Makki Sal, hooreejo leydi Senegaal jaɓɓiima lappol Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele ñalnde 10 lewru oktoobar (kawle) 2017 heedde 18w30h to galle laamorɗo leydi ndii e ballal e tawtoreede Mohammadu Ngom lollirɗo Farba Ngom, sarɗiyanke to Suudu Sarɗiiji Senegaal. Ardii lappol Tabital Pulaagu ngol ko Alhajji Alfaa Aamadu Jallo mo Gine, hooreejo fedde ndee. Faandaare ndee ko yiɗde tintinde e teddinirde Makki Sal eɓɓoore galle pinal ɗaminaaɗo waɗeede to wuro Aañam Godo sabu wonde e leydi ndi Geno ardini mo e ɗaɓɓirde mo ballal. Yimbe arnooɓe ɓee mbaɗaa lasal e cakkital Farba, naati e yeewtirdu galle oo, kollaa ɗo gooto fof foti jooɗaade, jooɗii, sabbii e garal Mawɗo leydi. Makki naati, yimɓe ɓee ñoŋtii, ndarii, o taarii joɗnde ndee, o tawi gooto fof ɗo darinoo, o salmondiri e mum, o habrondiri e mum e Pulaar laaɓɗo cer haa o gasni, o jooɗii e jooɗorde makko. O bismii seto arngo ngoo, jooɗtii. Hade makko rokkirde konngol, o wiyi, kanko Makki : « hannde dey Pulaagu weltoto sabu ko Pulaar tan hebori haaleede ɗoo, so Geno ñaawii ».
Udditi batu nguu ko Farba Ngom ngam anndinde Mawɗo Leydi ndii sabaabu gadduɗo ɗoon lappol ngol. Farba rowi, Tabital Pulaagu Senegaal ƴettii e ɗemngal Demmba Soh, cukko hooreejo catal ngal. O bismii jamaanu nguu, o jaari Makki Sal sabu golle tiiɗɗe ɗe seeraani e waɗde e waɗande ɓe. Demmba Soh joofni konngol, gorle ngarti e Docteur Mammadu Alasan Bah, gardinooɗo ARP/Tabital Pulaagu Senegaal. Oon ko gorko dewindiiɗo golle galle pinal oo, gila nde woni miijo haa ko o woni e tabitineede koo. Ɗum firti ko omo anndi no miijo galle oo ardunoo, no leydi Senegaal suɓiraa, ko addani wuro Aañam Godo toɗɗeede ngam jaɓaade ɗoon galle oo, no wuro ngoo rokkiri leydi e ko rokki e weertaango, no goomuuji yeeso Aañam e Farayse cosiraa ngam tammbaade golle ɗee. Ko noon ne kadi woni no o humpiraaka golle tuubakooɓe resndaaɓe golle harallaagal mahdi galle oo (architectes), gila e fuɗɗoode haa heɓi ɗo yahrata hannde ɗoo. Mammadu Alasan Bah waɗi ciimtol juutngol, laaɓngol e Pulaar tawo, caggal ɗum waɗti e ɗemngal Farayse mbele tuubakooɓe ɗiɗo wonɓe jooɗiiɓe ɗoon ɓee ena paama ko o haalnoo koo. O sakkitorii ɗaɓɓirde Makki Sal nde yettinta miijo Tabital Pulaagu wonande denndaangal yontidiiɓe mum, haaldiiɓe mum haa e fewjidiiɓe mum, wonde Fulɓe njiɗi tan ko jam. Aduna oo hannde ena rummbii, ena jiiɓii, ena heewti boneeji. Tabital Pulaagu ena goongɗini wonde so hoɗdiiɓe fulɓe ngalaa e jam, fulɓe mbaawataa dañde jam. Ko noon ne kadi so Fulɓe ngalaa e jam, hoɗdiiɓe mumen ngonataa e jam, ndeeƴataa. Ɗum noon omo ñaagii nde ɗemngal koɗdigal moƴƴal e jurmondiral wontata ndolo dawrugol mbele jam ena arta e leyɗeele ɗee.
Caggal ɗuum Makki Sal heɗtii ko tuubakooɓe ɗiɗo haralleeɓe mahdi, Jean Philip Wassala e Pierre Léotard, arduɓe e seto ngoo. Eɓe ngollodoo e karallo tato senegaalnaajo, ena wiyee Muktaar Bah. Jean Philip Wassala ƴetti konngol ngam faamnude no galle oo mahretee, gila e leydi e simoŋ kuutorteeɗo oo, kuɓeeje ɗee, caaleeje ɗee, geɗe pine joɗorɗe waɗeede heen ɗee haa e nafoore ɗaminaande heen wonande diiwaan oo, leydi ndii haa e Duunde Afrik ndee. O ɗawaani hooreejo leydi ndii humpitooji ɗi o mari e oo fannu e ko addani mo suɓaade yo mbaydi galle oo siforo noon. Makki Sal weltii e firo ngoo, kono naamndii mbele kamɓe haralleeɓe ɓee eɓe mbaɗani ɗum ɗereeji tuugnorɗi. Jean Philip ummii, tawoyi mo ɗo o jooɗinoo ɗoo, huufni mo deftere, nawdi heen firo. O moosi, o wiyi: “ A haalaani jaajeendi galle oo e ko eɓɓoore ndee jogori roondaade e ceede kadi mi yiyaani ɗoo lappi nayi !”
Jean Philip ruttitii e haala, anndini mo wonde ɗuum yejjitaaka, waɗtaa ko e rogere ɗimmere ndee. Kono haa hannde weertaango dingiral galle oo ko ektaruuji nay (4 ha) walla 40 000 meeteer kaaree (40 000 m2). Leydi ndii ko wuro Aañam Godo rokki Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele, rokkiri ndi pandungal. To bannge ceede, eɓɓoore ndee roondii ko miliyoŋ e teemedde tati ujunere e ceede oroo (1 300 000 Oroo).
Caggal ɗuum Sammba Tuure mo Aañam Lihduɓe, gardiiɗo Goomu Yeeso Orop, ɗowɗo golle e geɗe galle pinal Aañam Godo gila e miijo haa ɗo wonaa ɗoo, ƴetti konngol ngam timmitinde ko Jean Philip haalnoo koo.
Alhajji Alfaa Aamadu Jallo bili haala seto ngoo, biliri ka njettoor teeŋtuɗo feewde e Mawɗo Leydi Senegaal e anndinde mo wonde Pulaagu alaa hannde ngoƴa so wonaa no galle oo mahraa. Wallude no o darorii ko wallude Pulaagu no ɓamtorii, no hisniri pinal mum e no ƴellitiri neɗɗaagal mum. O ummii, Alhajji Alfaa Aamadu Jallo, o tiindii e Makki, Makki ne ummii, ɓe calmondiri, o weeɗi mo deftere galle oo e yeeso natoowo e naɓoyanke galle oo. Kelle poɓi ngam hollude weltaare huuɓtidinnde.
Makki Sal, nde ƴetti konngol, adii ko duwanaade seto arngo ngoo, no ardi e jam e kisal nii yo ngo hootir noon e ɓesngu maggo caggal nde fantini hollude weltaare mum e oon kikiiɗe. O fodani Tabital Pulaagu wonde maa o waɗ e galle oo ko tiiɗi hay so tawii o hunontaako Fedde ndee ko o jogori waɗde heen ɗoon e ɗoon. O ɗaɓɓiri Tabital Pulaagu nde ummantoo golle ɗee mbele ko leeli fof, eɗe njoofa e hitaande 2018 aroore ndee. Ɗoon, o yeeƴtitii e Farba Ngom, o wiyi ɗum: “aan ne kay ko a baɗoowo heen, kadi a wonataa caggal waɗooɓe”. Farba jali, wiyi so Geno jaɓii ko mi baɗoowo heen, kadi ko caggal maa ndewat-mi. Makki ruttitii e galle oo e nafoore mawnde mo o waawi addande Fulɓe haa teeŋti e kisnugol jaatiiji maamiraaɓe mumen haa e kuutorɗe ganni ɗe kesam-hesaagu e joljole garɗe ngoni e riiwtude. Leydi fof, maa geɗe pinal mum moofte ɗoon tawa njuuteendi sahaa alaa ko waylata heen, alaa ko bonnata heen. Makki wattindorii ko ngoƴa ka Docteur Mammadu Alasan Bah haali kaa so aawde jam mbele kisal ena duumoo e nder ngenndiiji Fulɓe e hoɗdiiɓe mumen. Hannde, won e leyɗeele, Fulɓe mbaɗtii tuumeede heen bonannde walla jokkondirde e ownooɓe. Ɗuum noon Fulɓe ena kaani salaade ɗuum sabu won ko ɓe nganndiranoo ko wonaa wonde ownooɓe seɓɓitiiɓe. Ko e dow ɗiiɗoon konngi, Makki woppiti seto ngoo caggal nde hesɗitini weltaare mum. Ko ɗoon kadi, haa hannde, heewɓe ndañi huutoraade fartaŋŋe weeyo weltaare wonaango ngoo ngam yettinde Mawɗo Leydi Senegaal ngoƴaaji goɗɗi ɗi leñol ngol fotata soklude ko wayi no naatgol Ɗemngal Pulaar/Fulfulde e dingire Microsft walla Google, nde tawnoo ko Persidaa Abdullaay Wad walli ɗemngal Wolof haa dañi ɗisaade e doggol ɗemɗe winndere. Seto ngoo waɗdi e makko natal ɓesngu, waynii mo, yalti ena weltii.
So liingu yarii kodde, yo yettu Geno, yetta lawƴoynooɓe kore !
Hol ko rokki Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele fartaŋŋe jooɗodaade e Makki Sal, hooreejo leydi Senegaal e haaldude e mum ɗiiɗoo haalaluuji tiiɗi, pattamlami ?
E jaabawol, rokki oon fartaŋŋe ko biyeteeɗo Sammba Tuure ena jeyaa Aañam Lihduɓe. Sammba Tuure, hay so addaani miijo yo galle pinal oo waɗe e Aañam Godo, jeyaa ko e fuɗɗuɓe e semmbinɓe miijo yo galle pinal wood ɗo waɗaa. Ko kanko ardinaa golle ɗee. O tafani ɗe goomuuji ɗiɗi tammbotooɗi, ginniraaɗi Goomu Yeeso. Waɗi ko Goomu Yeeso Orop e Goomu Yeeso Aañam. Goomu Yeeso Orop ko kanko Sammba Tuure ardinaa ɗum. Nguun ena waɗi ko wonaa fulɓe tan. Engu waɗi tuubakooɓe, gila e haralleeɓe mahdi haa e fanniyankooɓe catiindi walla taariindi. To bannge goomu nokkuyankeewu nguu ardinaa ngu ko biyeteeɗo Hajjaa Jinndaa Dem mo Aañam Coɗay.
Sammba, gila e hitaande 2004, nde haayre adannde ndee aafaa, seeraani e daɗɗude peeje, e diisnondireede ngam miijo ngoo yulta. E nder jokkondire makko, Geno haaji yo o haalan ɗum Farba Ngom, Meer Aañam, sarɗiyanke to Suudu Sarɗiiji Senegaal, junngo ñaamo Makki Sal. Faandaare ndee wonnoo ko mbele miijo ngoo ena yettoo Makki Sal, hooreejo leydi Senegaal. Farba Ngom luutnaani jikke, nani, jaɓi, kañum ne hunii addude heen ballal mum haa timma so waɗde joli (paasuuji) e jippule arooɓe ɓee. Farba Ngom yettini Makki haala kaa, ɓe nanngi ñalnde talaata 10 lewru oktoobar (kawle) 2017. Farba ruttitii e Sammba, habri ɗum. Sammba Tuure ne jokkondiri e denndaangal ardiiɓe cate Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele, ɓe waawnoo heɓde e jeew-deesto ngam anndinde ɗumen wonde hooreejo leydi Senegaal ena heɓii jooɗodaade e mumen ñalnde 10/10/2017. Fotnooɓe arde ɓee fof naati Ndakaaru ko ñalnde 9 kawle ndee. Ñalnde 10 mayru, ɗum woni janngo e mum, Farba Ngom bismii arɓe ɓee fof to galle mum, waɗani ɗumen bottaari. Faandaare Farba Ngom e ngoon ñalanndo jogii ko jeese ɗiɗi :
1- teddinde hoɗɓe arɓe ɓee
2- siggude e yuɓɓinde ko jogori haaloyeede to mawɗo leydi too.
Joɗnde ndee hawri yo Farba uddit, caggal ɗum Tabital Pulaagu Senegaal waɗa bismaango, Docteur Mammadu Alasan Bah waɗa daartol galle e ko seto ngoo sokli e Makki Sal. Caggal ɗum haralleeɓe mahdi ɓee ndokkee konngol, ndallina golle mumen, so won ko Sammba Tuure foti ɓeydude heen, e oon sahaa, ɓeyda. Hooreejo Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele, Alhajji Alfaa Aamadu Jallo bila haala kaa, rokka mawɗo leydi soomdu ɗereeji galle ɗii. Haala kaa hawraa, luural waɗaani. Farba waɗii ko tiiɗi kadi haalii ko tiiɗi e oon ñalawma so waɗde teddungal potngal nii e haalde haala mbelka mbeltinka yimɓe fof. Seto ngoo hawri ko 22 neɗɗo, Ɓiɓɓe Fulɓe 20 e woɗeeɓe ɗiɗo. Ɓeen ngoni:
- Alhajji Alfaa Aamadu Jallo, hooreejo Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele, ummoriiɗo to leydi Gine
- Professeur Demmba Soh, cukko hooreejo Tabital Pulaagu Senegaal
- Docteur Mammadu Alasan Bah, meeɗnooɗo ardaade ARP/TP Senegaal, diisnondirɗo fedde ndee, juknaaɗo konngol seto ngoo .
- Mammadu Kanndee Bari, hooreejo Tabital Pulaagu Gammbi
- Tabara Hammaat Bah, kolaaɗo kuuɓal Tabital Pulaagu Muritani
- Galo Guuroowo Jallo, kalfinaaɗo Pinal Tabital Pulaagu Senegaal
- Sammba Tuure, gardiiɗo Goomu Yeeso Orop, ɗowoowo eɓɓoore galle Pinal Aañam Godo
- Meeta Mbaalo, cukko hooreejo ɗimmo Tabital Pulaagu Senegaal
- Saydu Bah Ndulumaaji, hooreejo Kawtal janngooɓe Pulaar/Fulfulde e winndere
- Hajjaa Jinndaa Dem, hooreejo Goomu Yeeso Aañam – Tabital Pulaagu Senegaal
- Idi Dooro Jallo – Tabital Pulaagu Senegaal
- Abdul Maalik Jallo – Tabital Pulaagu Senegaal
- Defaa Wan – Tabital Pulaagu Senegaal
- Daawda Demmba Soh, jaayndiyanke Rajo Aañam, yeewti Pulaagu
- Demmba Galo Bah – Tabital Pulaagu Senegaal
- Yuunus Sammba Baalo – Tabital Pulaagu Senegaal
- Bale Kah – Kalfinaaɗo CukTabital Pulaagu Senegaal
- Muktaar Bah, karallo ko fayti e mahdi
- Abdullaay Sih – Tabital Pulaagu Senegaal
- Jean Philip Wassala, karallo mahdi, tergal Goomu Yeeso Orop
- Pierre Léotard, fanniyanke catiindi, tergal Goomu Yeeso Orop
- Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu, nulaaɗo jaaynde Fooyre Ɓamtaare Pulaar Muritani.
Ko ɗoon wonaa haa 18w00, seto ngoo joli e werlaaji, yahde e Farba ngam yettaade ko adii seeɗa 18w30h, waktu dottanaaɗo aadi hakkunde seto arngo ngoo e hooreejo leydi ndii.
Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
