Ko e lewru abriil 2006, Fooyre Ɓamtaare ƴettitnoo golle, caggal nde yowaa e hitaande 1989. Gila ndeen, haa e ñalngu hannde nguu, joomiraaɗo ina rokki en mbaawka yaltinde nde e kala lewru.
Ko e lewru abriil 2006, Fooyre Ɓamtaare ƴettitnoo golle, caggal nde yowaa e hitaande 1989. Gila ndeen, haa e ñalngu hannde nguu, joomiraaɗo ina rokki en mbaawka yaltinde nde e kala lewru.
Nde meeɗaa sownude so wonaa laabi ɗiɗi walla tati (mee 2006 e desaambar 2010). Gila ndeen kadi haa 2012, Alla ina waɗi sutura, hay so Fooyre alaano hay kaɓirgal gootal ngal jeyani hoore mum, ɗuum haɗaani nde yaltude nde nde foti yaltude kala.
E hitaande maayirɗe 2012 heɓi ballal laamu wallitta kala jaayɗe kuuɓnuɗe sarɗiiji. Ngaal ballal e balle dewɗe heen mballitii no feewi kasdi joɗnde hesere Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani kam e jiilgol lowre internet Fedde ndee. Gila 2006 faade hannde, en njaltinii 120 tonngoode, fotde 2 000 winndannde toɗɗiiɗe denndaangal fannuuji… (So hiisaama ina wona 200 deftere tawa heen deftere kala ko 200 hello). So won sikkitinooɓe mbaawka ɗemɗe men, majjunooɓe ɗemɗe ngenndiije njarribanooma e nder jaŋde laamu, hannde ceerti e sikke : Fooyre Ɓamtaare heƴii e sato jaayɗe leydi ndii. Ko noon kadi wonande lowre pulaar.org laatiinde hannde lowre Pulaar ɓurnde wuurde e lowe Pulaar goodɗe e internet. Ɗum firtaani caɗeele ngalaa ! Caɗeele ina ngoodi haa keewi, kono limten heen ɗiɗi ɓurɗe teeŋtude ɗee.
•Ngalu : Fooyre Ɓamtaare, ina sokli dañde ngalu ngaddanoowu ɗum waawde dañde winndooɓe duumiiɓe ngam hoybinande ardiiɓe jaaynde ndee e alɗinde nde e huuɓnude soklaaji keblugol e muulngo mayre kam e kasdi internet lowre Fedde ndee. Ɗuum noon ɗaɓɓi ko ngalu ngu famɗaani. Njeeygu jaaynde ndee e ballal laamu (ina famɗi tee rewondiraani) mbaawaa huuɓnude ɗuum.
• Haralleeɓe : Peewnugol jaaynde ina ɗaɓɓi hannde margol karallaagal kesal, haa arti e won ɗeen gollirɗe (logiciels) karalleeje peewnugol jaayɗe e gollorɗe nate e wideyooji. Ko noon kadi lowre internet ndee ɗaɓɓiri heɓaare duumiinde e margol karallaagal ceeɓngal. Alaa e sago ndañen no keblir-ɗen fotɓe wallitde hooreejo jaaynde ndee e heɓɓitaade golle so ngonka ɗaɓɓii.
Duwaawu men hannde ko dañde no ñawndir-ɗen ɗee caɗeele. Maa wonii ngalu, maa wonii sukaaɓe softuɓe heɓɓittooɓe, maa wonii geɗe ɗiɗi ɗee kala.
Bookara Aamadu Bah, hooreejo Fooyre Ɓamtaare
