Faatimata Ɓaas, karallo jaŋde : “Nafoore jaŋde neeniwal ko huunde jarribaande”

0
2549

Mbiɗo salmina banndiraaɓe fof. Ko ardii fof, mbiɗo weltii hannde e oo ɗoo ñalawma, mbiɗo yetta Fedde Ɓamtaare Pulaar e darnde mum e tiiɗnaare mum e muñal mum yaa yottii ɗo hannde. Sikke alaa caɗeele ina keewi, kono darnde maɓɓe e tiiɗnaare maɓɓe yettinii ɓe hannde ɗo ɓe njettii ɗo. So ɗum ɓennii, mbiɗo yiɗnoo werlaade konngol ko fayti e jaŋde ɗemɗe ngenndiije wonnannde sukaaɓe. Karallaagal jaŋde hollitii hono cukalel so jannginaama ɗemngal mum ngal muuyni, ina wallita ɗum so naatii jaŋde ɗemɗe goɗɗe ko wayno Farayse, walla Arab, walla Engalee. Ɗum ɗoon teeŋtinii himme nafoore jaŋde ɗemɗe ngenndiije e nder renndo…

So ɗum ɓennii kadi mbiɗo yiɗnoo yiilirde Fedde Ɓamtaare Pulaar, hono no banndiraaɓe mbiyri nii, rewɓe yo ɓur naatde heen. Sukaaɓe yo ɓur naatde heen. Sibu ko kamɓe ngoni yaakaare janngo, ko kamɓe njogori lomtaade jooɗiiɓe ɗoo hannde ɓe…

So ɗum ɓennii, mbiɗo yiɗnoo hollitde darnde debbo e nder renndo. Ina foti rewɓe ɓe ɓura heewde sibu binnditagol 2000 hollitii hono e nder Moritani, rewɓe ko 51%, ɗum noon ina foti rewɓe ɓura heewde. Sabu hanki, e seppo ngo, yiyaama, ko rewɓe ɓuri daraade heen. Rewɓe ɓuri sinkude ɗum. Rewɓe ɓuri daranaade ɗum. Rewɓe e sukaaɓe ina poti naatneede heen, haa daroo haa tiiɗa…

So ɗum ɓennii mbiɗo ñaagoo leñol ngol, yo jaaynde ɓur wonde hakkunde meeɗen. Mbiɗo teskii kabaaru njahataa e nder renndo fulɓe moritani. Ina foti, so tawii gooto e men tinii huunde haalana ɗum banndum. Hono no banndiraaɗo o haaldi jooni nii, so haalde ɗum e telefoŋ, so haalde ɗum e rajo, alaa e sago kabaaru yaaja. Eɗen poti huutoraade kaɓirɗe kese jaaynirɗe ɗe.