB
