Teen Yusuf Gey, jibinaa ko Duujal 1923 to wuro Kayhayɗi, laamorgo Booseya e Diiwal Gorgol. O sankii 2 Silto hitaande 1988 to Neema nder Diiwal Hood-Fuɗnaange nder njuɓɓudi laamu Muritani.
Holi Yuusuf Gey ?
Teen Yusuf Gey sosi ardii fedde winndiyankooɓe ɗemngal Farayse Muritani. Ko adii ɗuum, o gollaniima laamuuji Muritani gila yonta Muttaar wul Daddah.
Ko wuro Kayhayɗi o naatnaa duɗe laamu koloñaal. O janngoyi duɗal toowngal William Ponty to Goree hade mum artireede Sebikotaan, leydi Senegaal.
Nde o arti Muritani, o ligganiima leydi makko he ceŋɗe keewɗe. O adii joɗanaade Muritani to Ngenndiiji Dentuɗi. O artiraa Nuwaasoot, to Jaagordu Pinal. Kanko e Doktoor Umar Bah cosdi Duɗal Wiɗto Nganndiin Muritani (Institut mauritanien de recherches scientifiques).
O ardinaama sete muritaninaaɓe tawtoranooɓe Koolol Winnderewol 2ɓol Ñeeñal Ɓaleeɓe to Lagos Nijeriya hitaande 1977, omo wondi e winndiyanke ŋanaa, Jibiriiru Sakariyaa Sal. O tawtoraa cosgol Kawtal pelle Winndiyankooɓe ɗemngal Farayse Afiriki Hirnaange. O toɗɗaa hooreejo fedde Winndiyankooɓe Muritaninaaɓe.
Teen ko ganndo gannduɗo hoore mum, kuñtitiiɗo Fulɓe Fuuta-Tooro. O fiilaa lefol “Teen” ko caggal nde o muuli deftere makko “Rella ou les voies de l’honneur”. Ko lefol ngol o tawri njaatiraaɓe. Lefol “teen” tawatee he Fuuta-Tooro ko he gure tati, Kayhayɗi mo Geyɓe, Duungel mo Gayɓe, Ɓohki mo Saarɓe. Lefol “Teeñ” ina woodnoo Bawol Jolof, ɗo Joobɓe e Faalɓe piiletenoo. Eɗen nganndi Jolof jiimii Fuuta-Tooro nde sompata leppi keewɗi hono “teen” e “farba”, ekn. Teen Kayhayɗi e Farba Caŋel mo Subalɓe takkondiri ko e Farmbaal Kayhayɗi mo Sedɓe.
Fiiletenoo “Teen” Kayhayɗi ko Geygeyo keccuɗo, ɓurɗo nuunɗude e ganndal. Ko nde o fiilaa “Teen”, o waɗti wiyeede Teen Yuusuf Gey. Kala piilaaɗo “teen” ko kam ardotoo ɓesngu mum, jogotoo hankadi geɗe ɓesngu, reenata kolaaɗe, Ittata ɗum tan ko maayde.
Teen e coñce
Teen addii ballal teeŋtungal to coñce he ɗemngal farayse e pulaar. Ndeke, Teen yahri ko golle hakille e renndiyankaagu Fuuta-Tooro. Teen jeyaa ko he adiiɓe wallifaade defte, pefi haa jime e mogooji. Mbiyen kanko woni Muritaninaajo gadiiɗo wallifaade pefol he ɗemngal Farayse. Ko ɓuri teeŋtude, o wallifiima defte nay lolluɗe. Teen Yuusuf rokkii coñce ɗemngal farayse pefol mum gadanol ummoraade e Muribtaninaajo.
Ndii ngaari pinal alaa ko heyɗata so wonaa coñce e binndol. He Muritani, ko o gooto ballifiiɗo defte jahduɗe he fannuuji keewɗi to coñce, pefi e jime e mogooji e tinndi e daari… Pelle winndiyankooɓe Afirik teskiima ɗuum. Ina heen ɗee defte cariiɗe nder Afiriki e Doŋe keddiiɗe.
•“Les exilés du Goumel” (Uujanɓe Guumel), mulaa ko 1975 to muulirde NEA Dakar-Abidjan, kam woni deftere mogo nde. Nde hollirta ko ngonka uujɗo, ummiiɗo koɗki mum fayi ngoɗki.
•« A l’orée du Sahel », (Naatirde Saahal), deftere renndinnde tinndi e daari e pefi tokoosi ɗi Teen roɓindii renndini. Ndee deftere mulaa ko 1975 to muulirdu NEA.
•« Sahéliennes», (Saahalnaaje), roɓinndo jime muulaaɗe 1975 to muulirdu NEA.
•« Aspects de la littérature pulaar en Afrique occidentale – Quelques visages du sud mauritanien », woni « (Fannuuji coñce pulaar Afiriki-Hirnaange – Huunde he jeece Worgo Muribtani -). Ndee deftere muulaa ko « Imprimerie Nouvelle » Nuwasoot he hitaande 1981.
•« Rellâ ou les voies de l’honneur », (Rella maa laabi teddungal) mulaa ko suudu NEA Dakar-Abidjan-Lomé, hiaande 1983.
Dummbirdu Waalabta
Dummbirdu Waalata mahaa ko yonta koloñaal, Tuubakooɓe cokatnoo kala mo ɓe gaandi. Mahtii ndu werloyii toon Teen Yusuf ko Maawiya. Nde ɓe uddaa toon, reenata ɓe ko soofaaji. Fotde Ɓaleeɓe 50 ina uddanoo toon, ɓe takkaa ko ɓe yiɗnooɓe follude Maawinya. Kala uddaaɗo Waalata, enndataa dogde ngati gure ɓurɗe mbadtaade ko Gundam e Tumbukutu, teemedde kilooji nder Mali. Uddaaɓe he ndee jeereende, ceenee, kaɓɓondiree, « puusnee » barille dow haayre, so ñawii kaɗee safaara, fotde noogaas mbaɗee he cuurel gootel… Jaŋtotaako. Ɓe ngon’di tan ko reenooɓe ɓe. Ibrahiima Saar e Jibi Hammee Lih, Aamadu Muttaar Soh, Alsan Booy njeyaa ko he sowɓe toon. Nde Teen Yusuf lelii sellaani sibu leɓte e ɗaweede safaara, ardiiɓe tunnduuji kuli nawde mo safirde Neema ɓurnoonde ɓadtaade. Nde ɓe nganndi hankadi feere alaa, ɓe nawi mo, kono tawi ko gasatnoo gasii. Ko ɗoon o sanki. Hayso wonaa ubboowel-ceenel, woɗɗaani sibu ko almaami e gardeyon seeɗa Ɓaleeɓe njuuli mo.
Warngo Teen Yuusuf Gey
He nder tonngoode 1449 « Jeune Afrique » 12 oktobar 1988, Francis Kpatindé jaŋtiima no Teen Yuusuf ruttorii. Ko goonga noon laaɓanaani en sibu tawanooɓe ɓee njaɓaani haalde goonga.
Oo gooto he winndiyankooɓe muritaninaaɓe lolluɓe yahri ko duuɓi 60 tan. Ñalnde nguleeki ɓurtiki haa wulɓuuɓndi diwti degereeje 40. Jammaaji ɓuuɓa haa neɗɗo ronka jogaade hoore mum. Gurel Waalata woɗɗaani keerol Mali. He wiyde Doktoor Umar Bah, wuro Waalata sosaa ko hedde teeminannde 6ɓiire. Ngo woni ko fuɗnaange-worgo Nuwasoot, hedde pooɗteeki 1200 kilomeeteer. Innde wuro ngo iwi ko he ɗemngal safatoore “Tewallaw”, firata ko “kootol he deeƴere, he nanondiral”. Wiɗbtooɓe woɗɓe mbiyi helmere « waalata » nde ummii ko Manndikoore « Wala » waɗtaande he ɗemngal Beerbeer (Sanaagi), firoore « Suudu basal”. Hannde Waalata ƴeewratee ko “mettere” e « sunaare ».
Yuusuf Gey nanngaa ko he Silto 1986 caggal nde yimɓe FLAM njaltini « Bayyinaanygo Ɓaleeɓe Muritani hiiɗaaɓe » (Manifeste du Négro-Mauritanien opprimé). O ñaawaa omo sokee duuɓi nay nder dummbirdu Waalata. O tooñaama noon ngati laaɓii o jeyaaka heen kono. Mbele ɗuum tan ina addana neɗɗo sokeede, leɓtee, waree ? Alaa ! Teen Yusuf sokaa Waalata, gollinaa golle kaantare, haɗaa ñaamdu e yardu haa yoga he maɓɓe mbaasi piɗtaali mum en. E oon sahaa, teskaama kala naatnaaɗo dummbirdu Waalata yaltataa ina wuuri.
So en nduttaniima no Teen Yusuf maayri, goonga balɗe njoofii, kono saabii ɗuum ko Maawiya e ardinooɓe diiwal Hod-Hirnyaange. So ñawɗo ittaama Waalata haa Neema, waɗtaama he dummbirdu wonaa kay naweede Safrirde, faadee haa ndiwoowa ummoo Nuwaasoobt (fotde waktuuji tati wonan’de diwooje soofaaji), ruttoo kadi Nuwaasoot (waktuuji tati goɗɗi), ɗuum hay celluɗo waawaa ɗum muñde. Bamako maa Mooɓti ɓurnoo ɓadaade.
Teen Yusuf Gey fotaani yejjiteede hay sahaa. Nde maanditaare arti fof ko ko foti siftineede haa yontaaji mbaasa yejjitde ngati ɗii gay ɓuji ndaraninoo ko ndimaagu e potal.
Aamadu Malal Gey
