Gasaanaaɓe ko uddaaɓe nder nguunu

0
310
israel-gaza
israel-gaza

Seeɗa e daartol Falastiin

He wiyde daartiyankooɓe, helmere « falastiin » ndee ummii ko he baylagtol kelmeendi ɗemɗe koɗdaaɗe. Nde joofotonoo ko « Filisteen » wiyetenooɓe kadi « Preset » gila he Misra ɓooɗo, maa « Palastu » to Asiri en, « Pelishtiim » to ɗemngal Yahuud en.

Hedde teeminannde 5ɓere ko adii yonta men, daartiyaŋke Herodot huutoriima helmere « Palaysitiin » ngam sifaade nokku gonɗo hakkunde Fenisiya (Libaan hannde) e Egipta (Misra). Ko ɗuum tagi he teeminannde 2ɓere Kaanaŋke Hadiriyeen sosi diiwal ngal o inniri « Provincia Palestina » haa wonti tan « Palastiin », Aarabeeɓe mbiyi ɗum « Falastiin » sibu ɓe ngalaa alkulal « P » ngal.

Ngonka Falastiin he kuuɓal

Falastiin ko leydi ɓooydi. Keeri mayri mbayliima nder yontaaji gila he yonta adii-daartol. Ɗo gannde kaaɗi he daartol, wonnoo ko fuɗnaange maayo Mediteranee, naatirɗe doŋre Asiya. Ina jeyanoo he mayri ko wiyetee hannde koo Israayiila, e Falastiin, e Gaasaa e Sisjordani. Wertaango mayri yottinooma 27.009 km2.

Keeri Falastiin kesi

Hannde oo, Falastiin wontii ciifol takko Geec Meditaranee, milletee ko Ciifol Gaasaa (360 km2) e Sisjordani (5 800 km2). Fof hawrata ko 6 160 km2, ɓurii nayaɓal ko woodnoo koo. Ko heddii koo fof ko Israayiila heedtiri heen. Falastiin ina waɗi gure keewɗe mawɗe cariiɗe haa nder Israayiila e hoore mum.

To bannge sariya kawraaɗo, Falastiin wonaa dowla keɓtinaaɗo, jogiiɗo jeytaare timmunde. Hannde oo, millatee ko Falastiin, ko Ciifol Gasa e Sisjordani. Hay ɗuum ne ko Israayiila jiimii ɗe. Hooreejo Falastiin (hannde ko Mahmuud Abbaas) wiyataake « hooreejo » kono ko « jom-mbaawka » Falastiin. Ko kanko e lannda Fatah ndaranii Falstiinaaɓe Sisjordani, daranii Gaasaa noon ko lannda Hamas. Kaa mbaawka sompaa ko he 1993 caggal nanondiral Oslo hakkunde Israayiila e Fatah. Aɓe njogii suudu sarɗiyeeji, doole ndeenka e jooɗaniiɓe ɓe nder leyɗeele. Mbaawka Falastiin ina ɗaɓɓa ko he mum Al-Kuds (Jerusalem-Fuɗnaange) jeyaa, ko ɗoon foti wondelaamorgo maɓɓe.

Mbaawka Falastiin hannde ko huunde he Sisjordani (ina waɗi gure ko he njiimaandi Israayiila, yanti he Gaasaaa ɗo Hamas laamii.

Gure njiimaandi Israayiila

Gure Falastiin fof ngoni ko he njiimaandi Israayiila haa heddii Ciifol Gaasaa. Hakkunde Sisjordani e Gaasaa maa woni kilooji 50.

- wertaango Sisjordani ko 5 800 km2, hakkunde Israayiila e laamateeri Jordaani ; ko heen Al-Kuds jeyaa. Fuɗnaange Sisjordaani ko maayo Jurdeen, hirnaange ko keerol hakkunde Israayiila e laamateeri Jordaani ko adii nde Israayiila huurotoo heen. Sisjordaani ko leydi jeereende, njoorndi kos, wonaa ndema wonaa oogirɗe. Ina wuuri he mayri ko ina tolnoo he Miliyoŋaaji ɗiɗi (2)  e feccere, ɓe yahuud en taarii baŋ-yoo-baŋ. Gure gonɗe he njiimaandi mbaawka Falastiin ko Jeniin, eTulkarem, e Kalkiliya, e Napluus ; e Betelhem, e Jerikoo, e Ramallah, e Heboron.

- wertaango Ciifol Gaasaa 360 km2 heedi ko e Misra, takkii geec, njuuteendi ndii ko hedde 60 km (ƴeewee kartal ngal). Ina hoɗi he mayri ko ina tolnoo he miliyoŋ e 200 000 neɗɗo. Wuro teskinngo nder Ciifol Gaasaa ko wuro Gaasaa he hoore mum.

Sisjordaani e Ciifol Gaasaa njokkondiraani

Nde Israayiila sosaa he 1948, Ciifol Gaasaa e Sisjordani ngoni ko he njiimaandi konu Israayiila. Konu Israayiila yaltii Ciifol Gaasaa he lewru ut 2005 e gure 21 ɗe ɓe koɗnoo toon.

Ndeke, hakkunde Ciifol Gaasaa e Sisjordani, ko Israayiila ɓilii ɗoon, leyɗe ɗee ɗiɗi njokkondiraani. Falastiinnaaɓe njogii ko laamɓe ɗiɗo haɓooɓe to Ciifol Gaasaa e to Sisjordaani.

Gure Israayiila noon ñalnde kala ina ɓeydoo heewde e diñde, teeŋti he fuɗnaange Al-Kuds. Nder Sisjordaani hannde, yahuud en njettiima 436 000 aadee. Gila 1993, Israayiila daranii ko mahde nder ko jeyaa, gila he gure haa e laabi hakkunde gure maɓɓe, taaroteeɗi gure ɗo Falastiinnaaɓe koɗi.

Ciifol Gaasaa

Heedi Ciifol Gaasaa rewo e Fuɗnaange ko leydi Israayiila. Heedi ndi Hirnaange ko Geec Mediteranee, heedi worgo ko Misra. Hannde laamii toon ko lannda Hamas (jihaadiyaŋkooɓe seɓɓitiiɓe). Hakkunde maɓɓe e Israayiila ko hare ñalnde kala, gila 2014. Ciifol Gaasaa alɗaani, ɓurtungol yimɓe, wuurɓe nder uddo ko Israayiila fawi e maɓɓe. Hay sinno Yahuudu’en eggii toon, ko konu maɓɓe horata kala ko yahta he leydi ndi. Hay sinno ko Hamas horata nder mayri. Hannde Gaasaa ko nguunu uddaaɗo, gertogal yaltataa, goɗngal naatataa.

He lewru Sulyee 2004, CIJ (Ñaawirde Winndere) La Haye heɓtinii ko Israayiila defii kala ko ina doga he Gaasaa. To Ngenndiiji Dentuɗi (NU), Falastiin jaggiraa ko hakkunde « jeeɓoowo » e « tergal » timmungal. Ɓe ngalaa hakke wootde toon. He nder suudu batirdu NU, Falastiin jooɗotoo ko caggal dowlaaji ɗi ngonaa terɗe NU, hono leydi Siwis e jooɗaniiɓe mawɗo katolik en.

Koɗki Falastiin

Adii hoɗde he Falastiin ko Kanaana en ɓe njiydaa he Falastiinnaaɓe hannde haalooɓe ɗemngal Aarab. Ina wayi no « Kanaana » e « Fenis en » ko kelme tokaraaje. Ɓe kaalatnoo ko ɗemngal gootal, ɓe ndewatnoo ko geno gooto. Kanaana en ummi ko Misra, ɓe koɗi he Falastiin e leydi Libaan hannde ndii, hedde ujannde 3ɓere ko adii yonta men. Ko kamɓe cosi gure ganni Tiir, e Sidoon, e Bibilos, e Jeriko, ekn. Ɓe ɓamti ɗoon golle ñeeñal e kiri e jaka. Ɓe njokki jokkondirde e Misra gadano, kam e Mesopotami. Nde wonnoo aɓe kuutortonoo mbiindiin ɓe njanngunoo Misra, ɓe mbaɗti winndude ɗemngal maɓɓe. Ɗemngal maɓɓe jeyaa ko he ɗemɗe Semet en ɓadingal ɗemngal Hebeer (Hébreu)

Uujanɓe Falastiin

Falastiin wonnoo ko hakkunde doŋre Asi e doŋre Afirik e Fuɗnaange Ɓadiiɗo. Ko ɗuum tagi diineeji keewɗi kawrii ɗo maɓɓe ɗoo, diineeji Misra e Siriya e Mesopotami.

Jiimnoo ndeen Falastiin ko Misra e Firawna en. Adii uujande Falastiin ko Amorit en e Hitiit en e Huriit en nde ɓee fof ndiiwaa njalti Misra. Ɓe naatti he Kanaana en, hay ɗemɗe maɓɓe ɓe ngoppi. Nde Firawna en ndeestii, hedde teeminannde 4ɓere hade yonta men, Hebeer en e Filisti en ɓeydii doole, ɓe ngardii leydi Falastiin.

Garal e doole Israayiila

Ina sikkaa Israayiila en ngadii arde ɗoon ko hedde 1 200 hade yonta men (ndeen e jooni maa won duuɓi 3 200, ko adii nde Annebi Muusaa yaltinta ɓesngu mum Misra, tacci maayo woɗeewo ngam daɗndude ɓe he kalifaandi. Nde kaanaŋke Daawuda (Annebi Daawuda) ari hedde duuɓi ujunere ko adii yonta men, Jerusaleem ko gurel tokosel. Ngel mawni haa yettii yonta Annebi Sileymaani, yahuud en kaɓii e leƴƴi ɓe tawnoo ɗoon hono Muhaabit en e Filisteen en. Nde wonnoo Filisteen en njeyanoo ko he leƴƴi ummiiɗi maayo ummoraade Keret nder Geres, ɗemngal maɓɓe ina ɓadinoo ɗemngal Gerek. Filisteen en njooɗii takko maayo, diiwal biyeteengal hannde Ciifol Gaasaa ngal. Ɓe cosi dowla jeytiiɗo e gure rewo e fuɗnaange. Laamateeri maɓɓe wuurii haa hedde teeminannde 10ɓere, nde lammɗo Daawuda sompi lefol geñgol mum, lefol laamɓe Israayiila. Filisteen en naatti he maɓɓe, ɓe njanti e Kanaan en, ɓe iirtondiri e Israa iila en.

Caragol Falastiinnaaɓe

Ina anndaa ko ina tolnoo e miliyoŋaaji ɗiɗi Aarabeeɓe Falastiin ko sariiɓe nder leyɗe Jordaani e Libaan e Siiri e Israayiila he hoore mum. Ɓe padi ko kootol maɓɓe nder ngenndi maɓɓe arwaniiri. Falastiinnaaɓe inan kadi to Iraak e Misra e Hijaas e Koweyta e leyɗe goɗɗe, hay nii Orop e Amerik.

Leƴƴi goɗɗi koɗɗi he Falastiin

Hebeer en (yahuudu en) ina koɗi he Falastiin, teeŋti he uujɓe ngonti koloñaal ina kaala Hebeer maa ɗemɗe Orop. Samaarinaaɓe ina koɗi he Falasttin, ɓe ngoppii ɗemngal maɓɓe ɓe mbaɗti haalde ɗemngal Hebeer maa Aarab Falastiin. Aɓe tawee kadi saraaji Telaawiiw. Ko ɓuri heewde he Aarabeeɓe Falastiin ko juulɓe Lislaam  Sunniyanke, hay sinno ina waɗi Yahuudu en e Katolik en.

Bommbooje Ciifol GAASAA

Gila nde yahuud en ngoniri waylude sarɗiyankooɓe mum he lewru silto (settaambar) ɓennundu nduu, Ciifol Gaasaa woni ko he yoolaade nder diƴƴe lugge. Ko ina tolnoo hannde he duuɓi sappo-e-tati, Telaawiiw fawii junngo mum he dow Gaasaa mo heerto dawrugol Hamas ardii. No foti mudda ɓesngu Gaasaa waawata muñde kaa ngonka ?

Weeyo Ciifol Gaasaa ina yooɗi so kammuuji ndeeƴii. Yiyetee takko maayo ko laaɗe gawruɗe keewɗe ciiri. Cereeli naange ɗi goobu baka asamaan, e naayagol beppeƴƴe geec, ndokkii weeyo ngoo mbaydi natal. Kono kaa ngonka njooɗka, fuuntataa hay gooto : ɗoo noon maayo Mediterane ko ko bonnaa, suuɗi ndoogu ko laaɗe hare, piirooje (diwooje) konuuji e « doronaaji » ina ceeka duule. Ngon-ɗen ko he Lefol Gaasaa (Bande de Gaza), leydi ɓurtundi koɗki yimɓe (miliyoŋaaji 2 neɗɗo nder wertallo ngo 365 km2, leydi ndi Israyiil huurii.

He gakku-laaɗe Mediteranee, adotoo yiyeede ko awooɓe gurel Beyt Lahya, sara wuro Gaasaa rokkungo leydi ndii innde mum. Gila Israayiil huurii dow ndii leydi, yimɓe mayri ko uddaaɓe no gertooɗe nder nguunu. Wonii duuɓi sappo-e-tati. Alaa ko naatata ndi, alaa ko yaltata ndi, wonaa dow, wonaa les. Ɓe njaltataa fayde maayo (ngam awoyde). E wiyde laamu Israayiil, Gaasaanaaɓe ina mberloo dow kaayitaaji coomɗi « bommbooje » ngara njana he gure Israayiila takkiiɗe Lefol Gaasaa.

Gila 2006 ko « lannda » Hamas laamii Gaasaa he gardagol Khaled Al-Batsh caggal nde hawi OLP he woote mo Mahmuud Abbas dikkinoo. He lewru Suwee 2019, Hamas e Israayiila njeewtidi ngam Gaasaanaaɓe ngoppee ngawoya, kono Israayiila jaɓaani ɓe ngoɗɗoya nder geec, ko ina ɓura 18 kilomeeteer.

Laaɗe konuyaŋkooje Israayiila ngoɗɗaani ɓe hay kilooji nay. So awooɓe Gaasaanaaɓe ndiwtii keerol taƴanaa ngol tan, ko conndi e kure Israayiila waɗata e maɓɓe. He nder hitaande wootere konu Israayiila ina yana ko ɓuri laabi 200 he awooɓe Gaasaanaaɓe. Laawol fof aɓe mbara hedde 30 neɗɗo, ɓe mbonna ko ina ɓura 30 laana ngawruka.

He hitaande 2000, Ciifol Gaasaa ina waɗnoo fotde 10 000 gawoowo kono heen tataɓe ɗiɗi ngoppii awo sabi Israayiila haɗii ɓe ɗo liɗɗi ngoni ɗoo, haa ɓe natti dañde hay dara. Hannde awooɓe tawateeɓe Gaasaa ɓurataa 3 500, wuurɓe les keerol baasal, woni dañooɓe, so heewii 5€ ñalnde kala (ina ŋakki 2 000 UM).

So en ƴeewii gurel Khuusa, sara daakaa Khan Yuunes, gootel he nguron Gaasaa to worgo Ciifol ngol, ko ɗoon tawaten yimɓe ina njunginii subaka e kikiiɗe, jamma e ñalawma. Ngeson maɓɓe ngoɗɗaani keerol Israayiila ko ina wona 100 meeteer. Gaasaa no woorunoo uddiraa ko ɓalal toowngal ngal njuuteendi 65km, njaajeendi 16km, ina wondi e gammbi, e « barbara ». Bannge maayo geec ko hono noon uddiraa, Gaasaanaaɓe njaltataa ɗo taƴanaa ɗoo. Ɗuum ina yaɓɓi kawral Oslo (ƴeewee kartal ngal). Mawɗo Gaasaanaajo tawaaɗo ɗoon wiyi « miin e galle am min njogii ko ektaaruuji 4 e feccere leydi ndemeteendi, kono hay ɗuum min ɓelsii ɗum gila 1948 ». Ko ndeen leydi Israayiila sosaa. He ngoo wertaango, remooɓe mbaawi heen huutoraade tan ko tataɓal, ngati « ko heddii koo woni he saraaji « no-go-zone » (nokku mo ɓennetaake), ɗo konunkooɓe Israayiila njaawata fellude, ɗum jiidaa he ko taŋkuuji maɓɓe mbonnata. “ Konunkooɓe Israayiila kaɗa ɓe remde gese maɓɓe, ɓe pella kala ko dilli saraaji keerol ngol ɓe taƴani koye maɓɓe ”. Laamu Israayiila fuɗɗii ɗee baɗe kaantare ko nde ɓe njaltini Gaasaa gure yahuudu en hoɗnooɓe toon, heddii tan Aarabeeɓe.

Daande maayo geec woni toon ko boomaare nde muñotaako. Wiyi nii ko Sokna Isabelle Durant, cukko-ɗowoowo catal Ngenɗe Dentuɗe (NU) toppitiingal njulaagu e ƴellitaare (CNUCED). Gila 2012, Ngenɗe Dentuɗe jeertinii aduna. Ɓe mbayyiniino ndeen ɓe mbiyi, hakkunde ndeen he 2020, nokku oo wuurotaako, so tawii Israayiila ina jokki uddo nokku oo e ballal Misra. Gaasaa ko ko joñaa ko ina tolnoo hannde he duuɓi sappo e tati, caggal golwole bonɗe ɗiɗi : he 2006 nde Telaawiiw bommbi, duppi gure Gaasaa mawɗe, e 2008-2009 waɗnde ko ina tolnoo he 1 800 maayɗo Gaasaaanaajo, Israayiilnaaɓe maayɓe ko noogaas. Yanti heen ko 2017 (caggal golwole 2012 e 2014) ɓe mbarii Gaasaanaaɓe 2 500, ɓe maayraa 72. Nde wonii goonga hankadi Gaasaa hoɗotaako, fadataa nii haa 2020.

Yoga he Gaasaanaaɓe ngalaa golle gila 1948, aɓe tolnoo he 70%, heen feccere keɓaani tawo hay duuɓi 15. Hannde oo, 70% sukaaɓe e 85% rewɓe ko ngalaa golle. Yimɓe ɗiɗo fof heen gooto ko baasɗo joorɗo kos. Yanti heen, laabi e mahateeri fof konunkooɓe Israayiila liɓii mbonnii haa boni. Hannde oo, Ciifol Gaasaa nanndata ko e dummbirdu ɗo ɓesngu no woorunoo uddaa. Aduna alaa ko haalata so wonaa addude mballon kon naftataa so wonaa ko mbonni.

Nde Telaawiiw bommbi, uddi Gaasaa he 2006, hay jeñtinirɗi kuɓɓam ngoppaaka. Ko Israayiila huninoo maa rokku Gaasaa kuɓɓam kono laataaki, kadi Gaasaa waawa gaddaade njoɓdi mum sabi ko Ngardiigu Falastiin to Sijordani foti ɗum yoɓde. Tuggude 2017 haa 2018, Mahmuud Abbas saltii yoɓde Israayiila njoɓdi kuɓɓam Gaasaaa, mbele ina famɗitina doole haɓdiiɓe maɓɓe Gaasaa, woni Hamas he ɗowngo Khaled Al-Batsh. Ɗum jibini ko rokkude Gaasaanaaɓe ñalnde kala waktuuji tati kuɓɓam. Ndiyam kadi ina ŋakki sanne. Hay diƴƴe boyli njarotaako sibu waasde senaade.

Safrirde mawnde Al-Shifa ɓurnde mawnude he leydi hee, hannde ina hulɓinii. Gaasaanaaɓe mbaɗti nde njalniika ɓe mbiya : « Ngarataa Al-Shifa ko aɗa wuuri, njaltaa aɗa lelnaa e gooski ».  Ne wonnoo leɗɗe cafrirɗe ngalaa, kaɓirɗe ngalaa, leece ngalaa, cafrirɗe fof ngonti ko « maayirɗe ». So a arii hannde to Safiride Al-Shifa, kawrataa ko he sukaaɓe ɓe ngalaa koyɗe maa ngalaa juuɗe, ñawɓe ina mbiiƴa, safrooɓe ina ndonki anndude no mbaɗata.

Gaasaa ko barme pasɗo, laawee maa fuccitoo

Ina jeyaa he ko hebbinta cafrirɗe ɗee, ko Gaasaanaaɓe mbaɗata yontere fof koo : ɓe ngara haa ɓadtoo tata Israayiilanaaɓe mahi kaa aɓe ceppa, Israayiilanaaɓe pella ɓe, ɓee maaya, ɓee mbarma. Ɓe mbiyata ɗum ko « masiirat Al Awda » (seppooji kootol) ɗe ɓe njuɓɓinta kala kikiiɗe Mawnde (Aljumaa).

Seppo Kootol

Heewi ardaade seppooji ɗii ko sukaaɓe ina njogii kaaƴe. Ɓe kuccita e bommbooje. Ɗi puɗɗii waɗeede ko 30 marsa 2018 ko adii guurtingol hitaande fof ko Falastiinaaɓe mbiyata « Naqba » (musiiba). Ɗum firata ko uujo 1948, nde 800 000 Falastiinaanjo riiwaa leydi mum, njahi ndeestoyii Gaasaa e Sisjordani e leyɗe aarabeeɓe goɗɗe. Ko ndeen Israayiilanaaɓe koɗi he Falastiin, ɓe inniti ɗum leydi Israayiila. Miijo dental mawngal Seppo Kootol fuɗɗorii ko he sukaaɓe noogaas Gaasaanaaɓe : « …ko yiɗde hollirde pellital amen hootde leydi amen, fawaade he pellital ngal Ngenɗe Dentuɗe (NU) ƴefti, kam e hakke amen e ɗomɗeede min teddungal nguurdnam amen ». Ko caggal ɗuum pelle dawrugol njanti heen mbele aɓe ndaña ngootaagu, ɓe njamɗina mettere wonnde hakkune ɓiyɓe-yumma Hamas e Fatah. Ko addanta seppo kootol ŋarɗude, hay fedde dawrugol wootere yaltintaa araaraay mum keeriiɗo, weeynetee tan ko araaraay Falastiin. Hamas ɓurɗo daranaade hare feewde e Israayiila, ina tawtoree kala seppo kootol sara pelle goɗɗe, gaagaa Fatah, hono Markesnaaɓe FPLP – Front populaire de libération de la Palestine – (maalde ɓesnguure ngam wellitaare Falastiin). Seppo mawngo jeyaa ko he laabi ɗi ngonaa jogitiiɓe. Ngo wallata ɓe ko hollirde ngonka maɓɓe, woni « huutoraade jattinaare yamyamre ».

Seppooji ɗii ina njokki haa jooni. Ɓe mbaɗti heen noon ngoƴaaji goɗɗi potɗi ñawndeede, ittude uddo Gaasaa ngoo e hisnude Al-Kuds (Jerusalem). Seppooɓe ɓee fof e waasde jogitaade, haɗaani Israayiila saakde e maɓɓe conndi e kure. Ko seppooji ɗii puɗɗii he jooni, ko ina tolnoo he 200 neɗɗo maayii heen, heen capanɗe njoyo ko sukaaɓe. He lewru Feebiriyee 2019, goomu hoolkiso Ngenɗe Dentuɗe tonngii ko Israayiila waɗata he ɗii seppooji koo millatee ko « war-hoore winndere ». Ben Yamin Natañawu jaabii ko  Israayiila « woni ko he hisnude njaamburaagu leydi Israayiilanaaɓe e fotde mum daɗndude ɓesngu mum ». Haala makko yahdi ko he ka yoga e Israayiilanaaɓe.

Ko ndeen kadi leyɗe Hirnaange (Orop e Amerik) njangtii he jaayɗe mum en, ɓe peli Falastiinaaɓe, ɓe njinngani Israayiila. Kono, Khaled Al-Batsh, gardiiɗo lannda Jihaahdi Islaam to Gaasaa, riiwtu kaa haala : « min mbiyaa ko yo min kuutoro hare yamyamre, ko ɗuum min mbaɗi. Kono jooni ɓe njiɗi ko fawde e dow amen ɓee Falastiinaaɓe waraaɓe. Ɓe ñiŋaani potɗo ñiŋeede hono Israayiila, gonɗo he warde min, wara sukaaɓe amen, hay sinno hay gooto maayaani to maɓɓe. Ko ɗuum tagi ɗii seppooji ko jokkooji haa nde min keɓti leydi amen fof ». Wonii noon teskiiɓe seppooji ɗii poti ko ƴeewteede ngati ko Hamas huutortoo ɗi mbele ina ɓeydoo darjude, ɗoon ɗo ɓe ngonnoo he deestaade. He ɗii duuɓi jawtuɗi, tuggi hedde 2018, lannda Hamas woni ko he yahrude caggal. Won ñiŋrooɓe Hamas he gardagol Yahyaa Sinuwaar, teskaaki caɗe renndo e dawrugol kuɓtidinngol tawa wonaa heedi-heeda. Sikke alaa ɓe tiindii ko he waawndolaagu. Yeru mum ko sahaa kala seppooji ina mbaɗa, hono ko waɗnoo he lewru marsa 2020 : konngol maɓɓe jeeyngal wonnoo ko « Bidna na’ish » (min njiɗi ko wuurde), ɓe ngaybini ko ɓeydogol cogguuji e caɗe nguurndam ñalnde kala. Hamas nootorii ɗiin seppooji ko sawru gumɗo, ɓe takki ko Fatah woni caggal majji : ɓe piyi seppooɓe ɓee haa muusi, wonii heen nii sokaaɓe e maayɓe. Yimɓe ɓee mbaɗti wiyde « holi no min mballirta Hamas mo waɗanaani min hay dara, waɗti heen ina fiya min, ina soka min, ina wara min… ». Teskaama kadi sukaaɓe heewɓe ɓuri yiɗde hannde ko yaltude leydi ndii, kono no yaltiraa woodaani.

Lomto Hamas ko Fatah ?

Mbele Fatah ina waawi hannde lomtaade Hamas ? Ɗuum sikkaaka ngati mbaawka laamu Falastiin woni ko he juuɗe Fatah e gardagol Mahmuud Abbas lomtinooɗo Yaseer Arafat. Gaasaanaaɓe nattii hoolaade Fatah, hay nii Sisjordani e keewal Falastiinaaɓe.

Laawol jam Fatah yeewditta e Israayiila yumtaani, koloñaal Israayiila nder leyɗe Sisjordani, teettugol leyɗeele e koɗorɗe Falastiin ina jokki. Heen sahaaji nii dadiiɓe Falastiin e koninkooɓe Israayiila ina mbaɗda junngo he faandu. Mbuuñaari ina heewi he yimɓe Fatah haa diwti aada. Won karallo dawrugol Falastiin wiyi : « ko dogata hannde he Sisjordani koo moƴƴaani ngati Mahmuud Abbas haɓaani e koloñaal Israayiila teettooɓe koɗorɗe Falastiinnaaɓe, daranaaki hisnude Jerusalem. Gollal makko kimmungal ko yahde waɗoya kaalanɗe to Ngenɗe Dentuɗe ». Ko ɓuri heewde he Falastiinnaaɓe hannde ndiiwtii Fatah e Hamas fof, ɓe njiɗi ko mbayligaaji to bannge dawrugol, « nayeeɓe » ɓee pooftoo hankadi.

Heñoraa ko beldital Hamas e Fatah ?

Falastiinnaaɓe e keewal, e Gaasaanaaɓe e ko heertii, njiɗi ko yo ɓe mbeldit. Heewɓe he maɓɓe ina ngonani yo Falastiin e Israayiila mbeldit. Kono so woodii yahruɓe fitina, ina faamnii so teskaama waaw-ndolaagu Israayiila fawi he Falastiinnaaɓe no ngoorunoo.

Israayiila woniraani welditeede, dowlaaji keddiiɗi mballaani haa teeŋti noon he leyɗe Aarabeeɓe. Ɓe ɓuri daranaade tan ko beldital hakkunde Hamas e Fatah mbele mbaawka laamu Falastiin ina yettoo Gaasaa. Ɓe ciifondiri he dow ɗuum nanondiral gila 12 oktobar 2017 kono ɗum yumtaani hay seeɗa. Ina jeyaa he ko haɗi ɗuum, Mahmuud Abbaas sarɗini ko yo Hamas joɗɗin kaɓirɗe, kono Hamas jaɓaani ɗuum. Nder Gaasaa « ɓesngu inan tan ɓeydoo yoolaade, Gaasaa ko barme pasɗo jogorɗo fuccitaade » walla mbiyen hannde gonɗo he fuccitaade. Fatah e Hamas poti ko mo woni kala wooda ko woppi. Sukaaɓe Falastiinnaaɓe njiɗi ko yo beldital jol hakkunde pelle ɗee ɗiɗi ɗee, tawa ko he gardagol sukaaɓe. Ɓe mbiyi hannde : « ko goonga ko Hamas ɓuri daranaade hare feewde e Israayiila. Pot-ɗen ko ubbude gaawi gonɗi hakkunde Hamas e Fatah tiindo-ɗen haɓde e Israayiila ».

Yiɗde Israayiila noon ko yo Sisjordani e Gaasaa ceernde, Falastiin wonta tan Gaasaa, Sisjordani natta wonde leydi Falastriinnaaɓe, yanta he Israayiila.

Aamadu Malal Gey

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.