“Muritani ina fiɓondiri e Al KAYDA (Aqmi) gila e hitaande 2010, aadi wonde Moritani yanataa e tuddule maɓɓe konu e nder leydi mum, kamɓe ne maa ɓe ndartin njanguuji maɓɓe e nder leydi hee”. Ɓe ɓeydi heen nii “Muritani nii huniima rokkude ɓe hitaande kala hakkunde ujunaaje 10 miliyoŋ haa ujunnaaje 20 miliyoŋ ooro e sarɗi tawa ɓe ndiftotaako tuubakooɓe e nder leydi eɓe ɗaɓɓira lomtinaneede kaalis” .
“Muritani ina fiɓondiri e Al KAYDA (Aqmi) gila e hitaande 2010, aadi wonde Moritani yanataa e tuddule maɓɓe konu e nder leydi mum, kamɓe ne maa ɓe ndartin njanguuji maɓɓe e nder leydi hee”. Ɓe ɓeydi heen nii “Muritani nii huniima rokkude ɓe hitaande kala hakkunde ujunaaje 10 miliyoŋ haa ujunnaaje 20 miliyoŋ ooro e sarɗi tawa ɓe ndiftotaako tuubakooɓe e nder leydi eɓe ɗaɓɓira lomtinaneede kaalis” .
Ko wanannoo yimɓe nguumu-ngaamalde, Dowla Amerik, rewrude e sarwiis mum ñukkintooɗo (CIA) taƴii mbabba e hakkunde : ɓe mbiyi wonde “Muritani ina fiɓondiri e Al KAYDA (Aqmi) gila e hitaande 2010, aadi wonde Moritani yanataa e tuddule maɓɓe konu e nder leydi mum, kamɓe ne maa ɓe ndartin njanguuji maɓɓe e nder leydi hee”. Ɓe ɓeydi heen nii “Muritani nii huniima rokkude ɓe hitaande kala hakkunde ujunaaje 10 miliyoŋ haa ujunnaaje 20 miliyoŋ ooro e sarɗi tawa ɓe ndiftotaako tuubakooɓe e nder leydi eɓe ɗaɓɓira lomtinaneede kaalis” .
Mbele ɗum fof ko goonga walla alaa ?
Haal pulaar en mbii “hul ko haalaa”. Kabaaru oo kam saaktii ko caggal maayde Ben Laadeen e pellital Dowla Amerik saaktude kala sirruuji ɗi tawrunoo mo. Eɗen nganndi kadi Demmbayal wiyino “So tawiino jamma yahat haa jennga tan naange wiya tay, maa wood ko yiyaa ina ruɓa hakkunde baali ko wonaa fowru tan”.
Muritani e njanguuji Al Qaydaa :
Njanguuji Al Qayda e nder Muritani puɗɗii ko e hitaande 2005 to rewo leydi ndii, nde ɓe ngunndotoo tuddunde konu Muritani, ɓe njooɓii heen fotde pittaali 15 ; ko e yonta laamu Maawiya wonnoo, o laawii heen no feewi, o noddi yoga e ofiseeji toowɗi e nder konu hee (Asiis ko heen jeyaa, kañum ardinoo e oon sahaa BASEP), o holliti ɗum en ko o neldoowo ɗum en to rewo leydi ndii, mbele ina palanoo yimɓe bonannde Aqmi. Won miijotooɓe nii ko ɗum ɓeydi yaawnude kuudetaa peewnanooɗo e Mawiya oo.
Gila e e oon sahaa njanguuji ɗii ndartaaki sabu e deesammburu 2007, tuubakooɓe tato wanngotooɓe (tuurist en) mbaraama e saraaji Eeleega. E hitaande 2008, ambasad Israayiil kam e nokku gooto, yanaama, pellondiral waɗi e nder Tafarak Seyna haa woodi ofisee polis maayi heen. Ɗum jiidaani e ameriknaajo baranooɗo to liksaar e njangu Kallaawi, tuddunde konu to rewo leydi Muritani, ɗo ɗo pittaali tati keddii. Ɗee geɗe fof ko tuggii 2008 haa e fuɗɗoode hitaande 2010. Ko e ngaal daawal kadi tuubakooɓe liggotonooɓe e fedde nde wonaa laamuyankoore españool en diftaa hakkunde ɗoo e Nuwaadibu, caggal ɗum ngoppitaa nde Al qayda rokkaa njeenaari. Tuggi noon feccere 2010 feewde ñalawma hannde oo, alaa bonannde nde Al Qayda waɗi e leydi hee.
Hol ko saabii ɗuum ? Alla dee anndi kono ameriknaaɓe won ko puɗɗii haalde heen caggal nde ɓe ɓe caakti sirruuji Ben Laaden caggal nde ɓe mbari ɗum e hitaande 2011 to Pakistaan.
« Hul ko haala »
Won ko haawnii, Muritani heerondiri ko e tuddule jihaadiyankooɓe no Maali nii, ina wiyee kadi yoga e soldateeɓe Aqmi (jeyaaɓe e senngo Moktaar bel Moktaar lollirɗo Ɗokko) njeyaa ko e Muritani. Hol no paamreten njanguuji Al qayda yo ndommbo Muritani, njanoya Kodduwaar, Burkinaa ekn…
Gila 2010 njanguuji nattii e Muritani, diftagol tuubakooɓe nattii haa ɗum addanii leyɗeele Hirnaange ɗee (Farayse, Ameriik ekn…) hiisaade Abdel Ajiiju no « kanndorgal tiiɗngal baawngal falaade bonannde Aqmii e nder diwaan o » . Ko teskaa kadi ko e nder wolde Serwaal (nde Farayse falotoo jihaadiyankooɓe e nder Maali) Muritaani jaɓaani wallitde Farayse, hay nde ONU mooɓi konuuji leyɗe Afirik keewɗe ngam reende kisal Mali e diwaan saahel oo, Muritani jaɓaani neldude konu mum. Kono ko haawnii heen koo, ko adii nde jihaadiyankooɓe tiimata Mali e laamu Tumaani Tuure, ABDUL Ajiiju ina « teɗɗintunoo reedu » mum, naatoya leydi Maali ina yanoya e jihadiyankooɓe e yamiroore Sarkosii, kono kadi teskaa hannde ko Muritani ina neldi konuuji to Santarafrik, to Sudaan e to Sawuud. Ee ndaw ko woɗɗi !
Ina jeyaa kadi e ko Abdul Ajiiju feliraa, woppitde mo won hoohooɓe Aqmi nannganooɓe ɗoo e kasoo, tawi njeyaa ko e ardinooɓe pusgu leydi Mali, ko wayi no Wul Bunaama gardiiɗo fedde wiyeteende Ansaar ediin, jiidaani e hoohooɓe MNLA, ɓe o jaɓɓinoo ɗoo e nder laamorgo leydi hee, tawi ko ɓeen ngonnoo ardinooɓe fiyannde ɗeɓnoonde yoolde Maali. E ñallunge hannde ngee, yoga e mooliiɓe Tuwareeg en e safalɓe jeyaaɓe Mali wonɓe Baasikunu ndokkaama fartaŋŋe wonde Muritaninaaɓe.
E sahaa nde Belees kompaaworee ardii Burkinaa Faasoo ndee, jotondiral e won e hoohooɓe Tuwareg en murtuɓe ɓee e won e jihaadiyankooɓe, diftotooɓe tuubakooɓe ina ɗaɓɓa njeenaaje humpaani hay gooto, hay so tawii ina anndaa darnde teefankaagal (yiilaade heen kuttirɗi) ɓurnoo heen wonde gollal makko, ɗum ina falaninoo mo njanguuji jihaadiyankooɓe. Ko caggal makko njanguuji puɗɗii e nder Burkinaa.
Ko woni heen goonga ?
Ameriknaaɓe kollii aduna oo ko kollittunoo. Mbele ko ɗum goonga walla wonaa goonga ? Ko kamɓe kam pelliti suurtude koolaaɗo maɓɓe e hare feewde e ownooɓe, hono Muhammed Abdel Asiis, kono « ko woni e lahal fof maa juuɗe njiytu ». Ko mbaaw-ɗen wiyde tan, gaa gaa teskuyaaji ɗi cifi-ɗen dow ɗii, Aqmi inan jokki e rommbaade Muritani, fiyii Maali, fiyoyii Burkina Fasoo e Kodduwaar, inan meeroo Senegaal….
Yoo Alla ɓooy woorondirde en e maɓɓe tawa ko e nanondiral men e leyɗeele aduna oo kala, daraniiɗe kaɓtagol bonanndeeji jihaadiyankooɓe tawa wonaa e dow naafigaagal e jogaade jeese ɗiɗi luutondirɗe.
Gelaajo
