Miijo : Fuutaaji e keeri mum en

0
760

Mbaɗ-ɗen ko Yirlaaɓe e Hebbiyaaɓe e Halayɓe ngonaa diiwanuuji, mbayi ko no leƴƴi nii, taweteeɗi e diiwanuuji Laaw e Tooro e  Booseya…

Caggal nde njanngu-ɗen winndannde yowitiinde e « Fuutaaji e keeri mum », yaltunde e Fooyre Ɓamataare Toŋ 172 lewru Siilo (settambar) 2018, mbeɗe yiɗi yottinde heen miijo am. Golle ɗee ina keewi nafoore sanne. Eɗen mbiya tan, musiɗɗo men Saydu Aamadu Njaay, yo Geno sellin doole, ɓeyda ganndal ngal haa mbaawen naftoraade.

En nanii e daaɗe Maasinankooɓe nder njilluuji men toon nde ngon-ɗen Mali, « Fuutaaji » ko jeegom : Fuuta-Tooro, Fuuta-Kiiɗndi (Kinngi), Fuuta-Jalloŋ, Fuuta-Maasina, Fuuta-Gelgooji (Liɓtaako), Fuuta-Aadamawa. Tawa noon en limtaani heen Jeeri-Fuuta nattuɗo hannde woodde oo.

En keɓiino kadi yuurnitaade duttorɗe keewɗe e ko yowitii e diiwe (diiwanuunji) Fuuta-Tooro e keeri mum. En tawii, e ko ɓuri yaajde, diiwanuuji ɗii ko jeegom, ummoraade hirnaange feewde fuɗnaange. Ɗiin ngoni : Tulde-Dimat, Tooro, Laaw, Booseya, Ngenaar, Damga.

1. Diiwal Tulde Dimat, laamorgo mum woni Dimat (adan wiyetenoo ko Jalmacce). Wuro ngoo wonnoo ko adii njanngu lefol Jah-Oogo ko bannge rewo, takko weendu Koomak (weendu Erkiis). Caggal ɗuum, nde uujooji puɗɗitii ngati ƴooñe Berbeer en e yonta Lefol Manna en, wuro ngoo wontoyi Dimat-Rewo, takko maayo. Ko e wattan hee Dimat-Jeeri abbitii dow, ɗo woni hannde ɗoo. Caggal warngo Almaami Abdu Kaadiri Kan, Tulde-Dimat seegii Fuuta-Tooro e gardagol Elimaan Bubakara Kan sabu mettere makko e darnde jagge Fuutankooɓe e ngoo warngo. Gure Tulde-Dimat ceedtinɗe ko Fanay, e Canngay, e Jaañum, e Cile Bubakar, e Bakaw, e Penndaaw, e Teekaan, ekn.

2. Diiwal Tooro. Gure laamorɗe Tooro keewii. Ina heen jeyaa Gede e Gasba e yonta Laam-Tooro e Njum e yonta njimaandi Jolof, yontaaji Farbeeɓe (Farbaaji). Ciftoren Farba Tooro haa yettii yonta Deeniyakooɓe jooɗinoo ko Njum. Tooro ina mofi gure nayeeje, gaadanteeje joginooɗe tigi tiiɗndi nder Fuuta-Tooro. Hono ɗeen gure ko Calaaga, e Marda, e Ñannga, e Silɓe, e Tulde-Gaale, e Jammaal, e Ŋoral-Gidaala, e Daara-Halayɓe, e Njorol, ekn.

3. Diiwal Laaw. Gure laamorɗe Laaw ko Waalalde e Mbummba e Haayre-Laaw e Kasga e Foonde… Farba ɗiɗaɓo Fuuta-Tooro ko Farba Waalalde, mawɗo Farbaaji. Ina wallatnoo mo e golle e yonta njiimaandi Jolof Teen Duungel. Deeniyankooɓe ngari usti doole Teen Duungel. Gure Laaw ɓurɗe lollude ko Wocci, e Wabbunde, e Ɓokki, e Boode , e Koylel, e Maafonndu, e Worde, e Luggere Kome, e Waande, e Jaaynga, e Aram, e Seeno Busooɓe, e Sahre-Suuki, e Haayre-Mbaara, e Haayre Golleere, e Madiina Njaacɓe, e Golleere, e Takoyel, e Dogi-Doombi, e Duungel, e “Juuwdeeji”, e Foonde-Elimaan, e Ɓito, e Bahbahɓe, e Cubalel, e Meri, e Suray, ekn.

4. Diiwal Booseya. Gure laamorɗe Booseya ko Ciloñ e Jewol e Kayhayɗi e Koɓɓillo e Daabiya e Hoore-Foonde. Cifotoren kadi Farba 3ɓo Fuuta-Tooro ko Farba Ciloñ, sawnondiri e Farmbaal (Farba Tokooso) Kayhayɗi. Booseya ina heewi gure gadanteeje, teskaaɗe nder dille Fuuta-Tooro. Ina jeyaa heen Woolum e Njaafaan e Neere e Beelinaaɓe e Gababe e Sillaa e Joŋto, e Aañameeji, ekn. Farba 4ɓo Fuuta-Tooro jooɗinoo ko Erem, ngoo wuro hannde maayii.

5. Diiwal Ngenaar. Laamorɗe mum laatinoo Maatam e Gaawol. Farba 5ɓo Fuuta-Tooro jooɗinoo ko Jewol, wooto e gure laamorɗe Fuuta-Tooro haa teeŋti e yonta Deeniyankooɓe. Gure nayeeje Ngenaar ko Giray, e Doondu, e Ngijilon, e Aali-Wuuri, e Saadel, e Wuuduru, e Kundel e Tulde-Niimaa, e Ɓokki-Jawe, e Duumga, e Nabbaaji, e Siñtu Mogo e Wuro-Soogi, e Oogo, e Siñtu-Garba, e Jannjooli, ekn.

6. Diiwal Damga seɓɓitii bannge fuɗnaange, ko kam heedi e Ɓulndu. Gure laamorɗe Damga ko Appe, e Kanel, e Seeno-Paalel, e Siñtu Bamammbi, ekn. Kono Damga ina woodi gure nayeeje, ko wayi no Cempeŋ, e Woodobere, e Taaga, e Kumballi (Magaama), e Bow, e Ngaanno, e Baarol Demmbuɓe, e Fummi-Haara, e Soorinngo, e Horndolde, e Guuriiki, e Semme, e Padalal, e Horkaƴere, e Gasemmberi, e Waali-Jantaŋ, e Ƴella, e Saŋe e Loobaali, e Demmbankaani… Ina woodi gure nder Damga ɓuri heen heewde ko Soninkooɓe, hono Waawnde, e Haadabere, e Wompu, ekn.

Maa en tesko en kaalani Yirlaaɓe e Hebbiyaaɓe e Halayɓe. Ko ɗum jeyi ndee winndannde. Mbaɗ-ɗen ko ɗum wonaa diiwe, ɗum wayata ko no leƴƴi nii. Yirlaaɓe e Hebbiyaaɓe ngoni ko e nder Laaw so wonaa fuɗnaange Hebbiyaaɓe ina mbaawi waɗteede e Booseya. Ɗiɗi fof ko leƴƴi taweteeɗi nder Laaw e nder Booseya. Halayɓe ne ko noon wayi, kadi e kuuɓal, Halayɓe ko galle baɗɗo cuuɗi tati mawɗi :

Halayɓe-Demet (ko ɗoon leƴƴi Purinaaɓe e Hartallanaaɓe ngoni), milletee ko e Laaw ;

– Halayɓe-Mboon (leñol Mboonnaaɓe) ɗo tawaten gure Ndermbos e Yennaake e Mbañu ko gure ɓooyɗe. Hoɗi heen ko iwdi Waalwaalɓe e Damgankooɓe.

Halayɓe-Suska (leñol Suskanaaɓe) keedi bannge hirnaange ɗo tawaten Daara-Halayɓe, Njorol, Samba-Caakan, njeytoraama e Tooro.

Ko sabu Yirlaaɓe e Hebbiyaaɓe e Halayɓe wonde leƴƴi addani ɗum en saraade nder diiwe ɗee, ɓe ngalaa leydi tan ndi ɓe keerorii. Ina waɗi noon ɗo ɓe ɓuri heewde. Mbummba e Haayre-Laaw ina keewi Yirlaaɓe e Hebbiyaaɓe e Halayɓe. Yeru goɗɗo oo ko eɗen nganndi Booseya maa Tooro maa Laaw ko leyɗe, wonaa leƴƴi. Ndeke noon holi innde leyɗe Yirlaaɓe e Hebbiyaaɓe e Halayɓe ?

Gure ɗo Yirlaaɓe ɓuri heewde ko : Burguduuna, Dabbe, Salnde, Cikkitte, Ñaabina, Garalol, Waasetaake, Gaajooɓe, Cilaa, Haymedaat, Nguyi, Ganngel, Mbotto, Mbaañ, Pete, Sori-Malee, Mboolo-Biraan, Bokke, Njaawaldi, Wenndiŋ, Barooɓe-Jakel, ekn.

Gure ɗo Hebbiyaaɓe ɓuri heewde ko : Woolum, Buubu-Aawdi, Bagodin, Feeralla, Fonndu, Aateen, Mbahe, Daawalel, ekn.

Gure ɗo Halayɓe ɓuri heewde ko : Afniya, Daara, Loopel, Saasel, Bakaw, Demet, Mbañu, Sahre-Ndoogu, Ɓoggee, Dubunge, Mboon-Jeeri, Saye, Ɓowde, Ganki, Ñaakaaka, Siñtu-Daŋɗe, Calgu, Gurel-Buubu, Ndermbos, Tulde, Ceenel, Jiñtu-Joom, Njorol, Wusalaŋ, Cidee, Julloom, Ŋorel, Samba-Caaka, ekn.

Aamadu Malal GEY

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa