Booynagol jawdi : SNIM, ngonka paaynuka

0
132
Tufnde jolnirde kaaƴe : Snim Nuwaadibu
Tufnde jolnirde kaaƴe : Snim Nuwaadibu

Ko ina wona jooni duuɓi 3, gila coggu njamndi yani, heewɓe ceyfitii no SNIM ardoraa nii, njeertinii ko faati e ngonka mum. Jooni kadi, caggal nde gardinooɗo ɗum oo nomaa hooreejo hififaaɓe, goɗɗo toɗɗaa yo ardito ɗum, haala kaa ummitiima.  E nder ɗuum, e fawaade e ciimti jaaynde alakhbar wiyi heɓii, geɗe keewɗe ina kollita wonde SNIM ardoraaka peewal. Diiso Njuɓɓudi SNIM jooɗiima ñalnde 8 noowammbar 2018 to Pari, jaɓii toɗɗegol Hasan wul Eli e gardagol mum.

             

E tuugnaade e dokimaaji ɗi Alakhbar wiyi heɓii, e nder ɗiiɗoo duuɓi 15 jawtuɗi,  ngardiigu sosiyetee oo moƴƴaani, o yahrii caggal no feewi to bannge laaɓal kalfingol golle, tee jawdi keewndi booynaama e daawal hee. ñamaande SNIM yettiima 257 milyaar ugiyya…

Ina wiyaa heen wonde, e nder ɗii duuɓi 15 cakkitiiɗi, yimɓe 6 lomlomtondirii e gardagol sosiyatee oo, « ɓe ngalanaa ɗum hattan, ɓe ngalaa humpito, ɓe ngonaa jaambureeɓe ».

Njuɓɓudi fedde ndee ɓurndi toowde ndii, hono Diiso Njuɓɓudi (Conseil d’Administration), rokkaaka mbaawka ɓetde golle mawɗo Snim oo. E nder ɗuum, « ko banndiraangal e jinngere ɓuri teeŋtude e ƴettugol ardiiɓe ɓee : yeru, gardorɗe 15 nani toon, fof woni heen ko jiiduɓe tirbii gooto ».

Gila 2009, mbaawkaaji ardiiɓe sosiyatee oo ko beñtitiiɗi : hooreejo Diiso Njuɓɓudi (Kaba wul Elyu) potnooɗo tiimde golle ɗee, « wontii kuutorgel gardo kuftodinɗo oo ». Gila o toɗɗaa e hitaande 2013 « o waɗii oorle woote ɗee fof, kanko fof e woppude posto makko depitee ». E les laamu Maawiya, ardinoo Diiso Njuɓɓudi ngoo ko cukko guwerneer Banke Santaraal ngam gaddaade jaamburaagal mum.

E duuɓi cakkitiiɗi ɗii, jahral yeeso jagge sosiyatee oo “nattii teskaade mbaawka e moƴƴugol golle mum en”. Gardo kuftodinɗo oo ina waawi yaɓɓude doosɗe, ƴetta mo welaa e nder sirlu.

Haa hannde, e wiyde Alkhbar, ina wiyaa e ciimtol heɓi ngol, baasgol woodde horo e nder sosiyatee oo. « Ko gardo kuuɓtodinɗo nomata horooɓe ndernderɓe ɓee, tee ɓeen mbaawaa horde walla saaktude ciimti mum en so wonaa o yamir ». To boowal, « wonaa Horirde Huuɓtodinnde Dowla (IGE), wonaa Ñaawirde hiisaaji, wonaa Parlemaa, hay heen gooto horaani SNIM»…

E hitaande 2017 ndee, ñamaande SNIM yettiima 257 milyaar ugiyya, tawi heen 149 miliyaar ko ñamaale boowal e 108 miliyaar ñamaale nderndere. Ɗumɗoo tolnondiri ko e 39% (ɓurii tataɓal) bidsee laamu nguu e hitaande 2018 (663 miliyaar ugiyya). Hakkunde 2001 e 2009, ñamaande SNIM ɓuraani 59,4 miliyaar ugiyya hade mum yettaade 229 miliyaar ugiyya hakkunde 2009 e 2013, daawal ngal coodgu njamndi ɓurnoo moƴƴude, tee njeñu mum deestiima, gollotooɓe mum mbeltaaki.

E nder daawal 2008-2013 ngal, SNIM naatnii miliyaaruuji 4 dolaar benefiis (1 428 miliyaar ugiyya) woni laabi tati bidsee laamu e hitaande 2014 ndee. Ine wiyee oon kaalis jaaƴoyii ko e poosuuji alɗuɓe, heen huunde waɗaa e geɗe ɗe ngalanaa SNIM ngartam. Ɗum waɗi gootol e ciimti ɗi Alakhbar wiyi heɓii ɗii wiyi SNIM huutoraaki ɗuum ngam « sarde ngalu mum e nokkuuji mbaylaandi e nokkuuji jeñtinooji (…), kono wonti ko kuutorgal hoohooɓe politik, siiɓiiɓe ɗum ngam mahde boowal diwooje Nuwaasoot e coodgu diwooje kompaañi Mauritania Airlines. » Ko jiidaa e ɗuum, « SNIM rokkii sosiyatee biyeteeɗo ‘’Nejah’’ 15 miliyaar ugiyya ngam daɗnduɗe ɗum e uddugol ».

Ko SNIM kadi totti 30,97% e hoore jawdi kompañi Mauritania Airlines, kono jeyaaka e jom-juuɗe en.

Kadi, SNIM yaltinii miliyaaruuji 20 ngam mahngo otel koode 5 sara Galle mooɓondire Nuwaasoot, gaafaaɗo e noowammbar 2015, kono mo golle mum ndonkaa yo ngas.

SNIM yaltinii miliyaaruuji 5 ugiyya ngam mahngo huɓeere mawnde hakkunde Nuwaasoot, uddiinde gila wortaa.

SNIM depisiima 3,5 miliyaar ugiyya ngam cosgol isin peewnugol potooji kuuraa to Kiifa (wuro ɗo gardo mum jahɗo oo jibinaa). Isin oo yeeytaama Somelec 4,5 miliyaar ɗi njoɓdaaka tawo.

Sosiyatee ATTM jowitinooɗo e SNIM, yanii caggal nde depisii 14 miliyaar ugiyya ngam keblugol Batu Dental Afrik e Nuwaasoot. 

… ko jiidaa e ko “Fondation* SNIM rokki goomu Ghadda miliyaaruuji 4 ugiyya koo, ngam coggu ñamri jawdi mbele rokka ɗum Komisariyaa Kisal Nguura. Kono Komisariyaa salii ƴettude ko goomu Ghadda soodnoo koo sabu mum waasde ɗooftaade sarɗiiji. Ko Snim yoɓi ɗum ngam daɗndude goomu Ghadda. Fondation SNIM yahrata ko e duuɓi 11 fat (sosaa ko e 2007), kono depisiima miliyaaruuji 20 ugiyya.”

* Fondation SNIM sosaa ko e hitaande 2007. Kayre toppitii yuɓɓinde e huufde golle SNIM waɗanta yimɓe hoɗɓe takko laawol laana njoorndi hakkunde Nuwaadibu e Suwoyraat walla e nder leydi hee.

Bookara Aamadu Bah 

http://cridem.org/C_Info.php?article=717032

Daartel SNIM 

SNIM (Société nationale industrielle et minière) woni Sosiyatee Ngenndiijo Mbaylaandi e oogirɗe, sosaa ko e hitaande 1974 caggal nde MIFERAMAA heɓtaa waɗtaa jeyi laamu. Hannde ko laamu Muritani jogii 78% hoore jawdi Snim, ko heddii koo jeyi ɗum ko juɓɓule kaaliseeje e oogirɗe aarabeeje (ine heen Fades e Bid). Snim ina gollina ko ina 6 400 neɗɗo. Snim woni sosiyatee ɗiɗmo e nder Afrik to bannge gaggitgol njamndi. Ko ɓuri heewde heen yeeyoytee ko Siin e Orop. Daawe mawɗe gaggitgol oogirɗe haayre Kejjaa Idjiil sara Suwoyraat ko ɗeeɗoo :

Ko e hitaande 1935 faraysenaaɓe annduɓe ko faati kaaƴe njiyti haayre Kejjaa ndee, kono ko maa 1951 nde anndaa ende waawi golleede. Miferma sosaa e 1952, golle wiɗto e njiylawu kaalis ngummanaa, mahngo ngoo e gaddugol kaɓirɗe puɗɗaa e hitaande 1960 caggal nde nanondiral siifondiraa e BIRD*. Golle mawɗe ɗee njoofoyi e hitaande 1963, laana njoorndi kaa naati Nuwaadibu ñalnde 12 abriil 1963, laana ndiyam ngadiika rimndude kaaƴe duñi ɗo Nuwaadibu ɗoo ñalnde 27 abriil 1963.

E hitaande 1974 laamu Muritani soodti juuɗe MIFERMA fof waɗti ɗe e SNIM cosaaɗo 1972. E hitaande 1978 SNIM udditanaa heeriiɓe, kono ko laamu jeyi 78,35% juuɗe ɗee.

* BIRD (Banque internationale pour la reconstruction et le développement) ko koppe winndereeje hakkunde 189 dowla. O sosaa ko e hitaande 1944 ngam wallitde mahtagol Orop caggal wolde adunaare ɗiɗmere. O jeyaa ko e juɓɓule tammbiiɗe golle Banke winndereejo (Bank monnjaal), kanko e Fedde winndereere ƴellitaare (IDA) heeroriinde leyɗe baasɗe.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa