Fedde Subalɓe yuɓɓinii ñalɗi cubalaagu jirwuɗi e nder Wuro Kayhayɗi. Balɗe ɗiɗi, hawri ko aset 01 e alet 02 lewru feebariyee, ko adii ɗum jaɓɓungal ñalnde alkamiisa fuɗɗii ko Beelinaaɓe, jaɓɓaa ko hoohooɓe fedde ndee e gardagol Abdallaay Njaay, kalfinaaɗo njuɓɓudii Mbooc Abuu Maariyata, kalfinaaɗo ngalu Abdullaay Hammadi Njaay, caggal ɗum hoɓɓe ɓee e nder werlaaji 5 njettiima waalii diiwaan Gorgol, e Jinndaa Baal ngam yettinde calminaali. Ibrahiima Njoorel ko kañum ardii fedde nde subalɓe Muritani e senegaal Ŋawle haa Ƴella, Dagana haa Demmbankaani.
Ñalawma aset : Gudditgol golle e Waktu 16ɓo, e tawtoregol hoohooɓe laamu e suɓaaɓe diiwaan oo fof, cukko waali tawtoraama e innde Waali Gorgol. Mammadu Seemeega kanko teddiniraa gudditgol. Hoohooɓe woɗɓe tawtoraama : Soh Muusaa Demmba e Meer Kayhayɗi hono Konoo Baraaji. Caggal udditgol ngol, ko wejo yaaɓanaa ngam hollirde Finaa-tawaa cubalaagal walla fulɓe awooɓe. Ɗeeɗoo geɗe kolliraama : Gubbi, cambaleeje, saakilaaji, dennge, doolingaaji, mbaalaaji, joomngol, gelme, koco, geccuuji, saakil leeweent, sonnganteeji, annjaraaji, pelaa, gawirɗe fof, Tulel ekn. Geɗe ɗee njooɗii no feewii. Jamma oo ko hiirde Pekaan e tawteragol yimooɓe peekaan mawɓe : Hammadi Ayse Njool, Hammoo Joop, Sammba Nduungel e yahdiiɓe maɓɓe. Daaɗe belɗe nanaama.
Ñalawma alet ko awƴal jooɗngal waɗaa, laaɗe keewɗe ceekii maayo : laana wenndingnaaɓe, laaɗe 5 awƴooɓe Kayhayɗi, laaɗe rewɓe 3 jirwinooɓe e laana fedde haangaaɓe, ko rewɓe awƴooɓe, e laana jaaltaaɓe (sinkaa hono asli noodi no kaɓɓirtenoo walla mbiyen fiifiire) e laana ngoɗka, mbaɗka nooro guurɗo (nanngaaɗo Kankoosa, o ƴettanaama kaayit yamiroore nde gasi o nawtaa haa to o umminoo too. Laaɓii hannde subalɓe ina kormii no feewi kulle maayo). Ɗum ko kesum e awƴal, yaltinde mbaroodi nguurndi, eɗen njetta Alla gannde subalɓe majjaani ina keddii, teskaade no nooro oo ɗiggiri, dillataa, fitotaako, ɗum ina siftina en no Hammee Birom Moodi Kome ƴeftunoo dimngal fawi e keeci mbaroodi. Joɗnde hakkunde maayo (Tirbin) feewnaama haa yooɗi e gardagol Aali Saar. Eɗen kollita wonde ko karallaagal e ñeeñal mawngal feewni ɗum, feewnude ko wayi nii hakkunde maayo luggiɗngo, dillataa, yerɓataa, wuurotaako, so jooɗaama mutatataa. Ngal karallaagal ko subalɓe Kayhayɗi tan keerorii ɗum e baawɗe Alla, 55 barigal kuutoraa ngam feewnude ndee joɗnde hakkunde maayo, ina sinkiraa matlaaji e fotoyaaji, maayo ngoo heewii araaraayuuji. Fuɗɗii waɗeede ko galle Ceerno Maysuur Baro hedde 1984. Ɓe mbaɗii ɗum Podoor, Doondu, Maatam, wuro fof anndaa hol no waɗirtee. Kala to tirbin nder maayo feewnetee alaa e sago Kayhaɗinaaɓe e gardagol Aali Saar tawtoree.
Fedde Sukaaɓe Nuwaasoot e Fedde Subalɓe Kayhaɗi ko fedde Sukaaɓe Kayhayɗi tammbii Golle ɗee duuɓi 80. Fedde sukaaɓe jaɓti e maɓɓe fedde Mawɓe e gardagol Teen Abdi Soomaa Gey. Ko ndee fedde gollii golle gollaaɗe e maayo hee, yamiroore pentiir laaɗe, ɓoornateeri. Cubalaagu ina mawni e Kayhayɗi, subalɓe kayhayɗi ina pasnii denndaangal geɗe cubalaagu. Duuɓi 40 gadani ko baabiraaɓe, duuɓi 40 cakkitiiɗi ko sukaaɓe.
Fedde ndee sosaa ko 1967 e tawtoregol Teen Yuusuf Gey e Abdaraamaani Saalif Sammba Ummu mo Seeno Busooɓe (ko nder galle makko Gellaay Aali Faal yimi yimre mum Hammee Birom Moodi Kome). Ko Nuwaasoot ɓe keewnoo yuɓɓinde ñalɗi cubalaagu. Ko hikka woni go’o waɗde ɗum e nder Fuuta, e nder Kayhayɗi.
Hoohooɓe mawɓe tawtoraama ɗiiɗoo ñalɗi keewɗi faayiida, wuro kayhayɗi, Nuwaasoot, Nuwaadibu, gure saraaji Kayhayɗi mbaawii tawtoreede ɗiiɗoo ñalɗi.
Sikke Alaa ɗiiɗoo ñalɗi cubalaagu ina keewi ngartam, ko dental hinnde awooɓe, ko wuurtinde kala ko feewti e cubalaagu, ko anndinde yonta hannde geɗe keewɗe puɗɗiiɗe majjude. Karallaagal kesal ngal maa waaw wallitde en tigi rigi mooftude e sarde ɗeeɗoo geɗe, hisnude en pinal maa waaw addande en waasde moɗeede e nder adunaa gontuɗo mbuuɗu ngootu, mo woni kala yo reento moɗeede.
Ndeeɗoo winndannde waɗaa ko e ballondiral musiɓɓe tedduɓe : Daawuuda Sammba Ndonngo, Sammba Dimbak Njaay Aali, Saar e Usmaan Mayramel Njaay. En njaarii ɓe no feewi e ballal maɓɓe.
Usmaan Ñaan, hooreejo catal Kayhayɗi
