Pekaan jeyaa ko e coñce Fulɓe ɓurɗe lollude nder Afrik bannge hirnaange, heertorii ɗum ko hinnde Subalɓe, fannoriiɓe Awo. Ɓe kuutortoo ko cefi. Cubalaagu soomi ko ganndal cuuɗingal baawngal eeltude mbaroodi maayo. Annduɓe sirluuji ndiyam, haɓtotooɓe gabi kaɓa e majji.
Pekaan jeyaa ko e fannu coñce Fulɓe ɓurɗe lollude nder Afrik bannge Hirnaange. Pekaan ko bakko Subalɓe, waɗi ko jime cornaaɗe cefi caɗɗi faamde, keewɗi fiiltimooltooji coomodiiɗi e ɗemɗe keewɗe. Ɗiin cefi noon wonaa neɗɗo fof waawi sappaade ko maa heɓa yamiroore, nde sappoo. To bannge mahdi e lelngo kelmeendi Fulfulde, Pekaan ɗemɗiyankooɓe kollitii ko helmere jiggaande. Ɓe teeŋtinii helmere ndee ɗooftaaki cañu ɗemngal Fulfulde. Hammee Aamadu Lih jaayndiyanke biɗtuɗo e oo fannu, hollitii wonde iwdi helmere ndee, ummii ko e ɗemngal Wolof woni “Feex ». Ɓeydol ‘aan’, jokkee e helmere ndee wonta feexaan, innde seekaande e baɗal feekaade. To bannge baylagol alkule puɗɗorɗe ɗaɗi, alkulal ‘F‘ ine wayloo wontoyaa ‘P‘. So tawii noon ko alkulal « X », Fulɓe maa haalooɓe Fulfulde, ine njogii saɗeende wowlude ngal alkulal haa sella, ngati waasde ngal woodde e nder alkule Pulaar, ndeen noon ko kanngal wontoyi alkulal « K », ngam beeɓtingol wowlaango ngoo e no hollitiri wiɗtiyanke oo.
Anndude nde Pekaan feeñi maa miillaade hitaande ndee wonaa huunde weeɓnde, hay so tawii noon teeminannde mum ine anndoo. kono daartol jaŋtaniima en holi puɗɗuɗo yimde Pekaan, holi no ardi e holi to yimaa? Defte keewɗe ballifaaɗe haa nih e jeewte maa wiɗtooji ine nanondiri, ɗii jimɗi eeltinteeɗi, jahduɗi e peekagol, daaɗe cerooje cerkooje ko yetteteeɓe Jeey ngaddi ɗum. Ɗiin wiɗtooji dennduɗi tufnde wootere, sewnde wootere teeŋtinii ko biyeteeɗo Demmba Jeey heɓi ɗum e tagoore Allah haawniinde, ndeen tagoore teeŋtinaama ko feccere neɗɗo e feccere liingu, woɗɓe kollitii ko joom maayo, kono ine hawraa ko mbaydi debbo jogii. Ndeen tagoore haawniinde sakkinoo ko les lekki ine yima ine yahdina heen hulnde. Nde o nani oon ine yima ɗum, o mooytii haa o yettii oon, o tawi ŋoŋɗi puɗɗiima jeemaade ɗum, kanko Demmba Jeey ko ɗoon o diftii hulnde ndee.
Ceerno Umaar Jibi Njaay jannginoowo-biɗtoowo, coñce Afrikyankooje jaŋtaaɗe to jaaɓi haaɗtirde Gaston Berger Saint-Louis Ndar Senegaal. Ballifiiɗo deftere tiitoriinde : « Le Pékane, poésie épique des pêcheurs peuls du Fouta-Tôro », hollitii en ko ɗoon ndeen Tagoore haali innde Demmna Jeey, fodani ɗum, so o tottitii ɗum hulnde ndee, kala ko o yiɗi ma o rokku mo. Demmba tonngiri tan alaa ko yiɗi so wonaa debbo oo rokka mo kadi sakkita mo ko yimatnoo koo. Ko ɗoo noon, debbo oo janngini Demmba Jeey jimɗi ɗii, kanko ne o waɗi ko o huninoo so rokkirde joom hulnde, hulnde mum.
Pekaan ko jime coomɗe gannde subalɓe, heewɓe hoɗɓe e daande maayo, gannde cuuɗiiɗe nder diyƴe, kaawis dille won “tagooje kaawniiɗe” maa kulle ɗe ganndaaka. Ko geɗe paamortooɗe nder gannde cuuɗiiɗe. Jom-Maayo, Caamaaba, Munu-Maayo, ɗum fof ko jalaŋuuji diyƴe ɗi Cubballo wallikintoo mbele awo mum ina moƴƴa, maa daña poolgu nder kareeli ƴiiƴiiji hakkunde makko e Ngabu maa Ngaari Maayo. Kono holi nde Pekaan heewi yimeede? Peekaan yimetee ko nde weetata subalɓe ine mbaaldi haɓoyde e mbaroodi ngondi e maayo. Nguun jammaagu, ko hiirde noddirteende fiifiire waaldatatee, gooto kala ine bakkoo ine hollita mbaawka mum, hattan mum, ine weja pehe e peeje mum so jaggii mbaroodi ndii holi no o wardata ɗum.
So fiifiire yuɓɓinaama, Finaa-tawaa cubalaagu walla fulɓe awooɓe ine mbeja heen, kuutorɗe mumen ko wayi no Gubbi, cambaleeje, saakitaaji, dennge, doolingaaji, mbaalaaji, joomngol, gelme, koco, geccuuji, leeweent, sonnganteeji, annjaraaji, pelaa, gawirɗe Tulel ekn.
Pekaan, bakko subalɓe, jime eeltinteeɗe tawi soklaani hoɗdu maa buubaa, ñaañooru maa bilalal ekn. Kono ine teskaa ko jime duttinooɗe neɗɗo anndude koɗki mum, taariindi mum, ganndinooje piiltiiɗe aadee, tawii rewraa ko e jarfude gure haa neɗɗo yiytoo heen hoore mum.
Yimooɓe Pekaan ine keewi fuɗɗoraade « Sammba dewo Lamin jiwo ye ko Daabo Sammba , Aali Maamuudu…
Jime Pekaan, heewi wonde ko konnguɗi, piɓiiɗi, ganiiɗi, luggiɗɗi, jarfooji, cifotooɗi kolaaɗe e wertaango koɗki, teeŋti e goorumaaji koɗki e ŋoral daande maayo. Yeru, « Jiifii jaafaa mbele Allah tan, Jaalo e ndoondaangu kure tafaaɗe e laaɗe mbombilooje. Maje majii fuɗnaange, Wempeƴere wuppa ƴuufa joña waraango. So ilam naatii e kebbe hakkunde rewo e worgo taƴa ko pucci e coweeji ngonnoo. Ko ndeen labale e gini ceŋtee liggee, hirkeeji kaɓɓitee njowee…”
Jime Pekaan, hay so tawii wonaa ko janngetee nder duɗe ine waɗa duƴƴe, jahduɗe ɗooftiiɗe yimiyankaagal.
Jime Pekaan, ine addana neɗɗo summbude e sajaade, gergerta weltaare sahaa nde wuro mum jarfaa, koɗki kii sifaa, jammina wertaango wuro ngoo e ko fiiltii ɗum, hay mo meeɗaa yahde ngoon wuro ine gasna faamde ngo e anndude ngo ngati wayata e mum ko no natal fawaa yeeso mum ine ndaara. So en ndokkii ɗii ɗoo yeruuji garooji, yimooɓe Pekaan heewɓe ine njarfa ɗee gure ko wayi,
1. Ɓoggee e dow jeeri, dogi jeeri rutti moolii e mbaalwaaldi
2. Demet daande maayo, demet wuro Aadama sammba caski laamɓe leegal jiggooɓe
3. Doggo e jeejeengo nokku Sammba Seydi Saara Pennda mbaroodi mo ñaamaani saayna
4. Seeno Busooɓe rewo jaajaaɓe ƴiyel bool mbeddayel boolngel sammba wulaa meere
5. Foonde Elimaan Demmba kenal baaye Buubu hiima e lemaleema e tooroogo
6. Abdalla tiiɗeele daaɗe abdalla jeeri abdalla waalo gaño walaa bille ndeeni saare nayɗe e juuruure ndefoore juutnaande
7. Ari funnda e gooleeje jal ciiwel Buubu Gelaajo colloo coroo baa nana e ñaamo.
8. Toggere Gay Bule ko laaɗe caamɓe ndañata ndañi Sammba
9. Jal ciiwel Pullo e tooroodo, wiigel e yumbayru
10. Sillaa Jom siñcu jam jooro, Giray puɗi boole Giray e Aali Moodi giray woni rewo giray woni worgo. Ngo meggorii e rewo
11. Haayre Golleere Wuro Nayi, wuro ceerno Mammadu e Bajjel e Badara kaaloowo goonga, fiiltiingo kaaƴe tati.
12. Bow Sammba e nguudini maayo tiggere ñam beeli ñaŋkate njaareendi wollere weli kaŋŋe lowel lobel, Yooni ngelooba.
13. Doolol duɓɓe duɓɓi njuri e ñaalee ɗalee e deŋlooɗe.
14. Maqaama e liitaama duguba saare nayeere. Wuro Geele Iisaa Aamadu Wuuri
15. Teccaan cuuti, Gorel Sawadi Jaaƴe
Teccaan Weendu Jeeri, Teccaan Wuro Nay. Ɓokkel Demmba Girlaajo, Cilukal Barinaaɓe, Murtooɗee Dehdehɓe, Dingiral Saccaa, Diŋirel Ɗoondu Boolo, Diŋiral Buuɗi Kummba. Nokku jolɓe e Yontaaɓe, Teccaan gural nay, Cuuti Gorel Sawadi jaaƴe , Saadiga Jaaƴe, Tufnde haaƴre e beelel Daabu
So en teskiima, heen sahaa jime Pekaan kaaɗataa tan e sifanaade en kolaaɗe maa wertaango wuro e ko taarii ɗum, ine yaha nih haa addoyaa en sosɓe wuro ngoo yaltina jiɗaaɗe maɓɓe e gañaaɗe maɓɓe.
Pekaan hanki ko galle maa suudu wooturu heertorinoo ɗum, galle Jeeyɓe. Kono ko Gellaay Aali Faal gorko Aram Sahre ɓuri Goorumma. Jimɗo Balla Jeerel, Ceɗɗo waawaa ndiyam. Sammba-ngaari-maayo, daddo mo ñaamaa saayna. Ko kanko yaltini ɗum e galle waɗti ɗum jimol eeltinteengol nder dingire, o lollini ɗum haa subalɓe woɗɓe yimooɓe Pekaan coobii heen.
Oumar El-Hadj THIAM
Jaayre Pinal-JP
