Abdul Bookara Kan

Abdul Bookar Aali Dunndu Segele, ganndiraaɗo  Abdul Bookar Kan, ɓurɗo lollirde Abdul Bookar mo Daabiya, jibinaa  ko  e nder Boosoya, e wuro Daabiya,  hedde 1830-1835. Abdul Bookar ko ɓiy Bookar Aali Dunndu Segele, ko o  taanum Aali Segele, hono gooto e jaagorɗe Fuuta, e yonta Almaami Abdul  Kadeer. Aali Dunndu ina jeyanoo e suɓotooɓe Almaami Fuuta, saanga laamu Almameeɓe. Yumma makko wiyetee ko Jeynaba Kan, iwdi Almaami Biraan  Ibraa, to Mbummba.

Abdul Bookar ne ko jaagorgal Fuuta. Omo jeyanoo e jaagorɗe tati cuɓotonooɗe Almaaami Fuuta, sabu makko wonde taanum Aali Duundu. Ko ɗum tagi mo  nehireede nehdi moƴƴiri, gila e cukaaku makko. Nehdi makko ndi addani mo  ko welde hakkille, e wonde jaambaaro, e ngenndiyanke, e goongante moƴƴo.  Ɗee geɗe, kam e ko o woni jaagorgal ko, addani mo hormeede, e huleede, gila ender ɓesngu makko, gila e nder Fuuta fof, haa e nder laamuuji catiiɗi Fuuta,  rewo e worgo, funnaange, e hirnaange.

Fulɓe ene mbiya « Neɗɗo so hoolaama, yo o tottit ! » Abdul Bookar noon reenii  sanne ngolɗoo konngol ! E nguurndam makko, alaa ko wonnoo ngoƴa makko  so wonaa yettinde teddungal ngal Fuuta fof waɗi e makko, e teddeendi pawaandi e balabe makko ɗe.

Garaangal Sayko Umar Taal (Al hajji Umaar Taal) e Boosoya, hedde 1853, ina  jeyaa e ko  huccitini AbdulBookar e geɗe konu, e  wonde kooninke  gila law,  kanko e giƴiraaɓe makko, hono wonnooɓe e les njiimaandi makko. Ɗum  ina  jeyaa kadi e ko ɓeydi huccitinde mo e haɓde e tuubakooɓe Farayse, wonnooɓe  to Ndar, ina pooɗanoo heɓtude maa jiimde Fuuta Tooro.

Innde Abdul Bookar fuɗɗii feeñde, walla ɓuri lollude e Fuuta, ko hedde  1858-1859, tawi omo yahra e duuɓi noogaas e tati (23) walla noogaas e joy (25),tawi Fuuta ina jooɗii lebbi jeegom alaa Almaami, Sayko Umaar ina  rewi HooreFoonde. Abdul  Bookar addi neɗɗo mum, hono Mustafa Bah, waɗi ɗum  Almaami Fuuta. Gila e oon sahaa, haa nde o maayi, Abdul  Bookar  tawtoraama kala ko toɗɗii Fuuta fof, gila e kewu, haa e wolde, haa arti noon e haɓtaade  tuubakooɓe.

Tesko ɗen  wonde baaba makko, hono  Bookar Aali Dunndu Segele, ina jeyaa enootoyinooɓe noddaango Al hajji Umaar Taal,  nde o haɓetenoo e wuro  Farabanna. Ɗum ina jeyaa e ko addi cehilaagal hakkunde Abdul Bookar e ɓiɓɓe Sayko Umaar, haa arti e Laamiiɗo Juulɓe, ekon.

Abdul  Bookar salinoo tan ko almaameeɓe e seernaaɓe, e hoohooɓe Fuuta Tooro mballita tuubakooɓe heɓtude Fuuta, e diiwanuuji catiiɗi ɗum. Ɗum ina  jeyaa e ko ɓuri addude luural hakkunde makko e almameeɓe Fuuta. Ko noon  kadi pot ɗen faamrude hare hakkunde makko e kaawiraaɓe makko (to Mbummba), e yoga e galleeji laamɓe e nder diiwaanuuji Fuuta. Abdul Bookar  safrirta ngal luural hakkunde mum e almameeɓe e hoohooɓe Fuuta tan ko doole makko, e jaambaraagal makko. Sabu o wiyiino : « Mi  woondii, mi waatii, so  mbiɗo wuuri, mbeɗe foofa, mi maayaani, tuubaako naatataa e Fuuta, tuubakooɓe laamotaako Fuuta, ndeeƴa, e nguurndam am ! »

Ko o wiyinoo ko laatiima. O haɓtiima tuubakooɓe fotde duuɓi capanɗe tati (33). Peeje fof o sakkii, haa o waawa renndinde leƴƴi, e diiwanuuji Fuuta, kam e  laamɓe satiiɓe Fuuta, e nder hare nde. Ngam ɗum ɗoon, Abdul Bookar waɗdii   maalde e ngenndiyankooɓe heewɓe. Sabu makko yiɗde yo laamɗo Kaaso, e  laamɗo Ɓunndu, e laamɗo Saalum, e laamɗo Rip yo mballit mo haɓde e  tuubakooɓe, ɗum addani mo resde ɓiyi mo woni kala e maɓɓe. Ko ɗum kadi  tagi ɓiyiiko gorko, hono Mammadu Abdul, resde ɓiyi Alburi Njaay, laamɗo  (Burba) Jolof. Abdul  Bookar  joganii ɓe hurum, waawi  fooɗtude ɓe, kamɓe fof, e  hare mum e tuubakooɓe Farayse. Ko noon ne kadi o jokkondiri e Md Wul Hayba, mawɗo Safalɓe Wul Ayda en. Batte hare makko e tuubakooɓe, e  luural makko e almameeɓe, ko wirnude jaagorɗe keddiiɓe ɗe. Kono, o  meeɗaano yiɗde wonde Almaami.Ɓurnoo woƴde mo tan ko jeytaare Fuuta, e ndimaagu Fuuta. Peeral makko, e doole makko, e ganndal makko, jaambaraagal makko, ngaddani mo ko wonde jontaaɗo e nder Boosoya fof, e dañde yiɗɓe, e sehilaaɓe, e nder  diiwanuuji Fuuta keewɗi. Ɗum kadi ina jeyaa e ko addani moañeede to tuubakooɓe e to wallidiiɓe mum en, e nder Fuuta Tooro!

Abdul Bookar haɗii tuubakooɓe dañde sago mum en e nder Fuuta, e  nguurndam makko. Ko ɗum tagi tuubakooɓe Farayse umminde golwole keewɗeina tiindina e makko, kanko Abdul Bookar, sabu o aannii ɓe sanne, o haɗii ɓe  deeƴde, o haɗii wondiiɓe maɓɓe deeƴde. O haɗii tuubakooɓe yahrude yeeso e  darnde mum en e keɓtugol Fuuta.

Golwole ɓurɗe teeŋtude ɗe tuubakooɓe ngummini feewde e makko ko ɗeeɗo  garooje :  e nder lewru sulyee 1862; e nder lewru saawiyee 1863 ; e nder lewru  sulyee  1864 ; e nder lebbi uut e settaamburu 1877 ; e nder lebbi feebariyee e maarse 1881 : ndeeɗoo wolde noon ɓuri fof bonde e wulde, nde anndiraa ko  wolde Ndirboja. Hol ko addunoo wolde Ndirboja?

Aamadu Umar Jah