Nguur-ɗen hannde oo ko sahaa teskinɗo nder daartol aadee. Sahaa filñitaare mawnde, waawnde yerondireede e pilñitaaje gadinooɗe, bayɗe no margol caasam elektiram (yakawere elektiweere). Ndeen filñitaare jibinaniino aadee en geɗe keewɗe bayluɗe nguurndam mumen e kala fannuuji. E ko ɓuri teeŋtude, masiŋaaji, kaɓirɗe e kuutorɗe keewɗe keɓii heen tafeede; ɗe ndiwni yimɓe diwal mawngal nder muuyaaji men ñawndude saqqaaji nguurndam men.
Filñitaare kawru-ɗen ndee, ko nde ƴoyre tafaande; to masiŋ ñeñetee, ñeeñnee haa seeɓana ñeemtinde golle ɗe neɗɗo heerorinoo haa oo sahaa. Ɓernde ndee ɗoo ƴoyre tafaande, ko baawgol tafande masiŋ no annama ngaandi nii, haa waawa janngude e anndude, waɗta rokkude miijo mum e kala laaɓndal. Tawa wonaa miijo ngo neɗɗo ñuumbanii ɗum. Alaa ! Ko miijo ngo jaŋde makko e ganndal makko lonnginta mo… Ndee filñitaare ko mawnde nde keeri mum mbeeɓaani sooynaade; caggal kala wiiwo huɓindaango, ina tawa toon boowe goɗɗe bertiiɗe ɗe ngalaa to kaaɗi. Ñalnde fof algoritmeeje kese ina njalta, tawa ɗe tiimtintoo ko e yimɓe, nder fannuuji keeriiɗi ngam wonde lomtooje mumen, walla kam ballitooje ŋellitiiɗe wonande ɗumen: gila e cafrugol haa e ɗowgol werlaaji, rewde e won fannuuji limtinɗe binndugol maa juɓɓugol, e baŋŋeeji goɗɗi ɗi ngasataa.
Ɓaade to yahaa artaa fof, tawatee wonde addanta masiŋ ƴoƴde ko waɗtude ɗum janngude, alaa e sago njeewten hol no ndeen jaŋde aaɓnortoo. E ngol doggol binndanɗe, ma en njeewtu doosɗe e karalle hiisiwe tammbiiɗe ndeen jaŋde.
Ko adii ɗum, tesko-ɗen wonde daawe ndeen jaŋde ina mbaawi artireede e daawe tati mawɗe:
1. Rentinde e heblude dokke ɗee :
Mbiyɗen ƴoyre tafaande ñeemtinta ko sifaaji hakkille aadee. Ndeen noon eɗum foti ƴellitde mbaawkaaji keewɗi : mbaawka heɓtinde, walla mbiyen faamde, kaɗtane faamondireede e yeewtere, waawde ɓetde fiyakuuji, rokkude tombe (tijje) maa kayne wonande ko araani tawi ɗum fawii ko e ganndal mayre. Ɗum fof noon, tammbii ɗum ko keɓgol masiŋ oo dokke (donnees, data). Alaa e sago masiŋ oo rokkee kabaruuji keewɗi, limtinɗi, catiiɗi geɗe hakkille mo o woni e walleede yo o ƴellit oo. So cukalel yiɗaama janngineede ko moƴƴi, ngel weltante walla ngel yeene so ngel waɗii gollal moƴƴal; ngel fuuptee so ngel waɗii gollal ngal moƴƴaani. Yimɓe wonɓe e ruttude ngel njaru ɗeen golle ɓee, ngoni ɗoon ko e jannginde ngel. « Ƴattoore e fuuptannde », « Sontere e fuuptannde », « Cattugol e fuuptannde », « Newagol e njeenaari », « Calmingol e njeenaari », « Tiiɗnaare e njeenaari »… Ɗum ko dokke yimɓe ngoni e hollitde ngel ngam ekkitde hakkille maggel. Aawde e maggel sifaa jiɗaaɗo oo. So ɓooyii ngel woosat, ngel waawa anndande hoore maggel hol gollal yimɓe njogori yiyrude moƴƴere so ngel waɗii, e hol gollal yimɓe njiyroyta bonannde ; tawa ɗeen golle fof ngonaa ɗe ngel meeɗnoo yeenireede walla fuuptireede. Oon sahaa, ngel janngii ! Ko noon ne masiŋ tuugnortoo e dokke ɗe weeɗatee, ngam woosa ɗe, haa waawa ɗoofde heen ‘jikkuuji’ ɗowooji ɗum, haa diwa no cukalel yeru men oo nii. Ndeen noon dokke ko potɗe suɓeede no feewiri, ciggee, keblee, ko adii nde masiŋ oo ina tottee ɗe.
2. Ekkinde tiimtorde algoritmeere ndee :
Caggal nde dokke ɗee ndentinaa, keblaa, masiŋ oo tottete ɗum e ballal algoritmeeje keeriiɗe. O wona e hoolkisireede ƴeewnde, no cukalel puuptateengel maa jeenateengel. Ɗoon o janngintee ko yo o faam kuule e doosɗe cuuɗiiɗe e dokke ɗee. So en ngartii e yeru cukalel men oo : wonaa anndineede tan ƴattiiɗo fuuptete yiɗaa heen, ko anndineede nehdi e hoore mum tijjaa ɗoon. Wadde to nder yeruuji gekkitorɗi ɗii, ina waɗi doosɗe yummaaje, ko ɗeen ngoni ko janngatee koo. Masiŋ oo, to adan ɗoo, maa saggu, fergitoo, kono ina woodi ɗowi kuutorteeɗi (ma en ngartu e majji e bindanɗe paaɗe), ɗiin ɗowi maa nehto mo, e rewrude e pamɗitingol cagge caggal reftooji keewɗi, haa piɓi ɗii fof tiiɗta, cañu nguu faaɗta, o diwa.
3. Ɓetooji e memtooji jokkuɗi
Caggal daawe ɗiɗi gadane ɗee, yaaɓantee ko daawal tataɓal, hono woppitde masiŋ oo, o waawa huutoreede. Huutortooɓe ɓee maa kollit mo, e mbaydiiji keewɗi, yoneede ɗum en golle ɗee walla ŋakke gonɗe heen. Ɗum ko dokke e ɓete ballitooje seeɓnude ñeñdi ndii !
E winndannde aroore, ma en njiy doosgal hiisiwal gadanal ngal mbaaw-ɗen huutoraade ngam ñeñde masiŋ haa ƴoƴa.
Muhammadu Faalil Sih,
23 jolal 2024
