Tuggi 2007, nde laanel ndiwoowa jippinnoongel keesuuji keesuuji dorog to Nuwaadibu yiytaa faade hannde, alaa hitaande meeɗnde ɓennude tawi ajaande njulaagu dorog kewaani e leydi Muritani. E hitaande 2009, Ahmeddu wul Abdallaahi wiyiino “Miɗo sikki ownugol fotaani wonde ko tuubakooɓe mbiyata “lekki mbirnuki dunndu” koo. Hol ko woni dunndu nduu ? Dunndu nduu ko njeenaari tuddiinndi e huunde e juɓɓule kisal kam e sarwisaaji ndenndaandi, kono noon, e ko ɓuri teeŋtude ko dorog.” Ɗum firti ko ɗee gajaale mawɗe kewooje e leydi men e ɗii duuɓi cakkitiiɗi ɗii fof, kam en fof njiydi lamol…
Tuggi 2007, nde laanel ndiwoowa jippinnoongel keesuuji keesuuji dorog to Nuwaadibu yiytaa faade hannde, alaa hitaande meeɗnde ɓennude tawi ajaande njulaagu dorog kewaani e leydi Muritani. E hitaande 2009, Ahmeddu wul Abdallaahi wiyiino “Miɗo sikki ownugol fotaani wonde ko tuubakooɓe mbiyata “lekki mbirnuki dunndu” koo. Hol ko woni dunndu nduu ? Dunndu nduu ko njeenaari tuddiinndi e huunde e juɓɓule kisal kam e sarwisaaji ndenndaandi, kono noon, e ko ɓuri teeŋtude ko dorog.” Ɗum firti ko ɗee gajaale mawɗe kewooje e leydi men e ɗii duuɓi cakkitiiɗi ɗii fof, kam en fof njiydi lamol…
Ina anndaa nii wul Taaya ko ko nooyninoo ɗum, sibu heewɓe ina mbiya ko kanko wiynoo « Dorog rewat e Muritani tan, tee ina jibina ngalu », yiɗde wiyde « ɓayri yimɓe ina ndaña heen, tee huutoraako ɗum ɗooyene, ɗuum alaa ko bonnata », kono kam, hay gooto, e oon sahaa, meeɗaa tuumde wul Taaya jokkondirde walla takkade nguun njulaagu mbonngu, hay so tawii noon ardiiɓe kisal (ko wayi no komiseeruuji) walla julaaɓe mawɓe ina tuumee heen. Jaaynde Al Akhabar wiyi heɓiino, e hitaande 2008, ɓataakeeji ɗiɗi, heen gooto e lewru noowammbar 2008, oya e lewru desaambar 2010, tuumooji hooreejo leydi Muritani jokkondirde e ɗiin nokkuuji njulaagu (Ƴeew Alakhbar n°19, e jokkol ngolɗoo : http://fr.alakhbar.info/6158-0-Mauritanie—Drogue-les-reseaux-et-le-pouvoir-de-Aziz.html).
Ko wonaa ɗuum, depitee Faraysenaajo takkiino mo ɗuum. Ina woodi woodaani, leydi ndii moddii e haala hee no feewi, tee, hitaande kala eɗum ɓeydoo hulɓinaade, sibu ngolɗoo ko wiyaa jaggaama ñalnde 29 saawiyee 2016 koo, ina heewi haa ɓurti. Eɗum faayni sibu ɗum addanii mawɗo leydi oo haaytude ɗannaade faade Misra, ma a taw ngam ñifde musiiba majjum. Ko ina haaytina ɗanngal hooreejo leydi noon, hollitii ko huunde hulɓiniinde.
Ɓeydi tuumuyaaji ɗii noon, ko kafeeje dorog no mbayi heewde nii fof, alaa heen meeɗɗo wiɗteede haa joofi. So haala mum fuɗɗaama haaleede tan, woon juuɗe kippata ɗum. Ɗeen juuɗe noon, mbaawaa wonde juuɗe famarɓe tekke, ko juuɗe juutɗe, toowɗe, ɓutte tan mbaawi wonde, tee ko laamu tan walla jom jawdi en njogii juuɗe baaɗe noon.
Heen sahaaji nii, hay jaggeteeɓe heen ɓee mbattinta ko woppiteede, tawa hay gooto anndaa ko ngoppiraa koo ko woni. Ɗuum na jeyaa e geɗe ɓeyduɗe tuumde laamu nguu, sibu engu yooɓtoraa yamirde (ƴettude yamiroore wiyaande saaktaaka e jaaynde dowla) ustugol kuugal kasoo yimɓe njoyo (5) sokranooɓe njulaagu kokayne e lewru feebariyee 2011. Ina e ɓeen Siidi Ahmed wul Taaya kalfinanooɗo jokkondiral e Interpol kam e Eric Walter Amega mo leydi Senegaal nelditnoo Muritani e hitaande 2009. Walla kadi kuulal Ñaawtirde (kuur dappel) Nuwaasoot ƴetti e oon sahaa gooto, ngam woppitde 30 neɗɗo cokranooɗo njulaagu dorog e lewru sulyee 2011.
E ndeen hitaande 2007, ko kaar nanngaa nder jehre ina waɗi dorog, kono hay gooto nantaani haala mum, deƴƴaama; won boom ɓe tinaani ɗum.
Rewi heen ko hafeere neɗɗo mo kaalno-ɗen dow oo, hafeere “Mini wul Sudaani e Siid Ahmed Taaya”. Nde ƴeewaa tawaa yimɓe heewɓe woɗɓe ina heen, yeru Eric Walteer mo kaal-ɗen haala mum dow oo. Yimɓe ina ngoni e ɗuum njoofnaani, hafeere biyeteeɗo Barikalla timpii heen ; hitaande kasoo, o laɓɓinaa heen, kono o woppaa kasoo, omo wondi e tuumaaɓe woɗɓe. Huunde jiiɓiinde hollitoore moddugol huunde e hoohooɓe laamu e nder geɗe njulaagu dorog. Ko wonaa ɗuum ko jotondire e yimɓe tunwuɓe walla tuumaaɓe. Yeru, e wiyde jaaynde Al Alkhbar, “jaɓɓagol to galle laamorɗo too yimɓe tuumaaɓe e njulaagu dorog e hitaande 2013. Ina e ɓeen Seriif Ahmed Taheer gonnooɗo hoore hafeere boeing dorog cumanooɗo to rewo Mali e hitaande 2009, kam e Antoñoo Injay gonnooɗo mawɗo konu Gine Bisaawo (ñalnde 15 desaambar 2010) mo Amerik takkunoo njeeygu dorog e njeeygu njogitaaje.
En kaalaani yeewtere waɗdanoonde e biyeteeɗo Alawi walla haala malinaajo biyeteeɗo Hamed Umar … http://www.fr.alakhbar.info/6727-0-Le-president-mauritanien-recevait-des-narcotrafiquants-dAzawad.html
So en ngartii e kafeeje dorog, en cikkaano wonde bone ina mbaawi ɓurde ɗe 2007 ɗee, sibu laana ndiwoowa umminooka gila Kolommbi yebbitnoo ɗoon fotde 21 kees, fotde 630 kg kokayne. Oon dorog hay gooto waawaa wiyde ma ko ɗoo rewi, majjii menndeŋ … ndiwoowa kaa tottaa konu, tuumanooɓe heen ɓee, njejjitaama … hay gooto anndaa no yahri. Ɗo adan ɗoo, wiɗto fuɗɗinooma, kono, ine wiyee, nde anndaa ɗo fayi ɗoo « memotaako », ɗum taayri noon. Sibu ina wiyee ko ofiseeji konu, ko ñaawooɓe mawɓe, ko hoohooɓe laamu mawɓe, ko julaaɓe mawɓe. E ngolɗoo laawol kadi ko Muhaamed Khuuna wul Haydalla, mo ɓiɗɓe njooɓtoraa wonde hoore ndee ajaande, winndi hooreejo leydi, hono Muhammed wul Abdel Asiis, ina woytoo ko kalifu geɗe nder leydi sowti innde ɓiɗɓe mum koo, sibu, e wiyde makko, “doosiyee dorog ina woodi e Muritani ko ɓuri duuɓi noogaas” tee “hitaande kala dorog ina jaggee e jookli leydi hee kala”. O siftini heen cakkitiingol ngol ɗo soldaat gooto waraa heen. O naamnii “hol ko haɗi hoore tuumaaɓe ɓee, ganndaaɗo no feewi, nanngeede ?”
Yimɓe ina ngoni e oo bone mawɗo njoofnaani, ajaande woɗnde, bonnde, timpii e men, “haafeere Maasina”.
Eɗen mbaawi wiyde laamu Muritani wonde “So Alla jolaama bonde e baañoowo, wuurtata e mum ko teko !”
Muttaar
