Ekkol tulde kayhayɗi gonnooɗo ekkol cekke, wontii togaa togi. Ɗuum ko ñande 8 deesaamburu 2024
Ñanlde alet 8 bowte (desaamburu) 2024 ko ñalawma udditgol ekkol Tulde. Caggal nde o gayni maheede fotde lebbi sappo. Tawi e ngol laawol o waɗaa ko togaa togi. Huɓeere nde saaluuji nay dow, nay les, yantude e jeetati boowal, ɗi kawri sappo e jeegom (16 salles de classe), ko jiidaa e hoɗorde gardiiɗo ekkol oo. Keblorɗe jeetati. Yantude e hoɗorde deeneewo, haa mooftirdu kuutorɗe. Golle ekkol oo njahii e lebbi sappo.
Ɗe ngasi haa laaɓi ko e nder lewru jolal (noowaamburu). Ekkol oo udditaa ñalnde 8 bowte 2024. Oon ñalawma ko heewi e ɓesngu wuro Kahayɗi ngoo fottii ɗoon. Ko Meer wuro ngoo Demmba Njaay lollirɗo Ablaay Njaay ardii golle ɗee. Ɗuum ko to jibinannde wuro ngoo. To bannge laamu nguu, ardii golle ɗee ko Waali diiwaan Gorgol Ahmedna Wul Sidi Ba. Yantude e ardiiɓe jaŋde diiwaan e nulaaɗo Ta’ajuur. Tawtoraama kadi oon kikiiɗe Almaami gardiiɗo wuro ngoo haa jom leppi aada en. Ɓeen ngoni Farmbaal Kayhayɗi e Teen. Oon ekkol biyeteeɗo hannde Ekkol Tulde oo wiyetenoo ko Ekkol Cekke. O jeyaa ko e ekkolaaji gadiiɗi e nder leydi hee, caggal jeytaare.
E wiyde Maamuudu Ifraa Njaay « Ekkol Cekke sosaa ko 1967. Ko cekke kunndanoo ɗoon, yoga sukaaɓe naatnanooɓe jaŋde e oon sahaa ɓee, ko ɗoon puɗɗorinoo » Oon ekkol noon dañii fartaŋŋeeji keewɗi. Sabu o feewnitaama cili keewɗi. Ina jeyaa heen 1984 nde o ɓeydaa cuuɗi ɗiɗi Janngirɗi pulaar. Ɗuum ko caggal nde pulaar jeytinaa e njuɓɓudi jaŋde leydi ndii. O feewnitaama e 2017 tawi ko dental ɓesngu kayhayɗinaaɓe biyeteengal KAEDI DÉVELOPPEMENT. O feewnitaama hikka e mbaadi kesiri, tawi ko he makko kadi tawetee duɗal jarriborgal pulaar jamiraangal e hitaande hikka. Duuɓi 30 pawɗi, caggal nde ɗemɗe tati ngenndiije ɗee njaltunoo e tippude jaŋde les-lesre. Oon Ekkol Tulde kadi, o jeyaa ko e ekkolaaji ɓesɗi e nder leydi hee. Sabu ko gardorɗe ɗiɗi ngoni e makko. Sabu wonde mo ɓesɗo kuufɗo leeɗe jeegom. Ko famɗi fof ujunere almuudo ina e makko. Oo ñalawma udditgol ɓamnooɓe konnguɗi ɓee fof, teeŋtinii wasiyaaji mumen ko to jaŋde e nehdi. Nde jinnaaɓe sukaaɓe e jannginooɓe mbeeɗondirta juuɗe ngam jannginde e nehde sukaaɓe ɓee nehdi moƴƴiri. Siftoraama e oon kikiiɗe jannginatnooɓe ɗoon gila e duuɓi gadani. Abuu Amayel Jeŋ gardinooɗo ekkol oo gila duuɓi 1980, gittunooɗo hettere e galle mum ɓeydi e ekkol hee. Aamadu Daɓɓo Kan, Sammba Lew, Muusee Ñaan, Yuusuf Bunaa ekn. sabu daraade ɓe darnde laaɓtunde, haa yoga e sagataaɓe hannde nafɓe koye mumen, nafi leydi ndii, njaltii e oon ekkol.
Daawuuda Sammba Ndonngo
