Ñalnde 12 colte 2025, jeytaama e ñalɗi baasal wonande kala Muritaninaajo kooɗaaɗo ngootaagu, e nuuɗal nder renndo. Ko ñalnde heen Bah Bookara Muusaa Kaaliidu yalti aduna, oo mo nganndu-ɗaa alaa ɗo rewdaaka e kareeli ndimaagu e potal gila he Muritani, haa to Sengaal, e to ɓuri ɗum yaajde.
Bah Bookara Muusaa ko neɗɗo jom fiɓnde, kaɓaniiɗo tigi-rigi Muritani gootiɗɗo, Muritani wellitaare e ndimaagu. O meeɗaa jaɓde maslahaaji e yiylaade nafoore e sifaa keeriiɗo ; kala ɗo o darii tawata ko e senngo hiiɗaaɓe, omo haɓanoo ñuunɗal e wellitaare huuɓtodinnde.
Bah Bookara Muusaa ine seedtanaa wonde neɗɗo jom pinal jaajngal e ganndo nuunɗuɗo, portiiɗo, ŋelɗo, juumtuɗo miijo, ŋeerɗo fiɓnde, kono udditiiɗo, jaajɗo, keewɗo muñal, moƴƴo jikku. Omo joginoo sehilaaɓe e yahdiiɓe tiiɗɓe nder denndaangal leƴƴi Muritani. O darinooma darnde ñootoowo hakkunde pelle ɓamtaare he Muritani, to Senegaal ekn, o jeyaa e jaale ɓurɗe ŋerde nder kareeli pinal ɓesnguuji.
Hoohooɓe heewɓe jeyaaɓe e dente e jookli kala, njettii mo. Jaarooje keewɗe, e seedanfaaji keewɗi ummoriiɗi e waɗooɓe politik, e renndo siwil, e ɓadiiɓe mo, ceeraani e arde, e yettude mo.
Bah Bookara Muusaa ɗaldii yontaaji garooji ngalu mawngu, e yeru jikkuuji moƴƴi e nuunɗal nder darnde, e tiiɗal fiɓnde, e yarlitaare. Maayde makko ko baasal mawngal, kono darnde makko maa jokku yaynaade laawol kala Muritaninaaɓe daraniiɓe nuunɗal e ngootaagu.
E sifaa keeriiɗo, Bah Bookara Muusaa jeyanoo ko e sehilaaɓe pelle daraniiɗe ɓamtaare ɗemɗe e pinal leƴƴi Muritani kala. O jeyanoo ko e sehilaaɓe Fooyre Ɓamtaare ɓadiiɓe. O jeyanoo ko e waajotooɓe e semmbinooɓe kala daraniiɓe ɓamtaare.
E nder ɗuum, Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani e denndaangal terɗe mum, denndaangal Goomu Fooyre Ɓamtaare ine nduwanoo ɓesngu makko, e banndiraaɓe makko, e sehilaaɓe makko nder Muritani e Senegaal e Afrik… ine nduwanoo mo jaaƴnde moƴƴere, ine nduwoo yo Alla yurmo mo, yaafoo mo, haarna mo Aljanna.
Ko he Alla ummi-ɗen, ko he Makko nduttoto-ɗen. Aamiin.
Fooyre Ɓamtaare
Mbayniigu ɓiɗɗo-yumma
No tagofeere arnde he battane mum, Bookara Muusaa lollirɗo Buubakara Bah, wayniima jamma 12 marsa 2025, ina hawra e 12 koorka 1446. Yoo Geno Toowɗo Oo, Jom yurmeende heriinde Jurmotooɗo Kuɓtodinɗo, Yurmo mo, Yaafoo mo, Haarna mo Aljenna dowrowo.
So mi reftiima musiɗɗo makko, miñiiko, jahdiiɗo makko Hasan Sumaare, en tawat omo anndi mo : «… nguurndam [Bookara] fof ko darnde feewde ƴellitaare, e demokarasi e ngootaagu ngenndi. Ko o gorko ngennddiyaŋke, jom haɓɓere, jom konngol kono kadi jamyamo paamoowo haala, jiylotooɗo tuma kala, artirde hakkillaaji he dingiral paamondiral miijooji ɓamtaare e demokarasi ».
Boori, no giƴiraaɓe makko mbiyata mo, yiyi aduna ko wuro Rooso he Colte (Feebiriyee) 1946. O mawni ko takko dadde makko (taaniiko) biyatnooɗo mo Soomaa, to Sahre-Ndoogu, ɗo o naati jaŋde Deftere Geno, kanko e giƴiiko Mammadu Siley Bah.
Kanko e Sih Jibi Bekkaay, ɓe tawtondirii he duɗal tuubakiri (CP2) ɗo Ɓoggee ɗoo he ceernaagal Ndaraŋke biyetenooɗo Mustafa Jeŋ. Rewi heen ko seernaaɓe Yuusuf Gey, e Babakar Bah, e Aamadu Siree Sih, e Taala Faal, e Donzolo. So Jibi Bekkaay wiyiino mo « Nganndir-maa-mi ko no nganndir-mi jiifa am nih », o heewi jaabaade ko « Alaa ! Miin kay ko mi jiifa maa ».
O ummii Ɓoggee o fayti Rooso to o fuɗɗorinoo, ngol laawol o naati “koleysa” duɗal Xawier Coppolani ngal Rooso, gontungal hannde “Liisee Rooso”. Nde o ari Nuwaasoot he dille 1966, o jeytoraa e daraninooɓe ngootaagu leƴƴi. O jaggaa o sokdoyaa e winndunooɓe « Manifeste des 19 » to N’beyka. Ndeen o riiwaa, o fayi Ndar to “Liisee Charles De Gaulle” inniraaɗo hannde “Liisee Cheex Umar Taal”. Ko ɗoon o heɓi “bakkaa” Hiisiwal e Ɓalliwal (MP), o hoonii ndeen hitaande almuɓɓe waɗnooɓe “bakka” fof. O naatoyi duɗal toowngal Ndakaaru haa o heɓi “licence” Hiisiwal.
Ko ɗoon Boori seholondiri e Pr Abddullaay Baccili meeɗnooɗo wonde jaagorgal laamu to Senegaal, seedtii darnde makko e pellital makko : «…ceeɓndam makko, laaɓtugol miijooji makko e welde mo konngol, ngaddanii musiɗɓe makko hormaade mo ». Sehilaaɓe makko, hono Landing e Angelik Sawaane, e Pap Tuuti Mattaar Soh, e Mammadu Joob Decroix, e Aamadu Abdul Sih … ɓee fof nduttii mo tedddungal. Seedantaagal keyne, miñe, almuudo maa Siley Kan woynii ɓe mbeeɓaaka bojji. Konngol ko gootol «…alaa ko ponndu-ɗaa tafngo ngootaagu leƴƴi Muritani nder jultondiral e timmotiral keewal majji ». Yanti e yiɗɓe maa ɓe leydi Gambi hono Koro Salla. Boori tawoyii sehil mum jahdiiɗo mum Baabakar Tuure, nawɗo teddungal, kurmbitɗo jaayndeyaagal keeringal he leydi Senegaal. O addanii Baabakar Tuure ballal mawngal nde o sosata “Sud Quotidien” gila ina wiyee “Sud Magazine” haa wonti “Sud Hebdo” he lewru Colte 1993.
O lowi laawol ɓeydoyde ganndal to leydi Farayse hedde maayirɗe kitaale 70. O naati Duɗal Toowngal ngam Nganndiin Renndo (École des Hautes Études en Sciences Sociales -EHSS). Ko he ngal duɗal lollungal ɗo jannginooɓe mawɓe hono Yuusuf Tata Siiseh ngonnoo. O heɓi seedantaagal jaŋɗe lugge, DEA he « Anthropologie » woni ganndal Neɗɗiwal. O winndi joofnirde alluwal makko gannde neɗɗiije ko he renndo remooɓe Barakna haa arti he diiwal Mattaar-Lahjaar. Tiitoonde joofnirde alluwal makko wonnoo ko « Kereƴaaji ndema e saɗere macungaagu he Muritani, yeru firiiga Taggaat Barakna en ». Wiɗto makko addani mo anndude tigi-rigi sifaa jeyi leydi, jokkoniral mum e macungaagu he Muritani fof, haa arti he Barakna daande maayo e Saahal. Miñiiko, sehil makko Maamuudu Haaruuna Joob, ko seede ɗuum.
Bookara ko ganndo mo waɗtaani ganndal mum « ɓellere gajjal », jaajɗo hakkille, keewɗo yankinaare e teddungal. Boori ko mawniraaɗo, jeytoraaɗo he seernaaɓe men naatnuɓe he men giɗli ɗemngal men Pulaar. Nde sabi cehilaagal hakkunde makko e Alfaa Ibrahiima Soh e Aamadu Hampaate Bah, ɓe UNESCO, o jeytoraa he goomu golle fulo Daartol Kuuɓngol Afirik ngaanndiijo gonnooɗo he njiimaandi Goomu Ngaanndiijo ngam wallifo Daartol Kuuɓngol Afirik, sara denɗiiko, ɓiy-baaba makko Ibrahiima Demmba Bah e hoohooɓe daartol woɗɓe, hono Seernaaɓe Joseph Ki-Zerbo, e Umar Kan, e Maddiina Lih-Taal, e Chirstiane Seydu. O suɓtaa puloowo gadano dow njeenayo toɗɗanooɓe. Ko ndeen o naatni golle ɗee he Fedde Ɓamtaare Pulaar he Muritani.
O wallii tigi CELHTO haa waawi ñiɓaade. CELHTO ko « Centre d’Études Linguistiques, Historiques et de Traditions Orales » ; woni Duɗal Wiɗto Ɗemɗiyaagal, e Daartol e Donaaɗi Jangtaaɗi. Ko duɗal tuugneteengal ngam sufde e huutorade gannde jangtaaɗe nder doŋre Afirik. En nganndii en njotondirii e yahdiiɓe Boori CELHTO hono Juulde Layya mo Nijeer e Maangoone Ñaŋ mo Senegaal ɗowatnooɓe ngal duɗal (yoo Geno yurmo ɓe yaafoo ɓe).
Gaa gaa CILSS, o gollodiima kadi e OCDE – Organisation pour la Coopération et le Développement Économique – (Yuɓɓo Jotonddiral e Ɓamtaare Faggudu) haa arti e Batu Diiwal njowitiingu e « Jeyi leydi e Yuɓɓo Ngaluuji Tago he Saahal ». Ko Boori waɗɗini yo jeewte ɗee mbaɗtu fireede he ɗemɗe ngenndiije Afirik, ina heen Pulaar. Toongol ndee yeewtere e ballal FƁPM inan resaa he winndannde « Bayyinaango Praia, Jeyi leydi e kuutoragol ngaluuji tago nder Saahal : Humpito, Caɗeele e Kappanɗe ». He ko artirani en Maamuudu Haaruna Joob, o gollodii ɗum ko e Gerti Hesseling mo Almaañ.
O woni kadi neɗɗo tuugneteeɗo he « Fondation Allemande pour le Développement International » (Ngooroondi Almaañ ngam Ɓamtaare hakkunde leyɗe), ko yowitii e « Éducation et Environnement en Afrique de l’Ouest : trois ans après Rio » (Nehdi e Taariindi he Afirik Hirnaange : duuɓi tati caggal Rio), ñalɗi 28 Nowambar haa 2 Desambar 1994.
O bayyinii binnddanɗe keewɗe jowitiiɗe e caɗe jeyi leydi nder kolaaɗe catiiɗe Maayo Fuuta (Maayo Senegaal), e kareeli hakkunde remooɓe e aynaaɓe, e no ɗe cafrirtee, e ko ɓuri huɓtodinde nder leyɗe Saahal gila hirnaange haa fuɗnaange.
Waawde mo huɓindaade ɗemngal makko Pulaar fonndatee tan ko he yiɗde mo ngal ƴellitoo sara ɗemɗe ngenndiije Muritani e Afrik. So Boori waawii haalde ɗemɗe Aarab e Wolof e Engeleere e Farayseere gaa gaa Fulfulde, ko mbele amo ɓura faamde renndooji catiiɗi mo. No konngol wiyrata « doole liingu ko ndiyam », Boori ina wellitii nder renndooji e pine leydi mum Muritani e yoga e leyɗe Afirik.
Njiyondir-ɗen e Soomaa ko lewru morso (suliyee) 1974. Jeydeede he wuro wooto addanaani min anndondirde law ngati toowondirde e jaltugol makko law. En ngarii Ɓoggee faade Nuwaasoot eɗen ngondi e giƴi men Kaaliiddu Muusaa, miñiiko. Tawdu-ɗen mo e Maalik Umar Njaay, giɗo makko kiiɗɗo, kaawi men. Jotondiral galleeji njokki haa min kawriti, taw-moo-mi he dingiral dawrugol. Kono, min ɓuri jotondirde ko he 1982, yeewtere dillere ngenndiire ngam demokarasi he suɗaare. Haala makko naati mi sanne sabi dallillaaji makko ceeɓɗi e waawde mo Pulaar e Safatoore.
Nde njoof-ɗen Ndakaaru he 1991 caggal ɗanngal he suuɗaare gila Rewo haa Worgo Muritani, o jaɓɓii en, ndesndu-ɗen mo hoore men, gila to dawrugol haa to renndo. Gila ndeen mi woɗɗaaki mo. Mbeɗe fuɗɗinoo winndude “Jubbannde he koɗki Muritani”, deftel daartol. Winndiranoo ko junngo. O heɓi ɗum o renndini haa feewi o loowi he deftertu makko heeriindu. Haa jooni deftere ndee inan toon. Ko kanko kadi holli en nafoore wonnde he daartude ɗanngal am gila Nuwaadibu haa Ndakaaru, rewrude Nuwaasoot e Ŋoral-Gidaala e Paate-Galo e Ndermbos. Ngool pillol waɗaama he Farayseere, ngol tiitoraa « La Route du Sud ». Ko Boori janngitii ɗum, saatii, hade Bubakar Konte e Muusaa Siidi Bah e Mammadu Joob Morgan (yoo Geno ɓuuɓan mo).
He 1994, Boori tawi mi Bamako tawi omo fayi Wagadugu huuɓnude gollal CILSS. Ko adii nde piirowal arata, min njoñoyii nder Boleeru Horo weeyo Bamako-Seenu. Gite makko njani ɗoon e deftel ngel ngonnoo-mi he gaynude wallifaade, ngel tiitoondde mum wonnoo he farayseere « J’apprends le Pulaar en 20 leçons », peewtungel e Banankooɓe yiɗnooɓe janngude Pulaar. Ɗum haawi Boori, o wiyi : « Aamadu, mbinndirtaa ɗum fof ko junngo ? So mi yahii Amerik ngol laawol, maa mi addane ordinateer ». Lewru fawtii heen o neldi mi ordinateer MacBook, ko ndee jeloode ordinateer tan jaɓatnoo Alkule Bamako ɗe UNESCO tafnoo. Ko ndeen puɗɗi-ɗen naatde he « enformatik ».
Ko he ndee tumaare nganndondir-ɗen e musiɗɓe makko Malinaaɓe, ɓe heen ko ɓe o jaŋngidi, ɓee ko ɓe jiidi ciirol dawrugol. Eɗen ciftora heen Sammba Sumaare duñɗo en he wallifaade deftere “J’apprends le Pulaar en 20 lecons”, e Ceebele Daraame, e Sheek Umar Ciisoko, e Sheek Umar Kuyaate, e Alfaa Umar Konaare, e Ibrahiima Bubakar Keyta (IBK), ekn. Ko he ngol laawol kadi nganndondir-ɗen e musiɗɓe makko Niijeernaaɓe hono Muhamaddu Issufu e Mohamed Bazum. Ɗiɗo ngonii hooreeɓe leydi Mali, ɗiɗo ngonii hooreeɓe leydi Niijeer… Gonnooɗo Hooreejo leydi Gine, Alfaa Konnde ko he musiɗɓe makko jeyanoo.
Ɗuum tan ina yona teddungal ngal yahdiiɓe makko njoganii mo, gila he duɗe jaŋde leslese, haa yettii janngirɗe toowɗe Muritani e Senegal e Farayse ɗo o rewnoo. Ko hono noon miñiraaɓe makko musiɗɓe makko Haasimiwu Sih e Kajjata Maalik Jallo e Sih Jibi Bekkaay e ardiiɓe UFP Muhamed Mawluud e Gurmo Abdul Loh, e Kaliilu Dedda e woɗɓe e woɗɓe ɓe en limtaani.
Hay mo yiyaani mbaroodi nanii unngaango mum. Galleeji maa Nuwaasoot, e Ɓoggee, e Ndakaaru, e Wagadugu laatiima gernge e jippule kala daraniiɓe ƴellitaare Afirik, teeŋti noon Muritaniiɓe he ciiri mum en e leƴƴi mum. Ko aan laatinoo jokkol leƴƴi ngenndi maa. Ina he ɓeen Dafaa Bakkari e Muhamed Ayniina (yo nguurndam mum en juut wonda e cellal). Won heen dawliiɓe ma, hono Siidi Muhamed Sumeyda, Sih Mammadu “Doyen”, Muhamed Mustafaa Bedr Eddiin, Sih Sammba Kellel, Abdul Ismayla Bah, Laaji Yatera, Mohamed Hubaab, Abdullaay Siree Bah, e woɗɓe e woɗɓe.
Ñalnde wirnere maa, Mohamed Mawlud hooreejo UFP, Haasimiwu Sih, Gurmo Abdul Loh, Kaliilu Dedda, Shedad… ɓee fof ceedtiima «…ko a gorko daarorgal nguurndam ceniɗam ».
Won konngol Pulaar wiyi « moƴƴere neɗɗo ko banndiraaɓe mum poti adaade jangtaade ». Jangtoore giɗo maa gila he cukaagu Sih Jibi Bekkaay naatii noppi haa heɓi ɓerɗe jooɗii toon, wonani heɗinooɓe fof : « jahgol maa woppii wiinnde mawnde. Sabi ko gonno-ɗaa, sabi ko mbaɗ-ɗaa he nguurndam maa, ɓiɗɗo leydi kormaaɗo, ngenndiyaŋke mo alaa duttal, gorko jarlitaniiɗo leydi mum, kaɓantooɗo kala tooñaaɗo e kala geɗe ƴellitooje ».
Deede Boori, yo Geno ɓuuɓnu yanaande ma.
Aamadu Malal Gey, seeɗto 2025, Nuwaasoot
