Gila ekkol udditi hikka, iiñcuru jaŋde leydi ndii ɓeydiima fuŋŋinaade. Ine wiyee wonde galleeji Muritani keewɗi perii, ɓeen heen payii Maruk, ɓee heen Senegaal, ngam yiylanaade sukaaɓe mum en jaŋde moƴƴere. Hakkunde saliiɓe nawde sukaaɓe mum en nder janngirɗe laamu, e saliiɓe kuulal sariya ngal e hoore mum, yantude e pelle daraniiɗe hujjaaji jannginooɓe, dingiral jaŋde ngal ine ruuki hannde. Hol to ɗee bone fof ngummorii ?
Nde Muhammed wul Gaswaani toɗɗaa he hooraagu leydi ndii e hitaande 2019 , o ardi ko eɓɓaande waylude jaŋde leydi ndii. Nii woni he guwarnama makko gadano, o sompi Jaagordu Jaŋde Lesre e Mbayliigu Tippudi Nehdi e Jaŋde. E oon sahaa, tawi yimɓe fof ine ngoni e duko wonde Jaŋde leydi ndii bonii, reftotaako. Ɗuum noon fuɗɗiima, ko famɗi fof, duuɓi noogaas ko adii ɗuum, gila Mbayliigu jaŋde 1999 : nde Maawiya fini subaka gooto tan, dartini daawal cabborgal kuule ƴettanooɗo e hitaande 1979.
Mbayliigu 1999, ko kañum yaltini ɗemɗe ngenndiije tati ɗee ekkol, ko kañum waɗti jaŋde denndaangal fannuuji ɗi ngonaa ganndiwal, he ɗemngal arab tan… Gila nguu mbayliigu 1999 ƴettaa, jaŋde leydi ndii ɓeydii burñitaade. Ɗum fuɗɗorii ko ƴettugol jannginooɓe heewɓe (ko ɓuri heewde heen ronkunooɓe jokkude jaŋde), neldaa ɗoon e ɗoon nder janngirɗe yo njannginoy sukaaɓe, tawi hay heblo wooto keblaaka. Ɗuum ine jeyaa e geɗe ɓeyduɗe bonnude jaŋde leydi ndii, haa teeŋtii noon jaŋde sukaaɓe ɓaleeɓe, kadi ɗeen baɗte bonɗe ine njeyaa e baɗte dogooje haa e oo sahaa hannde. Yiɗde safrude ɗeen baɗte bonɗe nguun mbayliigu 1999, ine jeyaa e ko addani yimɓe fof yiɗde umminde mbayliigu jaŋde kesu nguu, puɗɗiingu hebleede e lewru oktoobar 2021 (Ñalɗi diisnondiral jaŋde nder diiwanuuji leydi ndii) e noowammbar 2021 (Ñalɗi diisnondiral jaŋde Ngenndi he Nuwaasoot) ɗo pelle pinal tawtoraa, kolliti heen dallinannde mum en faatunde e laawɗingol e naatiingol ɗemɗe ngenndiije nder jaŋde leydi ndii. Ɗum noon ngu ari ko caggal nanondiral jaajngal keɓanoongal he ɗiin ñalɗi hono yo ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof ngartire he duɗe laamu ɗee. Caggal ɗuum daawal dewngal heen ngal, hono lelnugol sariya kuccam jaŋde, dukaama no feewi. Pelle pinal Pulaar, Sooninke e Wolof ndariima heen ko mbaawnoo mbele miijooji mum en ine teskee heen, haa teeŋti noon e peewnitgol kuule toɗɗiiɗe ɗemɗe ngenndiije ɗee. Ine jeyaa heen yo cukalel kala janngir fannuuji janngeteeɗi ɗii fof ɗemngal mum neeniwal, hoto heblo naattingol ɗemɗe tati ɗee nder ekkol ɓur duuɓi ɗiɗi, yo jaŋde ndee woppe no woorunoo nii hade heblo ngoo joofde.
Duuɓi ɗiɗi ɓennii gila ndeen. He nder daawal hee (maayirɗe 2022) Duɗal Ɓamtaare e Jaŋde Ɗemɗe ngenndiije (IPELAN) sosaama. Kono to bannge ciynugol mbayliigu jaŋde nguu, ko fotnoo idoreede koo idoraaka : so lelnugol tuugnorgal ciynugol mbayliigu laaɓtungal (ɗowol golle), sibu hay goomuuji potɗi toppitaade ɗum ɗii, leelii toɗɗeede, tee gila toɗɗaa puɗɗaaki golle. Dekreeji ciynirɗi ko yiɗaa golleede koo, cuwaa ƴetteede haa hannde. He nder duuɓi ɗiɗi fat, jaagorɗe jaŋde (5) lomtondirii he jaagordu jaŋde hee ! Ɗumɗoo ine jeyaa he ko saabii jiiɓru woyeteendu hannde nder jaŋde nduu. Sibu wonti tan, ko jaagorgal garngal kala ine golloroo no weliraa, sahaa e saahaa fof sorta he sariya kaa kuulal, siynira ɗum no feewaawi, tawa heblaaka, siyna nde fotaani e ɗo fotaani, ine hasii nii tawa ko he dow fenaande.
Yeru mum ɓurɗo laaɓtude ko ƴettugol pellital ittude jaŋde lesre nder duɗe keeriiɗe (duɗe jaambureeje). Eɗen nganndi ndee feere ƴettaama ko ɓooyi, ko famɗi fof duuɓi ɗiɗi ko adii lelnugol sariya kuccam jaŋde (kono sariya kaa ƴettiti ɗum). Sibu ɗum siynaa ko nde haanaani (ŋakkeende janngirɗe, ŋakkeende jannginooɓe, jaŋde nde yimɓe fof kawri moƴƴaani). Ko ɗuum tagi ciynugol ngol waasde moƴƴude, walla nii bonde baɗte. Tee, ɗum ɗooftaaki hakke jinnaaɓe suɓanaade sukaaɓe mum en jaŋde nde njiɗi.
Ine wiyee wonde galleeji Muritani keewɗi perii, ɓeen heen payii Maruk, ɓee heen Senegaal, ngam yiylanaade sukaaɓe mum en jaŋde moƴƴere. Hakkunde saliiɓe nawde sukaaɓe mum en nder janngirɗe laamu, e saliiɓe kuulal sariya ngal e hoore mum, yantude e pelle daraniiɗe hujjaaji jannginooɓe, dingiral jaŋde ngal ine ruuki hannde : ñalnde kala ko diiñooji ngam hollude mettere.
Wiyde ine yaltina denndaangal caɗeele jaŋde nder leydi ndii, ine saɗti, nde tawnoo aɗe keewi. Kono eɗen mbaawi limtude heen kam, ŋakkeende nuunɗal, sibu sukaaɓe leydi ndii potaani heen fartaŋŋeeji ɗoon ɗo gootel heen fof waɗtaani fuɗɗoraade janngirde ɗemngal mum neeniwal. Kono ine gasa tawa yummum ɗee caɗeele kala, ko ngardiigu ngu moƴƴaani, ngu nuunɗaani…
Gelaajo
{ Ine jeyanoo e ɗeen kuule ƴettaanooɗe, pellitgol naatnude ɗemɗe ngenndiije Pulaar, Sooninke e Wolof nder Tippudi Nehdi e Jaŋde e cosgol Duɗal kalfinaangal heblude ngool naatnugol (Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije). Ine jeyanoo heen kadi ƴettugol kuulal cabborgal (hade heblo ɗemɗe ngenndiije ɗee joofde) feccude jaŋde ndee he pecce ɗiɗi : feccere adannde ndee ko janngirgol ɗemngal arab (wonande sukaaɓe aarabeeɓe); e feccere ɗimmere ndee janngirgol ɗemngal farayse (wonande sukaaɓe ɓe ngonaa aarabeeɓe). Ngaal kuulal cabborgal noon fotnoo joofde ko he kitaale 1986-1987, nde mbayliigu jaŋde kesu tuugiingu e ɗemɗe ngenndiije nay (4) ɗee fotnoo fuɗɗaade siyneede. Kisa nguun mbayliigu waɗaaka (?). Nii woni daawal cabborgal duuɓi jeegom (6), yahi haa duuɓi noogas (20).]
