Ɓesngu Niimaa Worgo e gardagol Huseyni Soh jooɗiiɗo to Bergamo Itali to bannge ɓulno, yuɓɓinii kewu ngam aafde tuufeere adannde, ngooroondi galle Pulaar e nder wuro mum ñalnde 22 e 23 lewru juko 2017. Galle oo inniraa ko Niimaa Tengella, wiyaa Galle Pulaar Niimaa Tengella. Ɗowi golle ɗee ko Jaaƴe Hammadi Gelaajo Bah e ballondiral Abdul Gelaajo Bah, gardiiɗo sukaaɓe Niimaa, Jaaltaaɓe Abuu Soro Amayel Jaw, Abuu Gey, Aamadu Cilo Ayse Jaw e tawtoreede ɓesngu Niimaa e kuuɓal, rewɓe e worɓe. Teddungal kewu nguu e teddeendi mum mbaɗaa ko e innde Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu mo Muritani garɗo jooɗɗinde (joƴƴinde) tuufeende adannde galle oo.
Weertaango galle oo ko ujunnaaje sappo meeteer kaaree (10.000 m2). Waɗetee e makko ko duɗe pulaar, duɗal quraana, paabi jaatiiji maamiraaɓe men donaaɗi e jeewtirɗi pinal Fulɓe e diine Lislaam. Kewu ngu waɗi ko e yeeso hilifaaɓe dawrugol halfinaaɓe diiwaan Maatam. Ena e ɓeen cukko mawɗo falnde Maatam (sous-préfet) e seto mum, Malal Dem e Yaayaa Dem to Ndulumaaji, meer diiwaan oo Aamadu Yubba Sal e jagge mum e cukko meer Nabbaaji Siwol ena wiyee Umaar Dem.
Hade geɗe ɗee naataneede, Meer diiwaan oo e joom-wuro Niimaa hono Mammadu Saydu Jaw ƴetti konngi, kaali ɓure gonɗe e galle oo so tawii o rewii laawol. Ɓe manti darnde wuro ngoo e njuɓɓudi mum, ɓe njuutnii e tiiɗnaare sagataaɓe wuro ngoo, tuggude e wonɓe ɗoon haa e ɗanniyankooɓe ɓee. Nde ɓe ndowi konngi maɓɓe, rewnaa heen ko seppo ganni rewɓe Niimaa e ƴaro baali. Nde punndi mukki haa huulti, beeyni kaɓɓitaa, gooto fof arti e toŋorde mum, ko ndeen woni nde teddiniraaɗo ñalɗi ɗii noddaa ngam fawde tuufeere adannde e yeeso natooɓe e naɓoyankooɓe hakkunde kelle, bawɗi e buubaaji. Ko ɗoon jamaanu nguu rowi golle subaka ɗee, ñaltoyi galle Jaaƴe Hammadi Gelaajo Bah, njaatigi ñalɗi e hoɗɓe ɓee. Heedde 16 w30h yeewtere fattamlamre daɗɗaa nde tiitoonde : nafoore janngude ɗemngal neeniwal. Yeewtiyanke oo ko Gelongal Fuuta ganndiraaɗo Njaay Saydu Aamadu e duuso hoɗdu Aamadu Coobeeri Bah, gorko Hamaraaɓe. Jaaƴe Bah waɗi ciimtol no Niimaa hoɗiri, haali hol gonɗo Niimaa Tengella Geɗal, uddiri haalannde mum golle e golwole jaambareeɓe fulɓe ɓennuɓe. Abbaas Jallo, ɓiyi Sammba Mayram Jallo Jeeri ari, toƴƴi daande gumbalaa, rewi ɗo baaba mum rewatnoo haa ɓalli fof nguli. Ɓee kiwtii ngoyi, ɓeya njuuri mo kaalis haa jiifa makko heewi. Ko ɗoon haalooɓe Pulaar mbiyata: “so waandu artaani baaba mum juutde laaci e waawde ŋaylaade, woto jaɓ kam laaci mooƴa e leydi”.
Ñalnde 23 ndee, ko juuraade wuro ngoo, gila e joom-wuro, elimaan jamaa haa e hilifaaɓe mawɓe nokku oo. Kikiiɗe daɗɗii ko yeewtere rewɓe wuro ngoo. Tiitoonde yeewtaande ndee ko darnde e nder renndo.
Tesko-ɗen wonde ooɗoo galle Pulaar Niimaa Tengella, ko o ɗiɗaɓo e Daande Maayo bannge Senegaal. Gadano oo woni ko Aañam Yeroyaaɓe. Mahi mo ko Katante Leñol Kan e ballondiral ɓesngu Aañam Yeroyaaɓe. Ko ɗuum addani en wiyde: “ so won leliiɓe, luliiɓe no janaale, won dadiiɓe dariiɓe no jullaaje“
So won jaambareeɓe yahɓe ndeke won jaambareeɓe keddii, so won ngenndiyankooɓe maayɓe, won rontooɓe keddii e aduna hee, momtooɓe gonɗi leñol. Ɓesngu Niimaa ko e ɓeen ngenndiyankooɓe jaambareeɓe jeyaa.
Ñalɗi Niimaa mbaɗii faayiida, gaagaa tawtoreede hilifaaɓe dawrugol nokku oo, gure catiiɗe ɗee fof, alaa heen ngo yimɓe mum kattaa. Tuggude e Kundel Rewo e worgo, Tokomaaji, Gurel Bookar Barahiimi, Tiggere Siree e Yeenee, Jammel Jale, Maatam, Wudduru, Saadel, Somana, Ngijilon e Ndulumaaji Demɓe, ko jiidaa e jaayndiyankooɓe e jirwinooɓe jeewte wonɓe e rajooji gonɗi e nokku hee walla ummoriiɓe haa to Ndakaaru, wayɓe no Alasan Soh e Gelongal Gamaaji Sahre. Golle ñalɗi ɗii kadi, alaa heen fof ko humpi heɗiyankooɓe, mbaɗaa ko tolnde beƴ e rajooji ɗii kala.
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
