28 Noowammburu ko ñalngu maanditaare jeytaare Muritani caggal tiimaandi leydi Farayse e hitaande 1960. Kono joljole lollirɗe ewenmaa jolnooɗe e hitaande 1989 addii miijooji ceertuɗi e nguun ñalngu sabu ƴiiƴam rufaama e nder tuddule koninkooɓe e nder yoga e wertaango Muritani teeŋti noon e nokku biyeteeɗo Inaal nde warngo 28 soldaat ɓaleejo (haalpulaar en) mbaɗaa yarga ngam mawninde nguun ñalngu.
Sikke alaa, ɗum ko kaaɗtudi bonannde dawrugol laamu leñamleñameewu aarabeeɓe ngu mooltii he mum pelle seɓɓitiiɓe raneeɓe ruɓantunooɓe gila ko ɓooyi, no ciiniri ngol ɗoo dawrugol.
Gila caggal nguu ɗoon ñalngu, maanditaare 28 jolal jogitiima maanaaji ɗiɗi : won jokkuɓe nanngirde ɗum juulde, heddiiɓe ɓee ina njokki sunaade, ɗum woni baayeeji e alyatiimeeɓe e kala mo ndee ɗoo bonannde muusnoo etee, hitaande fof eɗum ɓeydoo yaajde, sabu sikkannooɓe ɗum woodaani (teeŋti noon e nder safaalɓe) paamii goonga oo etee mbaɗtii ɗum aybinde.
Fedde rewɓe maayraaɓe lollirɓe « wewuuji » e wallidiiɓe mum kala no ngaadorii hitaande kala, ko yuɓɓinde mbaadi maanditaare ngoɗndi so neldude maayɓe ɓee duwawuuji, wilana ɗum en defte, ruttoo seppa e nder yoga e gure mawɗe ngam hollitde mettere mum en, e ɗaɓuude hujjaaji mum en ciforiiɗi no : ɗaɓɓude nde losko waɗetee haa anndee ko waɗnoo koo, hol saabiiɓe ɗum, sariya hay so cabborɗo oo, siinee, rokkude maande yiytiniinde janaale waraaɓe ɓee, caggal ɗuum yoɓa iddiyaaji waraaɓe ɓee ekn. Kono daande woɗnde ina fuɗɗii naneede, sabu pelle daraniiɗe hannde hujja maayraaɓe ɓee puɗɗiima heewde : CCMR (renndinnoo ko rewɓe maayraaɓe, daɗnooɓe kono mboniraa e bonanndeeji baɗnooɗi ɗii, walla mbiyen “reskappeeji” maa wonii soldateeɓe walla poliseeji, fedde alyatimeeɓe, « mooyto kootaa en »… Kono denndaangal ɗeen pelle hannde ko pecciiɗe etee luural maɓɓe dowrowal hol ko pot-ɗen ardinde nder ɗaɓɓaale men ? Ko sariya tawo walla ko iddiyaaji ?
Laamu nguu ɗeɓata abbitaade ko feere ɗimmere ndee so tawii nii wonaa kanngu waggini ɗum. Ndee ɗoon feere galliino sabu fedde wiyetenoonde COVIRE e won e senerooji ɓaleeɓe mbagginiino ɗum laamu ɓenungu nguu, kono ɗum gasaani sabu yiɗde maggu ko maa ɗum ubbu haala kaa, kono ellee ko ndeen ka ɓuri suppitaade.
Ko ɗum waɗi moƴƴata ko laawol goɗngol feree tawa ko nanondirangol, yimɓe kala ndewa heen ngam ñawndude oo saqqa, o diwtee hay so tawii yejjitde mo weeɓaani. E oo ɗoo yonta mo njahraten yoga e pelle aduna oo daraniiɗe jojjanɗe aadee, ina mbasiyii laamuuji ɗii e denndaangal haɓantooɓe jojjanɗe aadee, nde kuutortoo feere lollirnde « justice trasitionnelle » walla mbiiyen ñaawoore saborde huutoraande e nder won leyɗeele, woodi ko jibini. Fedde rewɓe maayraaɓe hay so ina woɗɗunoo ngoon miijo, wattindi ko yortaade heen, kono laamu nguu hay so daŋŋinaaki salii ɗum e peeñɗi, to nder mum kam wiyi ko « memrataa ɗum legel ».
Hol ko woni ñaawoore saborde noon ?
Ko ñaawoore nde aadoraaka sabu ñaawirɗe gaadoraaɗe ɗee njoñete tawde ina hulaa so ngool laawol rewaama, ina waawi ɓeydude kusummaaji, deeƴre leydi ɗaɓɓetenoonde ndee roŋkee dañeede. Ñaawoore sabborde noon renndini ko hellifaaɓe ɓesngu, anndiraaɓe nuunɗal, hoohooɓe diine e aada e haralleeɓe sariya, wonii mo lislaam oo walla sariyaaji kesi, tawa ngaal dental ina huutoro kala aadaaji moƴƴi baawɗi wallitde nanondiral e nder renndo ngoo, ɗum noon ko sariya teskotooɗo aadaaji kala heen renndo e goowaaɗi ballitooji addude deeyre. Ko waawi heen wonde fof, oon sariya haɗaani losko waɗeede haa laaɓana yimɓe kala, ko waɗi koo e hol saabiiɓe ɗum. Ko caggal ɗum fof noon ƴeewee ko foti rewde e ɗuum, so yaafuya, iddiyaaji ekn.
Ɗum fof noon ina addana en miijaade bonannde wondaande ndee ina diwti aada sabu so en ƴeewii ko mumaa e nder konngol « Passif humnitaire » : ko soldateeɓe waraaɓe e dow amdu, ɓe pittaali mum en njooɓaa e nder fuutaaji, majjuɓe menndeŋ ɓe nganndaaka to ngoni, waɗaaɓe e nder biidi ngubbaa, riiwaaɓe e leydi mum en, ɓe gese mum e jawdi mum en ndariindi loppitaa tottaa woɗɓe, riwaaɓe e liggeyaaji mum en ekn. limtotaako, ɗum ɗoo fof noon ɗaɓɓi ko ñawndeede hay so eɗum ɗaɓɓi sahaa juutɗo, sabu yiiloo banngoo seerndaani Muritani e ko muusata ɗum koo.
Maamuudu Haaruuna Joob
