Duɗal Buuɗal Yurmeende yuɓɓinii yeewtere pinal fattamlamre ñalnde 29 seeɗto 2017 to PK 8 e gardagol Saalif Soh. Wonaa ngolɗoo laawol woni gadanol duɗal ngal yuɓɓinde dillere waynde hono nii. Tuggude e nde duɗal ngal sosaa ñalnde 5 lewru mbooy 2013, hitaande fof engal yuɓɓina ko fulɓe ena mbeltoroo. Hikka noon, ngal suɓii ko ndeeɗoo tiitoonde : « Yeeso e ngaddinaaji Pinal Fulɓe( ngaynaaka) ». Yeewtanta ngal ko Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu mo Jiinge jeeri Tummbere.
Tuggude e juulal tiisubaar haa takkusaan juulaa nde golle ɗee puɗɗii ndee, sukaaɓe ɓee ngoni ko e kebungal. Kala ko ɓiyi pullo ena ñaantortonoo walla suɗortonoo, faɗɗa, gila e gaaɓgol, jawo, hootonnde, cakka, tengaade, cokdi e puuɗdi, njiyaama e dingiral ngal. Ko noon ne kadi cuɗaari kaggu e ngaafu debbo pullo ɓeydiri ŋari e faayiida kikiiɗe oo nde tawnoo ko ngaynaaka woni njaatigi kewu nguu.
To bannge njuɓɓudi dingiral ngal waɗaa ko e juuɗe suka laaɓɗo reedu, laaɓtuɗo golle, mo yimɓe fof njeeɓata gonal mum, njonaa timmal mum ena wiyetee Ɗaahiiru Galo Bah lollirɗo Almudel. Hiirde ndee hurmbitiri ko alquraana e ɗemngal Maysuur Bah. Rewi heen ko seppo ganni. Ngoon holliri e jaati ko nguurndam gaynaako e kuutorɗe mum. Caggal ɗuum, hakkillaaji kooti e jahɗo mo haastaaka hono Mammadu Demmba Sih, neldi mo duwaaw, kanko e denndaangal maayɓe juulɓe. Rewi heen ko jimol Duɗal Buuɗal Yurmeende e daande welnde Binta Haaruuna Soh. Bah Aadama Mammadu, teddiniraaɗo kikiiɗe oo waɗi haalannde naatnde e hakkillaaji caggal nde hooreejo fedde ndee rowi hono Deddi Bellel Soh. Ko ɗoo woni hankadi ɗo gorle ngarti e Gelongal Fuuta e yeewtere mum.
Yeeso e ngaddinaaji Pinal Fulɓe(ngaynaaka)
Hade jeewtoowo oo jolde e nehaande yeewtere ndee, adii tawo ko sifaade Leñol Fulɓe e sawaawo maggol gila Misira haa e Daande Senegaal e no Pinal ngal yuɓɓiri :
- Njubbannde e Daartol Fulɓe
Fulɓe ko leñol kaalowol Pulaar to bannge hirnaange, Fulfulde to bannge funnaange, ɓurngol saraade e nder Duunde Afrik wonande leƴƴi keddiiɗi ɗii. Engol tawee e nder 24 leydi e nder doŋre Afrik, ko wayi no Muritani, Senegaal, Gammbi, Gine Bisaawo, Gine Konaakiri, Mali, Burkinaa Fasoo, Niseer, Niseriyaa, Kameruun, Caad, Siraa Lewoon, Somali, Sudaa, Centar Afrik, Togo, Benee, Ecoppi haa e Eritere. Haawnaaki tawa won ɗo ngol filtata banngeeji goɗɗi kono ko e nder ɗeeɗoo leyɗeele ngol ɓuri jaalɗaade.
Fulɓe ndaroyiima hannde to bannge keewndi e 82 miliyoŋ walla tati aadee. Fulɓe ko leñol ɓooyngol saɗne. Ko ɗuum jeyi sabaabu wiɗtooɓe heewɓe ena luurdi e asli maggol. Ɓurɓe heewde ɓee noon mbaɗi ngol dawi ko Misira. Deftere Professeur Abuu Bakri Muusaa Lam “gila Heli e Yooyo haa Fuuta Tooro » ena seedtoo ɗuum. Binndi wiɗtooɓe mawɓe wayɓe no Sheek Anta Joop e Tewofiil Obennga kadi luurdaani heen.
Nde ngol feri Misira, ngol rewi e jeereende mawnde Sahara, fotde dumunna juutɗo seeɗa. Ngol ɗacci ɗoon ɓarakke maggol e nder wimmbalooji kaaƴe ɗo ngol koɗnoo. Ko ɗee ɓarakke woni ko wiyetee e ɗemngal farayse: peintures rupestres. Ko e ɗeen ɓarakke haa hannde, woni ɗo alkule kuutorteeɗe hannde e binndol ɗemɗe winndere ndee, ƴoogaa. Henri Lothe, Teophile Obénga, Seek Anta Joop, Mustafa Booli, Mammadu Sammba Joop Murtuɗo e Abuu Bakri Muusaa Lam ena ngooŋɗini ɗuum.
Ngam hollude ɗo cawaaje Fulɓe ndewnoo e nder doŋre Afrik, Arɗo Jeeri ena wiya e nder yimre “ Pullo, holi aan?”:
Ko miin woni taanoo Buytoori pernooɗo funnaange, ferani Niil
Ko mi Fiiraawuuna cuɓinooɗo hoɗorde e Tebes e to Memfiis.
Mi ɗaccii ɓarakke e Nibi e to belgol Rifte
Mi rewii e Darfuur, mboɗo yaaɓani Baafuur
Mi taƴtii Sahel, funnaange e hirnaange, Niil haa Senegaal.
Ko miin woni Boɗaajo to Niiseer, Caad e to Sudaa, mo gerewol cinkangol
Ko miin woni Bolaaro Maasina, Jaalaalo Kinndi, joom gaawe tookaaɗe
Ko miin woni Girlaajo Haayre, Nduyeejo to Fuuta Jaloŋ, jooɗotooɗo e Jappeere, hakkunde Batu Mawngu, fiilee Lefol ŋarɗungol
Ko miin woni Pereejo Ferlo, pernooɗo haa yanoyi e powle Benuwe.
E sahaa mo ɓe ngoni e Jeereende Sahara, ɓurnoo tabitde to bannge golle ko nehgno kulle, sehngo kaaƴe, remru, waaño walla awo e ɓogguru ɓiɓɓe leydi. Nde ɓe ngummii e nder jeereende Sahara haa no ɓe ngardi haa e daande Maayo Senegaal ko daawal juutngal. Ko ɗoon golle goɗɗe ɗee coɗaa heen walla njuɓɓudi ndii ɓeydii yaajtineede. Geɗe faggudu ɗee ɓeydii, fannuuji goɗɗi naattinaa heen ko wayi no tafngo(tawi jamɗe njiytaama), cañu, mahngo, ɗatngo, sehngo haa e geɗe denndaaɗe ko wayi ndema e njulaagu. Ko ɗuum addi miijo fanninde golle haa ɗum jibinoyi kinɗe. Ɗeen kinɗe noon addi ɗumen ko feccere golle ngam jokkondirde e timmondirde ngam tafde njuɓɓudi renndo moƴƴiri. E teskaade won e kinɗe ɓuri jaalɗaade ko to bannge hirnaange duunde ndee, haa teeŋti hakkunde Muritani e Senegaal e nokku biyeteeɗo Fuuta Tooro oo e ko askitintoo e mum.
Ko njeñtudi ɗeen kinɗe e jotondiral e timmondiral hakkunde majje, ko e dow ɗuum Pinal leñol ngol mahaa. Ɗum yiɗi wiyde haa hannde ko Pinal leñol Fulɓe ko njoowaandi, wonaa njeñtudi hinnde wootere.
- Hol ko woni Pinal?
Helmere Pinal, e humpito men, ena jogii sifaaji ɗiɗi: Pinal Neɗɗo e Pinal Leñol
- – Pinal neɗɗo ena fira denndaangal humpitooji walla gannde peertinooji hakkille, ɗe neɗɗo mari ummoraade e jaŋde, ɗanngal walla e keɗtagol.
- – Pinal leñol firta ko denndaangal aadaaji e jikkuuji ɗi leñol ena heptiniree tuggude e njuɓɓudi, ɗemngal, doosɗe, aadaaji, woɗaaji, diine, ñamri, horɗorde, kadduki haa e ñeeñal(fitiram-gollaagu e naalankaagal). Haa ɓeyɗoo laaɓde, mbiyen Pinal woni jelogal leñol. Ko kañum seerndata hakkunde leƴƴi jiiduɗi guri ɓalli. Ko ooɗoo fannu ɗiɗaɓo njiɗ-ɗen joofaade e nder ndeeɗoo yeewtere.
- Pinal Fulɓe
Pinal fulɓe ko njoowaandi. Ko njeñtudi denndaangal kinɗe ɗee ngollii walla mahi ngal. Ko kinɗe ngoni doosɗe renndo ngoo, wootere heen fof ena jogii heen tugawal walla tuufeere. Kinɗe Fulɓe ko 13, mooftuɗi cuuɗi, galleeji e pooye.
Renndo Fulɓe ena waawi fiyreede yeru no lekki ki cate 13, fooɓre e ɗaɗi. Cate ɗee ngoni Kinɗe ɗee, fooɓre ndee ko Ɗemngal, ɗaɗi ɗii ngona Pinal ngal.
Haade en mbaawaa haaldude ɗoo denndaangal kinɗe ɗee, wootere heen fof ko addi, alaa e sago tan cuɓo-ɗen yeeso wooto e nder gaddinaaji Pinal Fulɓe, jeyi sabaabu heertinde yeewtere men hannde e Ngaynaaka ko sabu Almuɓɓe Duɗal Buuɗal Yurmeende njahri ko oon fannu.
Tesko-ɗen wonde:
- En kaalaani Ngaynaaka ɗo sagata Pullo tuggotoo gaawal, sinndoo njuulaawi walla jaasi, wakkoo hudusuru, rewa e nayi.
- En kaalaani ɗo debbo Pullo hoccata ɓirdugal, daasa daɗol, tiindoo e dammbol walla e hudum ñalbi ngam hoontinde.
- En kaalaani ɗo kadi no ganndo Pullo soñtinirta dabaaji, yiɗtinirta gañnooɗi walla haayortoo caliiɗi.
Njiɗ-ɗen joofaade ɗoo ko no ngaynaaka ardi e sirluuji e seremelleeji jahdooji heen ngam udditande yontaaji hannde ɗii boli wiɗto, teeŋti e wonɓe e teeru walla jibinaaɓe to woɗɗi Nehaande mumen Yummaare.
Iwdi Nagge
Hade ngaynaaka woodde ko maa jawdi woodi tawo. Fulɓe ngadii nehde e jawdi ndariindi ko Nagge. Nagge ummii ko e ndiyam e kawraangal denndaangal haalooɓe ko fayti e iwdi walla e asli nagge:
- Lawɓe mbiyi, hay so teeŋtinaani iwdi nagge:“ ko lawɓe ngaddi nayi kono ko Fulɓe aynaaɓe naftorii…. Labbo dikko, Pullo Sammba, Bammbaaɗo Demmba. Jelliŋeere fuɗɗi nayi, fuɗɗi ngaynaaka. Ɓirduɗe baddi, lalorɗe eeri, Mali sehi, Malaawo soodi, gawri kewndi, kosam keewɗam, arsuko e yaajeende, ñiiɓal joom-galle.
Won kadi ɗo lawɓe, haa hannde, teeŋtinta jiidigal hakkunde Fulɓe aynaaɓe e lawɓe e nder njimri mumen:
Ñalnde Pullo gaynaako e Labbo kaɓi, ɗaccee ɓe ɓammbondira, ko kañumen njiidunoo, coori mbalka e ɓirdugal, njahdi Baanoo weendu nayi, njahdi Kaaƴaa Kummba Galo, njahdi Layki e Soorokum.
- Seereraaɓe mbiyi:” ko Pullo e Seereer koɗdunoo e daande maayo ɗo Nagge fuɗɗunde ngaynaaka yaltiri e ndiyam ɗoo. Seereer oo fuunti nge haa nanngi nge, Pullo oo jaaɓni nge, waɗti aynude nge, heerorii nge.
- Tuugnaade e wiɗto ngo Arɗo Jeeri heɓnoo e Aamadu Hampaate Bah, Silitigeeɓe Fulɓe wayɓe no Arɗo Demmboo Soh to Ndilla e nder Ferlo Senegaal e biyeteeɗo Moolom Gawlo, fanniyanke to bannge asko e jiidigal hakkunde cuuɗi Fulɓe, jeyaaɗo haa hannde e oon diiwaan Ferlo, ndiiwtaani wonde nagge ummii ko e ndiyam. Ɓe teeŋtin wonde ngeen nagge ko ndurmbeele walla ndurmbeliiwe wonnoo. Ko Caamaaba(won wiyooɓe Caanaaba walla Ninkinanka) resndi nge Kuumeen.
Haa hannde e wiyde maɓɓe, nde Caamaaba resndi Kuumeen ñale ndurmbeele ngee, nge yeñii no feewi. Kuumeen ne noddi Ilo Yeladi Jaaƴe Saadiga Saŋre Boɗewal Maakama, resndi ɗum nayi ɗii. O janngi Ilo sirlu ngaynaaka e dow 12 karawal walla boowal. O rokki ɗum nande haala Kulle, kuuje e puɗi e anndude puɗi cafrooji rafiiji yimɓe e jawdi.
Ko ɗeen karaaaje walla boowe 12, ɗo Ilo jannginanoo, fulɓe tuugnii ngam toɗɗaade lebbi 12 hitaande. Caggal heblo Kuumeen e Ilo, Forforoondu, joom-suudu Kuumeen, rokki Ilo Dammbol ngol piɓle 28 e sirluuji mum.
Nde Ilo heɓi ganndal nagge, mari sirlu kulle, puɗe e kuuje, anndi ko soomi e ndowgu e ko suuɗii e leydi, ƴelliti ko ngaynaaka. Ko ndeen woni nde ngaynaaka fuɗɗii. Fuɗɗi ngaynaaka ko Ilo Yeladi. Fuɗɗi ngaynaaka ko nagge. Ko Ilo fentanaa leeɓol Fantaŋ to wiyetee Jaaɓi Jaara e nder leydi Mali e wiyde Abdul Ajiiju Jallo, hooreejo Tabital Pulaagu Mali, jeyaaɗo to Gaawi Nanee.
On njaaraama!
Hiirde ndee haaɗaani tan e yeewtere ndee, nde jokkii. Mago faytungo e jaŋde e jime jirwuɗe mbaɗaama, jime cifotooɗe ko yowitii e ɓamtaare, kaawisaaji Fuuta e duɗe ɗemɗe ngenndi am. Rewi heen ko bismaaɓe, rokkaaɓe konngi ko wayi Kaaliidu Geddaaɗo, Inspecteur Mohammedu Paate Jallo e Siley Demmba Yaajuru Bah. Ɓe cifii ŋarɗugol kewu nguu, ɓe manti suka gardiiɗo golle ɗee to bannge nehdi, neɗɗaagal e ngenndiyankaagal hono Saalif Soh (won e maɓɓe ko tolnodiiɓe baaba mum suka oo). Caggal konngi ɗii ko tinndinoore koɗdigal rewi heen. Yaayaa Njaay, gorko Mbaañ, diiri Murtuɗo Joop, jatti Hammaat Maamuudu e Hammadi Kaaliidu, toƴƴi daande. Darinooɓe e ɓe hakkillaaji mumen puɗɗinoo eggude e kewu nguu, moɗti poofaali, keɗtii e oo suka naalanke belɗo daande, jooɗɗo e ndaaratnde mo yawnaaki koltu. O deƴƴi, Almudel Bah naatani dokkirgol seedanteeje teddungal. Ko ena tolnoyoo e 12 seedantaagal rokkiraama e oo kikiiɗe.
Hiirde Duɗal Buuɗal Yurmeende waɗii faayiida. Gaagaa geɗe pinal kolliraaɗe ɗee gila e coñce haa e kuutorɗe, pelle Yiɗɓe Diɗɗal, Lappol Yaakaare, Jaalal Pulaagu, Hoodere Ngenndi, Kawral Woɗaaɓe Ngam Ɓamtaare, Sukaaɓe Ngam Ɓamtaare Hamdallaahi, Sukaaɓe Ngam Ɓamtaare Daar Salaam e Piindi Pinal Boosoya tawtoraama hiirde ndee, ndokkaama konngi, njettinii nule mumen. Duɗal Bele Ndenndi, Aamadu Hampaate Bah, Demmba Aamadu Bari, Momti Majjere e Humambinnaagal e Lewlewal Pulaagu ne keedtaani heen caggal.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
